Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka asuvat ahtaasti? Meillä 5-henkinen perhe, asumme kolmiossa.
17.09.2015 |
Neliöitä 80. Välillä tilan vähyys (lähinnä säilytystilan) ärsyttää, mutta muuten mahdutaan aika hyvin. Isommilla lapsilla (5v. ja 7v.) yhteinen huone, jossa molemmille omat (tosin pienet) tilat, ja vauva nukkuu vielä meidän vanhempien makkarissa. Parin vuoden päästä viimeistään kyllä täytyisi muuttaa suurempaan.
Onko täällä muita jotka asuvat ahtaasti, ja joilla ei ole (noin isoille kuin meillä)lapsille omia huoneita?
Kommentit (28)
Tästä kerjusta huomaa miten lestoja on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljäs tulossa ja asumme 80 neliöisessä kolmiossa. Mahdumme ihan hyvin, koti tuntuu viihtyisältä. Mutta: meillä isohko sauna varastotilana, sinne kun mahtuu todella paljon tavaraa ja vaatteita. Saunaa emme käytä koskaan, eli kyseessä ei ole mikään "kompromissi."
-
Meillä ei ole vielä hoppua löytää isompaa asuntoa. Mutta kun lapset kasvavat, tilantarvekin tulee muuttumaan. Nyt lapset vielä suht pieniä (6,3,1) ja yhteiselo samassa makuuhuoneessa sujuu hyvin. Murrosiän lähetessä lapsi saattaa haluta yksityisyyttä ihan eri tavalla ja huoneen jakaminen esim. monta vuotta nuoremman sisaruksen kanssa ei nappaa. Jos ei muuta, muutamme olohuoneeseen miehen kanssa ja lapsille vapautuu kaksi tilavaa makuuhuonetta.
Meitä viisihenkeä myös kolmiossa (75m2), esikoisella oma huone ja pikkuisilla yhteinen huone (heillä yhden vuoden ikäero) ja me vanhemmat olkkarissa. Kaikki ovat tyttöjä joten näin mahdutaan hyvin asumaan. Katsotaan sitten kun pienemmät menevät kouluun , sitten varmaan muutetaan isompaan.
Ahtaasti asuminen on hyvinkin järkevää monessa tilanteessa. Hyvä, että joku ymmärtää sen...
Entisaikaa yhdessä huoneessa asui sukupolvia...
Järkevä suunnittelu luo ahtaisiinkin tiloihin tilaa tyhjästä...
Eikö ikealla ole se joku bo klok konsepti, jossa melko ahtaat tilat on suunniteltu useamman käyttöön...
Ei kannata sääliä, kun lasten ajatukset ei ole tiedossa. Ystäväni asui lapsuutensa ja nuoruutensa 60 neliöisessä kaksiossa Kalliossa 5 henkisen perheensä kanssa. Sanoi rakastavansa kotiansa ja muutti kotoa pois vasta reilusti päälle parikymppisenä, kun yliopisto-opinnot oli ohi. Perhe-elämä oli onnellista.
-
Mitä olen muista ystävistäni ja sukulaisista (ja itsestäni) huomannut, niin kukaan ei ole sopeutunut lähiöelämään. Rakkaus keskustaa, vanhoja taloja ja merta kohtaan on jäänyt osaksi identiteettiä. Ollaan joksikin aikaa muutettu lähiöön isomman asunnon perässä, mutta myöhemmin palattu takaisin keskustaan.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 12:21"]
Meillä 61 neliön kaksio ja täällä asuu viisi henkeä. Kolme kouluikäistä lasta (10v, 12v ja 14v) sekä minä ja mies.
Kotona on 30 neliön olohuone, jossa minulla ja miehelläni on parvisänky. Sen lisäksi on 22 neliön makuuhuone, jossa lapset nukkuvat kolmikerrossängyssä (vie yhden sängyn tilan). Makuuhuoneen ja olohuoneen välisellä käytävällä on keittiö ja asunnossa on näiden lisäksi eteiskäytävä ja pieni vessa, jossa suihkukaappi. Taloyhtiössä on pesutupa ja sauna, eli emme pese pyykkiä kotona ollenkaan.
Asutaan ahtaasti, mutta halutaan asua näin. Helsingin kantakaupunki, merinäköala, 4,5 metrin huonekorkeus. Ei vaan haluta pois täältä. Lapset ovat kotiutuneet tänne, eikä niillä ole koskaan ollut omaa huonetta. Saataisiin tämän asunnon hinnalla helposti omakotitalo tai rivitalo jostain Kehä 1:n ja Kehä 3:n välistä, mutta ei haluta muuttaa. Isompaan meillä nyt ei luonnollisesti ole tältä alueelta varaa.
