Tyytymätön ja levoton vauva 5 kk, mikä avuksi?!
Meidän ennen niin iloinen ja tyytyväinen vauva on muuttunut pikkuhiljaa ihan erilaiseksi. On suurimman osan päivästä tyytymätön, ei viihdy kauan lattialla eikä sitterissä, sylissä ainoastaan. Onneksi mulla on sellainen peanut shell (kantoliina) jossa viihtyy, mutta siinäkään en jaksa tuntitolkulla kantaa..
Ei nuku päivisin kuin parit puolentunnin unet, öisin herää pari kertaa syömään. Imetän häntä vielä, lisäksi ollaan aloitettu soseiden maistelut. Voisiko hampaiden tuleminen vaikuttaa näin radikaalisti? Onko muilla kokemuksia, onko tämä ohimenevää?
Kotona myös 3-vuotias isosisko, joten luonnollisesti en pysty ihan 100 % antamaan aina vauvalle huomiota, vaikka kuinka haluaisinkin.. Useimmiten se on kuitenkin isosisko joka joutuu odottamaan vuoroaan.
Olen ihan ihmeissäni, kun en ymmärrä mikä vauvaa vaivaa..
Ai niin, autossa matkustaminen on myös nykyään ihan kamalaa, vauva ei viihdy hetkeäkään turvaistuimessaan, pidemmät autoreissut eivät tule kyseeseen. Vaunuissa ei myöskään kauan halua olla..
Kaipailisin vinkkejä miten saisin vauvan tyytyväisemmäksi.
Kommentit (10)
Eli meijän poika on nyt 5 kk. Vielä vähän aikaa sitte meillä oli sama tilanne, poika ei viihtynyt pitkiä aikoja missään. sylissä kantelin ympäri asuntoa, välillä pidin kantoliinassa. Itse yhdistin käytöksen väsymykseen, oli sellanen kausi että päiväunia nukuttiin max.45 min. kerralla, yleensä se 30 min. ja pahimmillaan vaan kahdet puoltuntiset päivässä! ja huomasin myös sen että kun olin liikenteessä, kyläilemässä tms. niin poika viihtyi paljon paremmin. oli paljon touhua ympärillä mitä jaksoi ihmetellä.
nyt kun poika muutama päivä sitten oppi kääntymään selältä vatsalleen, niin jaksaa touhuta lattialla huomattavasti paremmin. viihtyy siellä pitkiä aikoja yksinäänkin. ja kun liikunta on lisääntynyt niin päiväunetkin on pidentyny jo parin tunnin mittaisiksi. =) hampaita ei meijän poitsulla vielä oo tullu.
" meiltäkin hävisi iloinen vauva 4,5kk iässä" !
Osaako vauvasi liikkua jo, ryömiä tms? Mikäli ei, siinä on ainakin yksi syy olla tyytymätön. Mieli tekisi jo vaikka mihin suuntaan, muttei minnekään pääse.
Tällaista oli meidän vauvalla 4-5kk aikana ja välillä vieläkin. Nyt ikää 6kk. Nyt tyttö jo osaa masullaan olla ja keskittyy harjoittamaan taitoaan ahkerasti. Välillä huutaa kyllästyneen oloisesti ja paukuttaa käsiä ja jalkoja lattiaan aivan niin, että eteenpäin olisi päästävä. Tämä ainakin teki meidän arjestamme hieman stressaavaa näin äidin näkökulmasta.
Sylissä ja sitterissä ei kannatakaan tunti tolkulla pitää, koska se estää vauvan motoriikan kehitystä tehokkaasti.
Onko vauvalla lattialla ollessaan leluja, joita hän voi tutkia. Onko vauva sellaisessa paikassa, josta on hyvä näkyvyys paikkoihin, jossa itse puuhastelet.. Nämä ainakin olivat meidän neitille tärkeitä juttuja, varsinkin se, että näki minut koko ajan.
Meillä aloitettiin soseet 4,5kk ja sen jälkeen huononi yöt. Näin olen kuullut monella käyneen vaikka toisinkin päin se vaikuttanee. Ilmeisesti unien rikkonaisuuteen vaikuttaa siinä uuden oppiminen ja kenties suolistomuutokset...ken tietää. Meillä rikkonaiset unet kestivät n.1kk, jonka jälkeen nukuttiinkin jo ihan täysiä öitä.
Kuinkas vaunussa matkustelette? Oletko nostanut selkänojaa niin, että vauva näkee? Me nostettiin 5kk ikäisenä, kun neiti alkoi protestoimaan makuuasentoa. Nyt kun ilmat ovat viilenneet, tulee pakattua päällekin aika paljon...kun ikuisuuskysymys on: mikä on tarpeeksi..vauvan lämpötilaakin kannattaa seurailla, onko hiki.
