Miten pidätte huolta omasta hyvinvoinnista tällaisena aikana?
Tämä kysymys on suunnattu herkille ihmisille, mielenterveyshaasteita poteville, kroonisesti sairaille, uupuneille jne. ja ylipäänsä ihmisille, joita nämä kriisit (pandemia ja sota) kuormittavat. Toivoisin siis, ettei ketjuun vastattaisi vain toteamalla, että itsellä ei ole mitään ongelmaa, uutiset sulkemalla ei haittaa mikään tai että pitää vaan yrittää piristyä.
Minulla esimerkiksi on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, jonka kanssa olin työskennellyt kovasti ennen koronapandemiaa mutta joka on ottanut pahasti takapakkia sen aikana. Yritän parhaani ja saan myös ulkopuolista apua, mutta silti ahdistaa, masentaa ja surettaa niin, että ei tule syötyä kunnolla, liikuttua jne.
Miten siis pitää huolta omasta hyvinvoinnista tällaisena aikana? Kaikenlaiset vinkit lamaantumisen ja ahdistuksen helpottamiseksi kelpaavat.
Kommentit (6)
En valitettavasti osaa hirveästi auttaa, mutta sen olen huomannut, että AV:sta ei ole hirveästi apua! Täällä on ollut sellainen mekastus meneillään monta vuotta ja tilanne on vain pahentunut viime viikkoina, että tulee lähinnä paha mieli palstalla vieraillessa.
Voisinkin ottaa omasta neuvostani vaarin...
Yritän vaan päivä kerrallaan, välillä on parempia päiviä, välillä huonompia.
Jos yhtään suinkin jaksan, menen kävelylle, uimaan tai kuntosalille, siitä saa aina voimaa.
Yritän syödä edes suurinpiirtein terveellisesti, välillä lipsuu tai jää väliin, mutta noin yleisesti.
Rajoitan sitä paljonko ja kuinka usein päivässä seuraan uutisia.
Aina kun jaksan, olen yhteydessä ihmisiin, soitan vaikka.
Nautin lämpimistä suihkuista, luen, katson sarjoja. Kun mahdollista, saunon.
Huonoimpina hetkinä keskityn vaan hengittämään jonkin aikaa. Tai otan päiväunet, jos mahdollista.
Tsemppiä ❤️
N38, burn-outista toipuva + masennusdiagnoosi
Ihan samoin kuin ennenkin.
Kärsin kovista kivuista, niiden aiheuttamista vakavasta masennuksesta ja ahdistuksesta. Olen kärsinyt unettomuudesta jo 38v (nukun 2-4h yhtäjaksoista unta, loput vartin pilkkeitä klo 4-5 saakka).
Pelkään pysähtyä koska pelkään etten enää pääsisi ylös, olen duracell koska se on ainoa mikä saa mut hetkeksi unohtamaan em ongelmat. Käyn avannossa, kirjoitan blogia, tapaan ystäviä, teen ruokaa, siivoan, kesällä hoidan pihaa, kuluvan vuoden remppaan mieheni kanssa 80v vanhaa taloa jne.
Onneksi olen aina syönyt hyvin ja terveellisesti, rakastan ruuanlaittoa. Edes joku asia on mallillaan.
Rauhoittumiseen käytän äänikirjoja, se on ainoa hetki kun olen aloillani (ellen kuuntele esim lenkillä)
Jos mä nyt aloitan tuosta pandemiasta, niin kun syksyllä 2020 selvisi, ettei tämä olekaan hetkessä ohi, aloin panostaa kotini viihtyisyyteen. Vuosi sitten teetätin keittiöön uudet kiinteät kalusteet ja lopun keittiöremontista tein itse. Värimaailma keittiössä vaihtui kokonaan, joten aika paljon meni aikaa maalien, telojen ja siveltimien kanssa. Varsinkin, kun mulla on nivelreuma eikä kovin helppoa keikkua tikkailla maalaamassa. Seuraavaksi on vuorossa työhuoneen remontti. Se saa kuitenkin nyt odottaa, koska jo pelkästään roskien vieminen näin liukkailla keleillä on jokseenkin haastavaa. Mulla ei ole ollut moneen vuosikymmeneen viherkasveja, mutta nyt olen hankkinut niitä paljon. Ja lisää on tarkoitus hankkia.
Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteen muututtua pari viikkoa sitten alussa vain seurasin uutisia. Mutta sitten aloin perehtyä pelastussuunnitelmiin, kotivaraan yms. Mietin, mitä kaikkea mulla pitäisi olla kotona ja vieläpä paikassa, josta ne on helposti tarpeen vaatiessa saatavissa. Hankin sellaista, mikä vielä puuttuu. Tuskinpa tässä on kyse päivistä vaan pikemminkin kuukausista, jos nyt mitään kriisiä Suomeen lopulta tuleekaan. Voihan tarinassa olla onnellinen loppukin, mutta varaudun siihenkin vaihtoehtoon, ettei ole.
Pidän paljon yhteyttä ystäviini viestittelemällä ja läheisimpiä ystäviäni olen tavannutkin aina silloin tällöin. Koska mulla on sytostaattihoito menossa reumaani, en mielelläni poistu kotoa kuin korkeintaan sellaisten ihmisten pariin, jotka elävät koronan suhteen samalla varovaisuudella kuin minäkin. Onneksi ystävissäni on heitäkin. Korona sinänsä ei ole mua pelottanut, koska teen etätöitä, tilaan kaikki ostokseni netistä kotiinkuljetuksella ja mulla on iso varasto ffp3-hengityssuojaimia niitä tilanteita varten, kun on tarve mennä jonnekin. Harvemmin kuitenkin tarvitsee mennä muualle kuin ulkoiluttamaan koiraa.
Telkkarista katselen välillä ihan hömppäohjelmiakin, vaikka edelleen seuraan tilannetta niin Ukrainassa kuin muuallakin.
Alkanut syömään todella paljon hedelmiä esim omenia, appelsiineja, klementiinejä ja vaikka mitä muita. Marjoja myös ja vitamiinit eli tosi terveellisesti syönyt. Lopettanut alkoholin ja tupakoinnin ja käyn ulkona kävelyillä ja joitain liikunta harrastuksia teen. Nukkuu säännöllisesti tietenkin. Harvemmin katson uutisia enää mutta välillä seuraan mikä tilanne on. Ja muutenkin osaan käsitellä asioita nyt paremmin ahdistumatta ja menemättä siihen ärsyttävään voimia vievään pelkotilaan + nämä terveelliset elämäntavat niin tekee elämästä helpompaa nyt tässäkin hetkessä.