[/quote]
Sälin teidän lapsia... Itsekkäät vanhemmat haluaa asua hienostoalueella, silläkin hinnalla, etteivät lapset saa kunnollisia tiloja/omaa rauhaa ja yksityisyyttä herkässä iässä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuttiin 2vuotta 60m2:ssä 2aikuista,1v, 5v,kissa ja koira. Oli yksi makkari ihan hyvin mahtui! Siitä muutettiin ensi 40m2 samalla porukalla ja nyt lisäksi vauva ja 4kissaa ja me muut 80m2 ja ihan luxusta. Vanhin lapsi nyt 9v
Niin ja lisättäköön vielä, asumme pääkaupunkiseudulla jossa asuminen kallista, tässä taloustilanteessa ison lainan ottaminen (jos edes saisimme) tuntuisi ahdistavalta. Siksikin olemme jämähtäneet tähän nykyiseen kotiimme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuon ikäiset vielä menee samassa huoneessa. Meillä lapset kahden vuoden ikäerolla ja omat huoneet saivat, kun isompi meni yläkouluun.
Meillä lapset 9 v. 5v. Ja 1 v. Isommat nukkuvat kerrossängyssä samassa huoneessa. Pienin on vanhempien huoneessa, koska leikkii kuitenkin vielä olohuoneessa. Läksyjä tehdessä välillä tulee kahnausta, kun 5-vuotias metelöi leikkimällä tai pelaa tabletilla tai katsoo pikkukakkosta samassa huoneessa kuin 9-vuotias yrittää keskittyä. Yöllä on molemmat mielissään, kun on sisarus "turvana". Meillä on neliöitä 95, mutta ison osan niistä vie tilava olohuone sekä isot kylpyhuone- ja saunatilat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on kaksi aikuista ja kaksi leikki-ikäistä. Neliöitä 55. 2mh ja tupakeittiö. Hyvin pärjätään. Olemme karsineet tavaramäärää ja nyt on myös helppo luopua liiasta kun säilytystilaa ei kauheasti ole. Ainoa mitä kaipaa on hetki hiljaisuutta, mutta sitä varten voi lähteä yksin ulos vaikka kahvilaan istumaan tai sitten toinen lähtee lasten kanssa ulos. Asumme noin 100t asukkaan kaupungin keskustassa ja vuokramme on 750€. Asumisesta säästyvillä rahoilla käymme esim teatterissa tai ravintolassa joita löytyy naapurista. Ihanaa sanon ma.
Meidän naapurit asuvat ahtaasti, heitä 6 (4 lasta ja vanhemmat) ja kolme isoa koiraa ja asuvat kolmiossa jossa neliöitä 80.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tiedä kuinka mun yksi tuttavaperhe on mahtunut kolmioon kuuden lapsen + kahden joka toinen viikonloppu lapsen kanssa. Kaksi aikuista, lapset 17, 15, 13, 8, 4, 1. Viikonloppulapset on jotain 15-18 v.
Hurjaa on, että niille sai mennä kaverit sisälle leikkimään. Mä en itse käynyt niillä ku eteisessä.
Kaiken lisäksi äiti on kaikissa kärjen ja sielun voimissa. Mä en ikinä pärjäis, hui!
Meillä 5 henkeä ja 75 neliötä. Eskarilaisella on oma huone, osan ajasta meillä asuvalla teinillä on puolet olohuoneesta (rajattu kattoon asti kirjahyllyillä jne. eli on omaa tilaa) ja meillä vanhemmilla on oma huone, jossa nukkuu myös vauva. Tiukkaa tekee ja silti on ihan helevetin kallista, pk-seudulla kun ollaan, mutta kyllä tänne mahdutaan. Tärkeintä tällä hetkellä on että meillä on kaksi vessaa, toimiva keittiö ja kylppäriin mahtuu pesukoneen lisäksi kuivausrumpu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asumme neliössä (93m2) mutta vielä pari vuotta sitten kolmiossa. Silloin meillä samanlainen huonejako kuin ap:llä. Neliöön mahtuu jo vähän paremmin vaikka sitä mukaa kun lapset kasvaa (vanhin tokalla), alan kaivata hieman enemmän tilaa. Suurin syy siihen on lasten kaverit, joita meillä pyörii paljon. Silloin kun isoveljellä on omia kavereita, ei pikkuveli voi mennä leikkimään omaan huoneeseensa. Tytöllä on on oma huone.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 12:13"]Meillä lapset 9 v. 5v. Ja 1 v. Isommat nukkuvat kerrossängyssä samassa huoneessa. Pienin on vanhempien huoneessa, koska leikkii kuitenkin vielä olohuoneessa. Läksyjä tehdessä välillä tulee kahnausta, kun 5-vuotias metelöi leikkimällä tai pelaa tabletilla tai katsoo pikkukakkosta samassa huoneessa kuin 9-vuotias yrittää keskittyä. Yöllä on molemmat mielissään, kun on sisarus "turvana". Meillä on neliöitä 95, mutta ison osan niistä vie tilava olohuone sekä isot kylpyhuone- ja saunatilat.
