Lue keskustelun säännöt.
Onko seksin puute hyvä syy erota?
08.09.2015 |
Meillä on pitkä liitto takana, kohta 25 vuotta olemme olleet yhdessä. Toinen meistä on tyytymätön seksin määrään ja siihen millaista sen pitäisi olla. Toinen taas on hyvinkin tyytyväinen. Seksi ei kuitenkaan ole maailman tärkein asia, joten kannattaako sen takia kuitenkaan erota? Vai miten solmun saisi auki?
Kommentit (12)
Tämä nyt on sinänsä vähän outo aloitus: seksi ei ole tärkeä asia, mutta sitten kuitenkin sen verran oleellinen, että olette eroa harkitsemassa? Silloin voisi olettaa, että ainakin toiselle kyseessä on tärkeä asia.
Jos se toiselle osapuolelle on tärkeä asia ja libdot ovat hyvinkin erilaisia, eikä kumpaakin tyydyttävää ns. kompromissia saada aikaiseksi, niin silloin se on aivan riittävä syy eroon. Jos asiaan ei saada ratkaisua ja yhdessä jatketaan, niin se aivan varmasti heijastelee koko suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten vielä se, että jos olette olleet niin pitkään yhdessä, niin onko seksin määrä radikaalisti muuttunut tuossa vuosien varrella?
Seksin määrä on muuttunut radikaalisti lasten synnyttyä reilut 10 vuotta sitten. Mies on lupaillut halujen paluuta, kun jokin asia elämässä muuttuu (poistuu työstressi, rakentamisstressi yms.). Mikään ei kuitenkaan muutu, eikä haluja seksiin ole.
Veikkaan, että ootte onnellisempia, jos teillä on sivusuhteet tai ainakin yhden yön juttuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:33"]
Seksin määrä on muuttunut radikaalisti lasten synnyttyä reilut 10 vuotta sitten. Mies on lupaillut halujen paluuta, kun jokin asia elämässä muuttuu (poistuu työstressi, rakentamisstressi yms.). Mikään ei kuitenkaan muutu, eikä haluja seksiin ole.
[/quote]
Tämä oli ap. Myös tärkeydessä seksin suhteen meillä on suuria eroja. Miehelle se ei ole ollenkaan tärkeää kuin ehkä kerran parissa kuukaudessa, minä taas haluan paljon useammin. Eihän mieskään kesta kuin 5 min. kun noin harvoin jaksaa sänkypuuhiin ryhtyä.
Mielestäni ei ole mikään riittävä syy eroon. Mutta meillä minä olenkin se haluton osapuoli. Ei johdu miehestä, vaan tuntuu että olen sillä osa-alueella jotenkin "sairastunut", koko seksuaalisuus puuttuu minusta enkä voi sille mitään. Mitä jos kyseessä olisi jokin vakava sairaus, jonka vuoksi ei pystyisi harrastamaan seksiä, olisiko ero silloin hyväksyttävä vaihtoehto? Mies uhkailee erolla, koska en ole halukas "panostamaan" parisuhteeseen hänen mielestään. En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Seksin määrä on muuttunut radikaalisti lasten synnyttyä reilut 10 vuotta sitten. Mies on lupaillut halujen paluuta, kun jokin asia elämässä muuttuu (poistuu työstressi, rakentamisstressi yms.). Mikään ei kuitenkaan muutu, eikä haluja seksiin ole."
