En tajua naisia, jotka menevät toimintakyvyttömiks, esim. raiskauksessa.
Siis eivät pysty huutamaan apua, eivät rimpuile vastaan, eivät lyö... Siis ovat vaan hiljaa ja lamaantuneena paikallaan. Siis miten ihminen voi niin käyttäytyä? Eikö tälläiset naiset ole koskaan joutuneet edes lapsena puolustamaan itseään vai ovatko kasvaneet ihan pumpulissa?
Kommentit (14)
sillä itse olen lapsena saanut juosta pakoon ja puolestella sukulaismiestä vastaan, joka halusi puristella tissejä ja kokeilla onko kasvaneet. Kyllä siinä oppi puolustautumaan vaikka koko ero oli suuri. Jäi kyllä sellanen ällötys hiplaavia miehiä kohtaan, että puolustautua osaan sekä tappelemalla että puhumalla, mutta jos tajuttomaks lyödään niin silloin ei kukaan pärjää.
Itse olen käynyt SPR:n kursseja ja kun kaverini sitten loukkaantui urheiluharrastuksessa (sääriluu törrötti jalasta) menin ihan lukkoon. En pystynyt tekemään kerta kaikkiaan mitään. Halusin auttaa, mutta en pystynyt edes liikkumaan. Voin hyvin kuvitella, että joku joutuu samanlaiseen shokkiin raiskauksessa.
ja millaiset pystyvät taas toimimaan? Kai sitäkin on tutkittu.
Kerran tuli tv:ssä ohjelmaa miten ihmiset olivat reagoineet hotellin tulipalossa ja haastateltiin molempia ihmisiä, ei olis päällepäin uskonut, että joku iso köriläs oli aivan avuton, kun taas vanha mummeli pystyi toimimaan oikein.
Toiset lamaantuu ja toiset toimii. Niin uppoavassa Estoniassa kuin tapaninpäivän tsunamissa ja tietysti myös raiskaustilanteessa. Koskaan ei voi etukäteen tietää kumpaan joukkoon kuuluu vaikka kuinka luulisi tuntevansa itsensä.
pakkolaskun, vaara tekijänä ei olekaan hysteeriset ihmiset, vaan se että suurin osa lamaantuu paikoilleen. Jokin historiallinen jäänne, että petoeläin ei hoksaisi...
Vierailija:
Siis eivät pysty huutamaan apua, eivät rimpuile vastaan, eivät lyö... Siis ovat vaan hiljaa ja lamaantuneena paikallaan. Siis miten ihminen voi niin käyttäytyä? Eikö tälläiset naiset ole koskaan joutuneet edes lapsena puolustamaan itseään vai ovatko kasvaneet ihan pumpulissa?
Koska sinulla näyttää olevan selvä mielipide siitä, miten itse reagoisit, ymmärsin, että olet asian kokenut. Muutenhan on turha tulla huutelemaan.
Et ole varmaan kuullut shokin laukaisemasta lamaantumisesta? Sitä sattuu joillekin. Kyseisessä tilanteessa saatetaan uhata myös henkeä esim. puukko kurkulla. Jotkut ovat valmiita tulemaan raiskatusi säästääkseen henkensä. Kerrothan omista kokemuksistasi? Yllättävästi ne näyttävät rajaavan kykyäsi ymmärtää muiden käytöstä.
kenties itse toimisi niin?
Kyllä mäkin järjellä miettien ihmettelen sitä, mutta mistäs sitä koskaan tietää...
Poliisikaan ei muuten ole antanut yksiselitteisiä ohjeita, miten raiskausyritykseen pitäisi suhtautua. Hyökkääjien reaktioita kun ei voi ennakolta tietää! Jotkut raiskauksen yrittäjät perääntyvät, jos nainen huutaa/vastustelee. Mutta toisia sellainen vain innostaa entistäkin kovempaan voimankäyttöön!
Tuollainen tilanne on niin ainutkertainen ja pelottava, että ei voi mitenkään varmuudella tietää, miten itse siinä tilanteessa toimisi. Yleensä ainakin itse reagoin kriiseihin aggressiivisella toiminnalla, mutta kukapa tietää, miten tuossa tilanteessa toimisi. Luoja suokoon, etten koskaan opikaan tietämään.
Usein raiskaaja saattaa uhata jollain, esim veitsellä tai aseella, tai on ollut väkivaltainen, niin, että kaikkein järkevintä on olla mahdollisimman rauhallisesti.
Tietenkin muuten on järkevää huutaa apua ja yrittää paeta (jos on julkisella paikalla tms) yms, mutta varmaan usein tilanne on sellainen, että liika vastustelu yms voisi johtaa hengen menetykseen.
Jos vastaukses on nolla niin pidä pääs kiinni asioista joista et tiedä mitään.
Olin ajatellut aina että jos kimppuuni joku käy, niin juoksen, rimpuilen, huudan ja puren.
Olin 14 kun illalla vieras mies kävi päälle. En pystynyt juoksemaan. En pystynyt huutamaan, en edes puhumaan. Minua ei huumattu. Pelko tosiaan jähmettää. Olin kuin painajaisunessa.
Kukaan ei osaa etukäteen sanoa miten järkyttävässä tilanteessa oikeasti toimii.
Joskus se lamaantuminen juuri on se paras. Koulutuksella reaktioihin pystytään vaikuttamaan, mutta ei silti riittävän ääritilanteissa ne luonnolliset reaktiot tulevat esiin. Ja loppujen lopuksi niitä toimimalla reagoivia ja vielä suunnitelmallisesti toimimaan kykeneviä on aika pieni osa väestöstä.
hätävarjelun liioittelusta.