[/quote]
Niin, unohdin sanoa, että meillä on vain ne kaksi makuuhuonetta, eli käytännössä kolmion kokoinen talo. Olemme tähän jämähtäneet, koska ei saatu myytyä: vuoden oli myynnissä pienemmällä hinnalla kuin mitä itse maksettiin. Jos saadaan myytyä, katsellaan ensisijaisesti rivitaloa tai paritaloa, jossa olisi 4 makuuhuonetta.
Me asumme 85 neliön kolmiossa (äiti, isä ja lapset 1,4 ja 6v). Hyvin mahdutaan.
Meillä on 1,5 v. lapsi ja asumme 85 neliön asunnossa, jossa on iso keittiö, oh ja yksi iso mh. Vähän ahdastahan täällä on ja kurjaa kun lapsella ei ole omaa leikkihuonetta, mutta minkäs teet. Asumme postinumeroalueella 00130, joka lienee Suomen kallein...
Meillä 61 neliön kaksio ja täällä asuu viisi henkeä. Kolme kouluikäistä lasta (10v, 12v ja 14v) sekä minä ja mies.
Kotona on 30 neliön olohuone, jossa minulla ja miehelläni on parvisänky. Sen lisäksi on 22 neliön makuuhuone, jossa lapset nukkuvat kolmikerrossängyssä (vie yhden sängyn tilan). Makuuhuoneen ja olohuoneen välisellä käytävällä on keittiö ja asunnossa on näiden lisäksi eteiskäytävä ja pieni vessa, jossa suihkukaappi. Taloyhtiössä on pesutupa ja sauna, eli emme pese pyykkiä kotona ollenkaan.
Asutaan ahtaasti, mutta halutaan asua näin. Helsingin kantakaupunki, merinäköala, 4,5 metrin huonekorkeus. Ei vaan haluta pois täältä. Lapset ovat kotiutuneet tänne, eikä niillä ole koskaan ollut omaa huonetta. Saataisiin tämän asunnon hinnalla helposti omakotitalo tai rivitalo jostain Kehä 1:n ja Kehä 3:n välistä, mutta ei haluta muuttaa. Isompaan meillä nyt ei luonnollisesti ole tältä alueelta varaa.
Jos lapset on samaa sukupuolta ja suht pienellä ikäerolla, niin eipä omia huoneita tarvi.
Mutta tyttö 15 v. ja pikkuveli 8 v. on vähän eri juttu.
Mun lapsuudenperhe asui 60 neliöisessä kaksiossa, eikä mulla ole koskaan ollut omaa huonetta. Ei traumoja ;)
Meitä on neljä henkeä, lapset 1,5v ja 2,5v, ja asutaan 75m2 kolmiossa. Hyvin ollaan mahduttu mutta jos ja kun halutaan lisää lapsia niin sitten pitäisi isompaan varmaan muuttaa :/ Meillä lapset on olleet sellaisia että puolen vuoden kieppeillä viimeistään pitänyt melkein laittaa omaan huoneeseen nukkumaan tai sitten olen itse nukkunut sohvalla, en tiedä mikä siinä on mutta eivät ole nukkuneet enää jos tulen huoneeseen. Maidon haju tai joku vaisto? Mies voi kyllä rauhassa kuorsata samassa makkarissa mutta mun ei tarvitse kuin ajatella makkariin menoa ja vauva herää. Eivät myöskään ikinä ole nukahtaneet (muuta kuin tissille) jos olen huoneessa, eivät malta. Muuten ovatkin nukkuneet öitä läpi ihan pienestä saakka. Tällä hetkellä lapsilla on yhteinen huone mikä on kivasti toiminut mutta viimeaikoina esikoinen on nukkunut paljon myös meidän sängyssä.