Kauanko kaksivuotiaanne

Lehtiä kannattaa lukea aina vähän kriittisellä kannalla.. Mistä olette saaneet päähänne, että lapsi oli yksin ulkona..

En asiaa enempää ala kertomaan.

Vaikka lapsen ympäristö olisi pehmustettu, niin se ei takaa etteikö jotain voisi tapahtua.

mä en ymmärrä

kerron näin, tuurilla ja epätuurilla on vain pieni ero tämän kaltaisessa painajaisessa/onnettomuudessa=(

Mutta meillä 2v10kk eikä tosiaan ole vielä ollut oikeastaan ollenkaan pihalla " yksin" . Tai oli kesällä takapihalla: tosi pieni rivaripiha, jonne näen koko ajan kun esim. tiskaan, ei varsinaisia vaaratekijöitä eikä pääse pois, ovi auki jne.



Kesällä oli myös sillai etupihalla, että saatoin viedä pikapikaa esim. kauppatavarat sisälle miehelle ja lähteä heti pihalle lapsen kanssa. Lapsi odotti ovella.

Esim. niin että äiti lohduttaa vanhempaa lasta, ja pienempi on selän takana tai menee sinne. Tai jos haravoi tai juttelee naapurin kanssa, voi olla minuutti kaksi ettei lapsi olekaan näkökentässä. Huonolla tuurilla sillä hetkellä sattuu jotain. EI lasta voi mitenkään vahtia 24/7. Ei oikeasti.

kenties niitä vaaratekijöitä voi poistaa? Olettaen, että kyseessä tynnyri johon sadevettä kerätään tms... Kumpi on parempi:



- sadevettä kerätään kukkien kasteluun tms ja pihalla tönöttää vaaran paikka?

- vesi otetaan hanasta se mikä tarvitaan ja pihalla on yksi riski vähemmän lapsia kohtaan?

Vierailija:

Vaikka lapsen ympäristö olisi pehmustettu, niin se ei takaa etteikö jotain voisi tapahtua.

Hänet jätettiin valvomatta sadevesitynnyrin ääreen.

Jos lasta ei valvota jatkuvasti, on pidettävä huoli, että hänet jätetään sellaiseen paikkaan, jossa hän ei voi tappaa itseään.

Sitten kotiäidit vielä valittavat siitä, että perhepäivähoitajat eivät leiki hoitolasten kanssa puistossa vaan seisovat vain puiston reunassa vahtimassa.

meillä myös takapihan puolella iso korkea vesisaavi jossa kasteluvettä.. monesti olen ajatellut tuota mahdollisuutta että tyttö sinne kiipeäisi mutta aika mahdottomalta se tuntuu.. saavi on niin korkea ettei meidän tyttö ainakaan sinne pääse millään. tyttö juoksentelee aina taloa ympäri ja olen kyllä aina varuillani kun menee sille nurkalle päin. vaikka se tuntuukin todella epätodennäköiseltä niin silti pelottaa aina ajatus että hukkuisi saaviin. =( tytön kädet ylttää just ja just veden pinnalle tuossa saavissa.

miehen suvussa on joskus ollut tapaus jossa pieni lapsi on hukkunut sellaiseen matalampaan vesiastiaan talon nurkalla joten sellaisia vältämme kuin ruttoa! epäilen että tässä tapauksessa saavi on ollut aika matala tai sitten lapsi on saanut siihen jostain jonkun jakkaran tms. mistä kiivetä... todella surullista kun ajatteleekin! =(

arvailujen varaan? Siitä saatava hyöty on todella pieni riskiin verrattuna.

ei yhtään tiedä miltä laidalta tonttia löytyy. Meillä tontin rajalla pieni joki joten kokoajan on oltava varuillaan. Kerran pääsi näkymättömiin ja hirveä tunne oli huutaa lasta joka ei edes vielä puhu. Onneksi löytyi piilosta puukasan takaa. Vahinkoja voi sattua vaikka kuinka olisi tarkkana. Meilläkin on 4 lasta joista nuorimmat 2 ja 3v. Kummatkaan eivät ulkoile yksin mutta sillä välin kun esim korjaa 3v kurakinnasta voi 2v ehtiä vaikka minne halutessaan.

joelle.

Ja aina olette haukkumassa esim. pph:ita, vaikka ilmeisesti ette itse ole ollenkaan yhtä tarkkoja.

sitä välttämättä osaa ajatella riskitekijäksi, ennen kuin jotain tapahtuu. Itse en ainakaan osaa ajatella sillä tavalla hysteerisesti, että näkisin kaikki arkielämän esineiden ja tapojen vaarat jo ennalta, ja osaisin eliminoida kaikki vaarat lapseni elinympäristöstä. En minäkään ennen tätä uutista olisi osannut pitää sadevesitynnyriä vaarallisena, minun omassa lapsuudenkodissani oli sellainen, eikä kenelläkään meistä lapsista tapahtunut sen kanssa mitään vaatteiden kastumista kummempaa.

Vierailija:

arvailujen varaan? Siitä saatava hyöty on todella pieni riskiin verrattuna.

Ja ei, meillä ei ole kaksivuotiasta nuorempaa, jonka perään pitäisi juosta... Aika pienellä ikäerolla saa lapset olla, jos parivuotiaalla on jo liikuntakykyinen pikkusisarus!!!



Meillä oli lapsena pihalla vesikorvo, siis keräämässä räystäsvesiä. Ja siksi me ei päästy ikinä päinemme ulos pieninä. Ja kun kasvoimme tarpeeksi puhetta ymmärtäviksi, niin meille sanottiin kerta toisensa jälkeen, että sinne vesikorvoon ei todellakaan kenelläkään ole asiaa, ei lähellekään.



Nykyään jos mummolassa lapsenlapset menee ulos ilman vahtia kaikki vesikorvot tyhjätään. Siinä se. Eli jos ei voida vahtia, niin kaikki tiedossa olevat uhat eliminoidaan. Niin ja 2v. ei edelleenkään mene yksin ulos edes sitten kun vesikorvo on tyhjätty, nyt on puhe 2v:n vanhemmista serkuista (4-7v.).

Itsellä ei onneksi ole omakotitaloa, vaan kerrostalossa asutaan. Tästä ei sillai ihan helpolla yksin ulos lähdetäkään.

Vierailija:

Eihän moiseen kauhean kauan varmaan...

jossa mm suru&läheisen kuolema-osio jossa oli nainen jonka pienelle tytölle oli käynyt juuri näin, taisi olla 3v. Lpaset leikkivät pihalla piilosta ja tämä oli kiivennyt saaviin piiloon (oli ilmeisesti ollut puolillaan tms). Lasta ei ollut edes löytynyt kuin vasta myöhemmin ja siis hukkunut sinne saaviin. Kamalaa.