Tämä. Justiinsa tämä lupaileminen. Ja sitten kun on kaksi kuukautta yhtämittaista lomaa, niin ei se siihen työstressiin auta, mitään lomaseksiä ei tule edes loman lopussa. Aina on joku vialla. Alussa seksi oli hyvin tärkeää, halusi nimenomaan seksuaalisen suhteen, ja nyt sitten se kuulemma ei olekaan tärkeää. Ja puolison pitäisi sitten vain kärvistellä ja muuttua mukana.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:47"]
Mielestäni ei ole mikään riittävä syy eroon. Mutta meillä minä olenkin se haluton osapuoli. Ei johdu miehestä, vaan tuntuu että olen sillä osa-alueella jotenkin "sairastunut", koko seksuaalisuus puuttuu minusta enkä voi sille mitään. Mitä jos kyseessä olisi jokin vakava sairaus, jonka vuoksi ei pystyisi harrastamaan seksiä, olisiko ero silloin hyväksyttävä vaihtoehto? Mies uhkailee erolla, koska en ole halukas "panostamaan" parisuhteeseen hänen mielestään. En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
[/quote]
No hyvä sinun on olla, jos kerran sinua ei seksi kiinnosta. Se on vain sille toiselle osapuolelle erittäin ikävä tilanne. Kyllähän se tuskastuttaa ja turhauttaa, kun toisella ei ole mitään haluja puolisoa kohtaan. Miksi ihmeessä sellaisessa liitossa pitäisi sinnitellä? Tai no, perinteisen kliseisesti voin sanoa, että sinnittelen vielä jonkin aikaa, kunnes lapset ovat isompia. Arki kuitenkin sujuu suhteellisen hyvin, mutta mitään kipinää ei parisuhteessamme ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:47"]
Mielestäni ei ole mikään riittävä syy eroon. Mutta meillä minä olenkin se haluton osapuoli. Ei johdu miehestä, vaan tuntuu että olen sillä osa-alueella jotenkin "sairastunut", koko seksuaalisuus puuttuu minusta enkä voi sille mitään. Mitä jos kyseessä olisi jokin vakava sairaus, jonka vuoksi ei pystyisi harrastamaan seksiä, olisiko ero silloin hyväksyttävä vaihtoehto? Mies uhkailee erolla, koska en ole halukas "panostamaan" parisuhteeseen hänen mielestään. En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
[/quote]
No hyvä sinun on olla, jos kerran sinua ei seksi kiinnosta. Se on vain sille toiselle osapuolelle erittäin ikävä tilanne. Kyllähän se tuskastuttaa ja turhauttaa, kun toisella ei ole mitään haluja puolisoa kohtaan. Miksi ihmeessä sellaisessa liitossa pitäisi sinnitellä? Tai no, perinteisen kliseisesti voin sanoa, että sinnittelen vielä jonkin aikaa, kunnes lapset ovat isompia. Arki kuitenkin sujuu suhteellisen hyvin, mutta mitään kipinää ei parisuhteessamme ole.
[/quote]
Tähän olenkin usein törmännyt omassa suhteessani. Eli seksi ei voi olla tärkeä asia minulle, kun se ei ole sitä puolisollekaan. Miksi se sitten on minulle tärkeä? Miksi se tulee mieleen? Miksi ylipäänsä tekee mieli seksiä? Ystäväni sanoi, että kun vaan ei ajattele seksiä, niin halutkin loppuvat aikanaan. Seksi ei ole perustarve, joka tarvisi täyttää. Niinpä, mutta eivät halut siltikään lakkaa, vaikka kuinka olisi ajattelematta mitään seksiin liittyvää (tai sulkisi silmät).
Sitä kipinää ei ole meidänkään suhteessa. Kipinä on kyllä kuollut kaikkien niiden torjumisten takia. Olen pitänyt ulkonäöstäni huolen ja kotonakin olen kivan näköisissä vaatteissa (ja alusvaatteissa).
Ap
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:47"]
Mielestäni ei ole mikään riittävä syy eroon. Mutta meillä minä olenkin se haluton osapuoli. Ei johdu miehestä, vaan tuntuu että olen sillä osa-alueella jotenkin "sairastunut", koko seksuaalisuus puuttuu minusta enkä voi sille mitään. Mitä jos kyseessä olisi jokin vakava sairaus, jonka vuoksi ei pystyisi harrastamaan seksiä, olisiko ero silloin hyväksyttävä vaihtoehto? Mies uhkailee erolla, koska en ole halukas "panostamaan" parisuhteeseen hänen mielestään. En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.
[/quote]
No hyvä sinun on olla, jos kerran sinua ei seksi kiinnosta. Se on vain sille toiselle osapuolelle erittäin ikävä tilanne. Kyllähän se tuskastuttaa ja turhauttaa, kun toisella ei ole mitään haluja puolisoa kohtaan. Miksi ihmeessä sellaisessa liitossa pitäisi sinnitellä? Tai no, perinteisen kliseisesti voin sanoa, että sinnittelen vielä jonkin aikaa, kunnes lapset ovat isompia. Arki kuitenkin sujuu suhteellisen hyvin, mutta mitään kipinää ei parisuhteessamme ole.
[/quote]
Tähän olenkin usein törmännyt omassa suhteessani. Eli seksi ei voi olla tärkeä asia minulle, kun se ei ole sitä puolisollekaan. Miksi se sitten on minulle tärkeä? Miksi se tulee mieleen? Miksi ylipäänsä tekee mieli seksiä? Ystäväni sanoi, että kun vaan ei ajattele seksiä, niin halutkin loppuvat aikanaan. Seksi ei ole perustarve, joka tarvisi täyttää. Niinpä, mutta eivät halut siltikään lakkaa, vaikka kuinka olisi ajattelematta mitään seksiin liittyvää (tai sulkisi silmät).
Sitä kipinää ei ole meidänkään suhteessa. Kipinä on kyllä kuollut kaikkien niiden torjumisten takia. Olen pitänyt ulkonäöstäni huolen ja kotonakin olen kivan näköisissä vaatteissa (ja alusvaatteissa).
Ap
Mulle olis. Tai ainakin rakastajan hankkiminen.