Työssäkäyvä, joko pian nukkumaan, mikä fiilis tulevasta viikosta?

Ihanaa päästä taas huomenna töihin. Viikonloput ovat poskettoman tylsiä.

Torstaina palkkapäivä ja perjantaina muuta mukavaa. Ei paha.

Vituttaa ja tylsistyttää jo valmiiksi. Onneksi ensi viikolla on psykiatrin soittoaika, ja saan toivottavasti pillerit, joiden avulla voin välttää potkut ja/tai burnoutin.

Samaa mietin. Töissä viimeksi 2004

Tiedän, että rankkaa tulee olemaan, kun kahden hommat tehtävä. Mutta onneksi tykkään työstäni.

Aivan tekee pahaa. Ensi viikko on vielä siedettävä, mutta sen jälkeen alkaa kuukauden sijaisuus aivan hirveässä paikassa, jossa vakkarit odottaa kieli pitkällä että teen virheen... Olen hoitaja, joskus unelmoin työttömyydestä. Järjetöntähän se on, mutta niin on tämä töissäkäyntikin. Pahaa mieltä ja väsymystä, mutta lasten takia yritän roikkua tässä oravanpyörässä. Että voisin tarjota asioita, joita muillakin on... Voi kun saisin vielä kivan työpaikan. Joskus ollut sellainenkin.

Ei tässä mitään ihmeempiä. Aamuvuoroa tiedossa ens viikolla. En stressaa työstä, ihan hyvin menee. Terveys lähinnä murehduttaa.

Itse en työttömänä osaisi olla. Jos ei ole järkevää tekemistä, niinkuin töissä tapaa olla, en tee mitään. En lukisi, enkä kuoputtaisi puutarhaa. En vaan saisi aikaiseksi.

Ahdistus valtava. En haluuuu.

No melatoniini taas otettu ja sen voimalla saa nukuttua. Kyllähän se jo valmiiksi vtuttaa alkava vko. Hirveä kiire tiedossa ja treenitkin pitäisi saada johonkin väliin että pysyy kunnossa (pää ja keho). Odotan vain palkkapäivää torstaina ja sen jälkeistä viikonloppua!

Olen pitkällä sairauslomalla ja leikkausaika siirtyi taas. Mieluiten menisin töihin, asukkaita alkaa jo olla ikävä. Olen joskus ohikulkiessani poikennut tervehtimässä mutta ei se ole sama asia.

Saiskin tehdä työtä johon aamulla herää, mutta menee liian iso osa päivää idioottien, ilkeämielisten kateellisten väistelyyn. 

Ihan hyvällä fiiliksellä uuden viikon haasteisiin menossa. En jaksaisi mitään mekaanista suorittavaa työtä mutta kun nyt on koko ajan uutta opittavaa ja pohdittavaa niin aika kuluu nopeasti.

Kyllähän tässä pitäis hampaita mennä pesemään jotta jaksaa raahautua koneelle aamulla. Ei kyllä kiinnosta pätkääkään. Vihaan, vihaan niin mun työtä ja koko työyhteisöä. Ihan hullua touhua.

Tarttisin ainakin 6kk loman.

Ihan ok fiilis. Ap:n elämä kuulostaa kyllä mukavalta, kelpaisi mullekin. Kaurakeksit ja tee, kirjaston kirja, olis mun unelma. Mutta mutta, lapset elätettävänä, en voi työttömäksi heittäytyä. Itse pärjäisin tosi pienelläkin, en kaipaa paljoa.

Paska fiilis. Jaksamista auttaa se, että lopetan työni toukokuun lopussa. Olen säästänyt jo jonkun aikaa pahan päivän varalle joten karenssiajan ja ylikin sen elän ihan mukavasti. Masennus ja muut ongelmat syynä miksi lopetan. 

Ihan hyvä. Tiedossa 2 etäpäivää ja 3 lähipäivää. Teen unelmatyötäni, ja vaikka se ei olekaan helpoimmasta päästä, niin jokainen työpäiväni saa mut tuntemaan, että teen hyvää tälle maailmalle ja jollain tavalla uskon, että maailma ohjaa sen hyvän takaisin mulle. Uskon aidosti, että tulevaisuus on aavistuksen parempi tekemäni työn vuoksi ja että se lisää tulevien polvien hyvinvointia. Etäpäivät on mulle tosi tärkeitä, koska olen introvertti. Tein tänään pari tuntia tosi tehokasta työtä ja luulen, että huomenna vietän itseni kanssa samanlaista luxusaikaa, kuin ap:kin. Herkuttelen ja katson Bridgetonin uutta kautta kun kotona ei ole ketään muuta. Perjantaina lähden töistä vähän aikaisemmin, sillä lähden viettämään ystäväni kanssa laatuaikaa hotelliviikonlopun merkeissä. Aion sallia itselleni silloin myös hieman arvokkaampaa luxusta ja olen tästäkin kiitollinen työlleni. 

Yksi asia, mitä en odota viikossani innolla, on tietoliikennejärjestelmiin liittyvät hankaluudet. Saan joka viikko soittaa atk-tukeen, kun joku on aina vialla. Lisäksi työmatkat saattaa harmittaa, vaikka se onkin vain 15min laadukkaalla autollani. Se silti tuntuu jotenkin ajan, luonnonvarojen ja nyt myös bensanhinnan vuoksi rahan tuhlaukselta. 

Ihan kiva viikko olisi, jos en joutui menemään toimistolle. Etätyössä jaksan paljon paremmin, kun ei tarvitse olla koko ajan sosiaalinen ja jonkun tavoitettavissa. Toimistolla aina joku tulee työhuoneen ovelle kysymään sitä tai tätä. Puhumattakaan siitä, että työmatka vie näillä keleillä kaksi tuntia päivästä ja dieselin hinta järkyttää. Olin ennen koronaa aina sunnuntaisin tosi ahdistunut ja kokoaikaisen etätyön myötä ymmärsin etten inhonnut työtäni vaan sitä toimistolla oloa ja työmatkaa.

Onneksi muutaman viikon päästä on loma ja sen jälkeen taas enemmän etätöitä.

Hyvin se tulee menemään. Tai sit ei. Ap, oletko muuten suomenkielinen?

Metsäpalo se vaan roihuaa 1000km päässä.

Hyvällä mielellä menen ja saan aamulla nukkua. Eli työaika tosi kiva, osa-aikaa. Itsenäistä työtä ja nyt on hyvä vire elämässä muutenkin. Kokoaikaan saatan vielä siirtyä, mutta nyt lataan akkujani ja panostan työn ulkopuoliseen vapaa-aikaan.