Onko täällä kukaan vienyt lemmikkiä vanhuksen luo hoivakotiin?

Vien juuri tänään oman koirani ensimmäisen kerran. Kerroin vanhukselle viimeksi käydessäni, että koira odottaa autossa ja hän ehdotti, että ota tänne mukaan. Pienempiä koiria olen nähnyt tuotavan, vähän jännittää miten suhtautuvat isoon koiraan. Olen varautunut viemään koiran takaisin autoon vierailuni ajaksi.

Lemmikit on kyllä ihania ja niitä voi ottaa lähes joka paikkaan mukaan. t.ap

Meidän koiramme kävi appiukon kanssa kerran viikossa paikallisessa dementiakodissa, appiukon äitiä katsomassa. Neljä-viisi vuotta kävivät lähestulkoon joka viikko, kesällä jäi välillä väliin.

Taisi olla se koiran vierailu monen mummun ja paapan viikon kohokohta, eivät tunnistaneet ihmisiä, mutta koiran kyllä muistivat nimeltä! Ja jos appiukko kehtasi mennä sinne ilman koiraa, niin sai välittömästi palautetta.

Hoitajat eivät aluksi oikein tykänneet, mutta totesivat, että mummu oli aina sen visiitin jälkeen paljon virkeämpi ja hyvävoimaisempi, joten lopulta itsekin odottelivat siellä keksin tai pullanpalan kanssa koiraa...

Meillä hoitokodissa käy usein koiria kylässä, välillä jotkut hoitajat tuovat oman koiran työvuoroon, välillä koira tekee koko vuoron, välillä joku perheenjäsen hakee koiran kesken vuoron.

Aikaisemmin yksi mummo keräsi aina makkarat leivältään ja sattumat soosista koiralle ja syötti muka salaa, nyt koira on eläkkeellä ja mummo taivaassa.

Nykyisen koiran kanssa käyty pari kertaa mutta se ei oikein osaa rauhoittua, ja mun äitikin alkaa olla aika heikossa hapessa eli koira saa olla kotona. Edellisten pienten kanssa käytiin useinkin. Pari kissaa siellä asustaa, ja kesäkanat.

Mun kaksi koiraa aina mukana kun käyn mummoa katsomassa. Kaikki asukkaat aivan innoissaan rapsuttelemassa karvakavereita. Ja mummo piristyy silminnähden. Hoitajatkin hulluna koiriini.

Me kävimme perheeni kanssa katsomassa Alzheimeria sairastanutta isoäitiäni hoitokodissa aina koiramme kanssa. Isoäiti ei oikein muistanut enää meitä, mutta ilahtui ja nautti valtavasti koiran seurasta. Muut asukkaat kävivät myös rapsuttelemassa, hoitajat suhtautuivat myös tosi ihanasti.

Kävin usein isoisäni luona hoitokodissa koirani kanssa, yleensä ei meinattu päästä lähtemään, kun muutkin asukkaat halusivat paijata koiraa. Kierrettiin sitten useammassa huoneessa ja koira pyöri onnellisena huomion keskipisteenä. Parhaiten on jäänyt mieleen n. 20 vuotias nuori nainen, joka äitinsä kertoman mukaan ei pitkään aikaan ollut reagoinut mihinkään tai kehenkään, koiran nähdessä oikein heräsi eloon. Hoitokodissa oli tosiaan kaiken ikäisiä, erityistukea tarvitsevia asukkaita.

Allergisena ikävää tuollainen.

Entisessä työpaikassa monella meistä hoitajista oli koiria ja välillä itse kullakin mukana töissä. Varsinkin yövuorossa olen pitänyt molempia koiriani. Kyllä se ilahduttaa monia asukkaita kun pääsevät silittämään ja halailemaan koiraa. Syvästi muistisairaankin ilme kirkastuu. Ei toki kaikki tykkää, mutta kun tuntee asukkaat, niin vie näytille heille jotka tykkäävät.

Itselläkin oli ennen koira mukana töissä toisinaan, kun hoitajana työskentelin. Samoin useilla työkavereilla. Vanhukset pääosin tykkäs näistä vierailijoista. 

Kissa oli joskus mukana, kun kävin hoitokodissa tapaamassa isääni. Aiheutti valtavasti hymyjä ja rapsutuksia sekä muisteluita vanhusten entisistä kissoista.

Vierailija kirjoitti:

Allergisena ikävää tuollainen.

Vanhukset ovat erittäin harvoin allergisia. Kyllä se on enemmän meidän nuorempien sukupolvien ongelma.

Meillä oli koira mukana saattohoitamassa ukkia vanhainkodilla. Koira sai olla yötkin kanssamme. Ukki ei ollut enää tajuissaan, mutta meille omaisille koira oli tukena ja lohtuna.

Kyllä, koirani oli aina hyvin suosittu.

Mielestäni eläinkodit ja vahustentalot pitäisi osittain yhdistää.

Eräässä helsinkiläisessä vanhustenkeskuksessa oli kissa, joka oli siis "talon yhteinen".

Ajatus oli että vanhukset hoivaa mutta asukkaat oli kuitenkin todella vanhoja. Kukaan ei kuitenkaan oikein huolehtinut siitä, kissa oli puolivilli ja raapi.

Että kyllä eläimellä pitää olla tietty ihminen joka huolehtii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allergisena ikävää tuollainen.

Vanhukset ovat erittäin harvoin allergisia. Kyllä se on enemmän meidän nuorempien sukupolvien ongelma.

No, sitten 30-50 vuoden päästä tämä alkaa varmaan tulla vastaan vanhuspuolellakin. Lisäksi kaiken ikäisissä on myös niitä, jotka pelkäävät koiria. Toivottavasti koiran tuojilla on pelisilmää huomata, kuka ilahtuu lähestyvästä koirasta ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Lemmikit on kyllä ihania ja niitä voi ottaa lähes joka paikkaan mukaan. t.ap

I rakilainen lemmikki mummoja katsomaan olisi varmaan kiva ylläri. Hei satu-lotta! vie lemmikkisi mummoja ilahduttamaan.