Kun turvallisuuden tunne puuttuu parisuhteessa, mikä neuvoksi? :(
Olen ahdistunut ja koen olevani neuvoton. Nämä palstat ei taida olla olla paras paikka kysyä neuvoa tai kuulla muiden kokemuksia, mutta purkaudun silti. Kirjoitan puhelimella joten pahoittelen jos teksti tulee pötköön..
Ongelma on, etten koe sellaista perus turvallisuutta parisuhteessani. Mies ei ole siis väkivaltainen, vaan tarkoitan henkisestä puolta. Meillä oli ensimmäinen isompi kriisi suhteessamme. Se vaikutti aikalailla kaikkeen,luottamukseen ja parisuhteeseen kokonaan. Ennen sitä olin itsestäni varma, minulla ei ole ollut koskaan vaikea ennen tätä luottaa kenenkään millään tavalla.
Tuo kriisi sai aikaan sen, että tulin epävarmaksi. Epäilin mieheni tunteita ja vaadin enemmän kaikkea mikä minulle normaalisti riittäisi. Mieheni on kiltti ja hyväsydäminen ihminen, mutta oli elämästään ahdistunut. Hän ei haluaisi tuottaa kenellekään pettymystä, joten ei tavallaan kieltäydy mistään.
Niimpä hänelle alkoi tulla paineita, ystävät pyytävät sitä ja tätä, kolmivuorotyö, myös minä olin vaativa ja pettynyt. Mies vaikutti minusta masentuneelta (ei siis että hänellä olisi välttämättä masennus mutta uupuneelta).
Sitten emies ilmoitti että varmaan pitää erota. Ettei loukkaisi minua. Miestä kumminkin alkoi kaduttaa ja hän ei olisi oikeasti halunnut erota. Oltiin vähän aikaa erillään ja päätettiin jatkaa. Myös minun epävarmuuteni tuon kriisin takia poistui ja tein miehelleni selväksi että hän kelpaa juuri omana itsenään. Mieheni on sitä mieltä, että tuo oli suuri virhe eikä se toistu ja voisinko antaa anteeksi ja unohdetaan koko asia. Ja olen kuulemma se oikea hänelle..
Eli siis voikun olisi helppoa jatkaa tämän jälkeen. Meillä menee nyt hyvin, ollaan tavallaan löydetty toisemme uudelleen ja omia itsejämme. Mutta en vain osaa olla rento ja luottavaisin mielin. Kun meillä on joskus vaikeaa tai huonompi kausi onko hän taas lähtemässä? En uskalla olla onnellinen. Sydäntä raastaa koska rakastan häntä ja haluaisin juuri hänen kanssaan yhteisen tulevaisuuden. Mutta en tiedä kestääkö oma pää tätä epävarmuutta.
Sen voin sanoa, etten painostanut miestä olemaan eroamatta. Kerroin että parempi olla erillään ja hän nyt miettii mitä itse haluaa. Mies kertoi että häntä alkoi kaduttamaan heti ja tajusi ettei oikeasti sitä halunnut. Mutta entäs kun hänelle tulee uudestaan kausi jolloin oma elämä tuntuu hankalalta, olen kyllä kertonut että olen tukena ja hän ei ole yksin..
Mistä saan sen varmuuden jatkaa kun tahtoa löytyy? Vai saako sitä emän takaisin.