Mikä on ensimmäinen mielikuvasi itsestäsi jos Suomessa olisi lähitulevaisuudessa sota?

Tarkka-ampuja, harvennan, vainajia

Enköhän mä palaisi takaisin sairaanhoitajan hommiin. Millaisiin, en tiedä. Olen ollut sen verran pitkään eri alalla töissä, että ehkä mut pistettäisiin johonkin hoivalaitokseen töihin ja nuoremmat ja osaamiseltaan "tuoreemmat" hoitajat akuutimpiin paikkoihin. 

Rauhanturvaajana on tullut nähtyä sotatoimialueita. Eiköhän tuohonkin tottuisi.

Räjäytyksiä teen siviilissä, veikkaan, että niille tulisi tarvetta sodassakin.

Sissi vm 86

Lässyn lässyn näitä sotafantasioita. Ei ole eikä tule mitään sotaa.

pääsisi joukkohautaan makaamaan onnellisena kun ei tarvitsisi olla hengissä enää tässä kamalassa valtiossa.

Minä, hirvikivääri

treenit putinin kuvien kanssa.

Enköhän vetäisi peittoa niskaan ja ottaisi nokoset vaan.

Vierailija kirjoitti:

Tarkka-ampuja, harvennan, vainajia

Suomalaisen miehen unelman täyttymys. Saattaa mahdollisimman monta igoria helvetin porttien taa. Tämän jälkeen voi "tyytyväisenä" kuolla.

Paniikissa ja toimintakyvytön. Pyörin neuvottomana ympyrää kotona vielä siinäkin vaiheessa, kun vaimo on lapsien kanssa päässyt Ruotsin puolelle.

M46

Elelen Pohjois-Ruotsissa pagolaisstatuksella pikku kissojeni kanssa jossain pikku kunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Elelen Pohjois-Ruotsissa pagolaisstatuksella pikku kissojeni kanssa jossain pikku kunnassa.

Buuu!

Töissä paikassa, josta ei voi lähteä pois. En yhtään tiedä, missä nukkuisin, siellä vai kotona. Olisi varmaan joku kassi mukana siellä kaiken varalta. Lapset olisin lähettänyt turvaan ulkomaille sukulaisten luo. Autoon ei riittäisi bensaa, pitäisi kulkea jalan tai polkupyörällä.

Heti kun on pienikin tieto siitä että sota tulossa. pakkisin kassit ja muuttaisin lapsen kanssa suomesta pois. Tänne en jäisi.

Olen lähes erakko, mutta ihan itsestäänselvästi menisin tekemään jotain järkevää ja hyödyllistä ei-aseellista. Luulen, että parhaat puoleni minusta pääsisivät esille kriisitilanteessa. Olen lunki luonne muutenkin.

Johonkin asti jatkuisi työt, vähintäön akuutit käynnissä olevat työmaat pitäisi jotenkin paketoida odottamaan rauhallisempia aikoja.

Sitten osallistuisin ehkä jotenkin kulttuuriperinnön turvaamiseen sotatilanteessa. Tai laitettaisiin johonkin yleishyödyllisempiin hommiin, tiedottaminen tai tietokonehommat on hallussa, mutta on sitä tullut oltua elintarviketehtaassakin nuorena.

Ympärillä muita lapsettomia kotirintamanaisia ja sivareita varmaan.

Heitän yhden Molotovin cocktailin ja poistun vähemmän arvokkaasti.

Sotaa ei tule joten en mieti mitä tekisin.

Rintamalla olisin, motivaatio nolla.

Menisin mökille maalle, olettaen, että koulut ei enää olisi auki. Siellä ei enää ole toimivaa koulua, mutta oletettavasti sinne vetäytyisi äitejä lasten kanssa. Ehdottaisin, että pidän lapsille koulua jossain turvalliseksi katsotussa rakennuksessa.