Lue keskustelun säännöt.
19v. valmis äiti
31.08.2015 |
Olen siis 19-vuotias nuori nainen ja olen unelmoinut omasta perheestä jo neljä vuotta. En seurustele, erosin vajaa vuosi sitten pitkästä suhteesta. Haluaisin kovin seurustella, ja olen kesän viettänyt erään henkilön kanssa, joka kohtelee minua upeasti, ja jonka kanssa osaan kuvitella tulevaisuuteni rakentuvan... Kuukautiseni olivat myöhässä kaksi päivää, ja ehdin jo ajatella, että olisin raskaana tälle miehelle. Tänään kuukautiseni sitten alkoivat, enkä voinut muuta kuin alkaa itkeä... Olen 19-vuotias ja minulla on näin suuri halu saada lapsi... Moni ajattelee, että tämä on älytöntä hätiköintiä, mutta elämässäni ei ole opiskelun lisäksi mitään, minkä koen elämääni kuuluvan. Tuntuu, että elämäni alkaisi vasta, kun tulisin raskaaksi... Osaisiko joku kertoa jotain, millä saisin oloni paremmaksi, tai omia mahdollisia kokemuksia?
Kommentit (10)
Menemällä terapiaan, ei nyt ole ihan tervettä, että vasta raskaus antaa elämällesi syyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lukiossa, eräs tyttö odotti vauvaa, jonka sai vähän kirjoitusten jälkeen. Hän ei päässyt läpi yo-kirjoituksista. Ei hankkinut sen jälkeenkään mitään ammattia itselleen. Hänestä tuli isoäiti 35-vuotiaana.
Veikkaan että jäät yh:ksi tuota menoa kiirehtimällä. Sori :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, kyllä moni alle kaksikymppinen haaveilee perheestä, mutta moni hankkii silti itselleen ammatin ja työkokemusta ennenkuin lopulta perustaa sen haaveilemansa perheen.
Sanoin nuorena äidilleni, että 19 vuotiaana mulla pitää olla jo vauva, muuten oon sit liian vanha. Olen nyt 28v ja mulla on 1-vuotias taapero. Luojan kiitos en saanut/tehnyt lasta nuorempana. Nyt on aviomies, tasainen perhe-elämä ja oma koti. Ja ole. Niin iloinen kun sain sinun iässäsi rellestää, olla öitä milloin missäkin, valvoa, aamulla herätä pienessä krapulassa ja heti alkaa uudestaan juomaan! Päiväkännit ja extemporereissut on tehty ja koettu! Olet parempi äiti lapsellesi vähän vanhempana. Olet tasapainoisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no jos alkaa seurustelemaan 16 vuotiaana, niin onhan se teinisuhde, mutta hyvin tärkeä sellainen nuorelle, joka myös kehittyy. Tottakai se sattuu, kun tärkeä suhde päättyy. Vai onko vain aikuisilla oikeus surra suhteiden päättymistä ja nuoren ihmisen suhde lasketaan vain leikiksi? Ja tiedossa on, että lapsi on järkevintä saada vasta kun on ammatti, ja kun olisi myös isä pysyvästi kuvioissa lapsen elämässä mukana. Tuossa aloituksessa olikin kyse siitä, millä saisi olon paremmaksi tässä tilanteessa, kun on niin kova halu saada lapsi, ja kuinka saada tällaiset ajatukset pois mielestä tässä vaiheessa. Ei tässä ole yritetty lasta hankkia. On se ihme että aina saa näin negatiivista palautetta oli aihe mikä tahansa, ja heti ollaan heittämässä "kasva aikuiseksi" kommentteja. Ehkä teidän tulisi pohtia omaa suhtautumistanne ihmisiin, joilla on erilainen elämä kuin teillä.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 22:44"]
Hanki nyt ammatti ensin
[/quote]
Ja muutama vuosi työkokemusta, elä normaalia nuoren aikuisen ihmisen elämää. Sitä et saa koskaan takaisin ja elämättä jäänyt elämä tekee sinusta huonon äidin. 19-vuotiaana äidiksi tulleesta tulee ainoastaan ikuinen sosiaalitapaus.
Vajaa vuosi sitten pitkästä suhteesta :) 19v!!