olen varmaan kamala, mutte ette usko kuinka vahingoniloinen olen.

Ikää jo 40+ mutta edelleen itsetunto nollissa minua koko ylä-asteen kiusanneen tytön takia.

Ala-asteella oltiin vielä hyvät kaverit, mutta en vielä tänä päivänäkäänt tiedä, mistä johtui että aloitti kiusaamiseni. Suurimmaksi osaksi oli haukkumista ja tönimistä, mutta välillä läimäytteli myös kasvoille.

Nyt viikolla sitten törmäsin tähän henkilöön käydessäni äitini luona. Eukko ulkoilutti koiraansa kaljapullo kädessä. Vaihdettiin muutama sana, kiusaajani oli selkeästi alkoholistin näköinen, ei miestä eikä lapsia ja asui edelleen lapsuudenkodissaan äitinäs kanssa. Tunsin aikamoista vahingoniloa, en sitä tietenkään näyttänyt.....tämä puliakka tuskin edes muisti, että oli minua joskus nuorena kiusannut.