Miten aiot ensisijaisesti tinkiä elintasostasi?
Kommentit (41)
Kumppani poistoon. Kuluttaa mun rahoja enemmän kuin tuo.
En osta juuri mitään eli ainakin tingin muotivaatteista, meikeistä ja kaikista mahdollisista pikkuostoksista.
Ei ole tarvetta tinkiä, olen hyvätuloinen mutta en kuluta paljoa. Annan kuitenkin enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen vähävaraisille kuin ennen.
Ehkä tingin sen hallituksen ja eduskunnan elatuksesta puolet pois?
Olen lapsesta asti oppinut harkitsevaksi ja säästäväiseksi. En koe elintasosta tinkimiseksi sitä, että käytän vatteet loppuun ja syön halvalla terveellisesti. Vaikka olen jo eläkkeellä ja eläke on keskitasoa, jää joka kuusi noin 750 eroa säästöön ja sijoitettavaksi. Ehkä hintojen noustua säästöön jää alle tuon?
Ei ole mitään mistä tinkiä. Tai voin tietenkin olla syömättä, mutta sellaista tinkimistä tuskin tarkoitettiin. Minulla jää kuukaudessa pakollisten laskujen jälkeen käteen rahaa noin 150-200 € ja tuosta pitää sitten ostaa ruoka ja muut käyttötavarat. Ei minulla jää ikinä yhtään rahaa säästöön kuun lopussa vaan päinvastoin, melko usein on tili jopa miinuksella. Pimeässä asunnossa istumalla säästäisin ehkä pari euroa kuussa ja toki kännykän voisin jättää pois ja olla yhteyksissä vain tietokoneen avulla.
Nyt kun näyttää siltä, että inflaatio kiihtyy ja kaikki kallistuu niin yhä vähemmän jää mahdollisuuksia tinkiä ja ennemminkin näyttää siltä, että tulevaisuudessa minun täytyy tosiaan olla välillä syömättä, koska raha ei enää vain riitä ruokaan.
Vaihdoin kahvimerkin halvempaan. Koululainen saa pyöräillä enemmän kuskaamisen sijaan.
Työmarkkinatuella on jo kaikki tingitty tappiin.
Eii voi enempää tinkiä koska olen jo peruskoulun ekalta luokallta syönyt vain kerran päivässä. Ei mitäään elämää, pelkkää istumista.
Ei hirveesti ole tarvinnut vielä tinkiä.
Just luin juttua että autojen saatavuudessa on haasteita, eli ehkä en ole uusimassa muutaman vuoden kuluttua vielä.
Lapsi aikuistuu, sitten ei (mahdollisesti) ole elätettävä enää. En kyllä meinaa heittää suden suuhun vaan jelppaan "opintotuessa".
Matkustelu on aina ollut fiiliksen ja säästöjen mukaan, ei se muuksi muutu. Ei ehkä ole fiilstä lähteä ulkomaille jos maailma on ihan sekaisin.
Asunnot on omia, kalusteet ja varusteet maksettu, ei tarvitse tinkiä siitäkään.
Perheen kaikki maksulliset harrastukset on kohdissa lapsi ja matkustelu (festarit).
Ruuan ja bensan kanssa ei vielä ole tehnyt tiukkaa.
Listassa olisi voinut olla ”ylimääräiset palvelut”; ulkona syöminen, kampaaja, hieroja, siivoja jne. Nämä kaikki arkea helpottavat -ja tai luksus palvelut jää multa nyt siis väliin. Perusruokailua kotona, leikkaan pitkät hiukseni jälleen itse (opin Koronan aikana) jne. Tällä säästää pitkän pennin.
Ostan halvempaa viiniä kuin muuten ostaisin. Oon yleensä ostanut parin kympin hanapakkauksia, mutta vois kokeilla niitä 6-7e maksavia seuraavaksi.
Eipä oikein ole mistä tinkiä, lapset tarvitsee ruokaa, kenkiä ja vaatteita. Auto on pakko olla.
T. Työtön
En mitenkään. Jatkan samalla tavalla kuin tähänkin asti.
Tuloni ovat riittävät ja säästöön jää. En ole koskaan ostellut turhaa, en kapakoi enkä polta.
Olen sinkku ja päätän menoista ja tuloista itse ja yksin.
En mistään. Miehen kanssa asutaan kivassa kaksiossa, kummallakaan ei ole autoa eikä lapsia. Molemmat tienaa sen verran että ei tarvitse tinkiä mistään.
Mulla lähti pandemian alettua elämästäni matkustelu, ravintoloissa ja kahviloissa käyminen, shoppailu, kampaajalla käynnit yms. Ajattelin keväällä 2020, että nämä asiat palaisivat elämääni takaisin, kun pandemia on ohi. Nyt olen huomannut, että en kaipaakaan näitä asioita enää elämääni.
Siirryn tavallisesta valkoviinistä matala-alkoholiseen valkoviiniin. Säästän kaloreita.
Pihistän ruoka- ja vaateostoissa en tee heräteostoja, enkä aja turhia autolla. Matkailla meinaan ensi kesänä, jos korona tai muu tilanne estää ulkomailla lomailun, lomailen kotimaassa.
Eli elän niin kuin tähänkin saakka, arkimenoissa pihistelen, jotta voin sitten lomailla pihistelemättä.