Hampaiden tuleminen vaikuttaa joihinkin vauvoihin niin, että he ovat " ärtyneempiä" ja kiukkuisempia. Hampaidenteko voi kestää jopa 3vkoa..
Autoreissuille en osaa antaa vinkkiä...aaa, paitsi, että istutko itse takana? Jossakin vaiheessa joillakin vauvoilla tosiaan on se vaihe, että äiti pitää näkyä.
Ohimenevää ainakin kaikki on, sen verran voin lohdutella. Ja uudet jutut sen kun odottavat edessä taas...uusine ongelmineen;)
Helpottavaa kuulla että muilla samanlaisia vauvoja :)
Uskon kyllä että tyytymättömyys on monen asian summa; tyttö osaa kääntyä selältä vatsalleen, mutta ei takaisin, yrittää jaloilla kovasti potkia vauhtia mutta ei pääse eteenpäin, hampaat voi olla tuloillaan = kuolaa kovasti ja pitää kokoajan jotain suussaan etc.
Toivotaan että tämä on ohimenevää ja saan hyväntuulisen vauvelin takaisin ; )
meillä nuorin nyt 10kk ja huutaa päivät pitkät, todella hankala lapsi. Jotkut vaan huutaa enemmän kuin toiset. Pitää vaan kestää ja kestää ja kestää...ei ne lapset siitä miksikään mene, siis huutamisesta
t.kolmen pojan mutsi
Ei kehtaa oikein lääkäriinkään viedä kun ei ole selvästi kipeä vaan silleen tyytymättömän oloinen koko ajan vain. Yöt on aina vastasyntyneestä asti nukkunut hyvin. syönyt vain ja jatkanut unia. Nyt on alkanut heräileen parin tunnin välein, valvottaa eikä syö. Päiväunet on 30. min pituisia. No ihana kuula kumminkin että muilla on samaa ja ohimeneeväähän tämä on ( toivottavasti).
Lapset on tietysti erilaisia luonteeltaan ja temperamentiltaan, mutta meille kokenut neuvolaterkkari selitti asian näin. Lapsella on kova hinku oppia uutta ja alkaa liikkumaan. Jos vauva on vain tyytyväinen ja köllöttelee paikoillaan, ei myöskään kovin nopeasti lähde liikkeelle. Meillä kaksoset lähtivät 5kk iässä ryömimään ja nyt vajaa 8kk iässä seistään ja kävellään tukea pitkin...
Molemmat ovat olleet kyllä kovia kitisijöitä ja viihdyttämisen tarve sen kuin jatkuu. Täytyy vaan keksiä aina uutta ja mielenkiintoista ja välillä pistää jotain leluja piiloon. Vähän ajan päästä samat lelut on " uusia" . Eikä se niin vaarallista lapselle ole, jos ei kokoaikaa jaksa keksiä jotain viihdytystä, kitinä uuvuttaa äidin mutta kyllä lapsen täytyy oppia sietämään myös epämukavaa oloa hetken aikaa.
Pampersin sivuilta muuten löytyy kaikenlaisia leikkivinkkejä eri ikäisille. Itse ainakin olen sieltä löytänyt monta juttua, oma pää kun ei kroonisen väsymyksen takia aina keksi uutta.
Voimia kaikille :)
Meidän pikku aurinkoinen alkoi kanssa kitisemään juuri melkein päivälleen 5 kk. Olin aivan ymmälläni mutta parin viikon päästä alaleuassa tökötti vastaus. kaksi hammasta työntyi samaan aikaan ja varmaan oli kipeä. Huomasin myös, että kun sattuu, vain syli kelpaa pikkuiselle. Samaan aikaan oppi ryömimään ja treenata piti myös öisin. Nyt poika 7 kk ja on taas oma iloinen itsensä...vaikkakin edelleen syö tiuhaan öisin.
Hampaisiin auttoi Bonjela geeli (ei saa suomesta) ja pahimpiin öihin Panadol ja kylmähoito.
Kyllä se hymy sieltä vielä löytyy ;)
Deux ja taas aurinkoinen poitsu 7kk
Meillä on ihan samanlaista. Neiti on nyt 5kk 1vk ja koko ajan pitäisi olla viihdyttämässä. Ennen oli oikein hyvä tuulinen ja iloinen, mutta nyt ei jaksa pitkään keskittyä mihinkään...hermot menee heti jos ei esim saa haluamaansa lelua (iskä sanoo että on perinyt äidin luonteen=)). Iekä oiken ole sylikissakaan, siis sylissä pitäisi olla koko ajajn,. mutta sylissäkin pitäisi olla tekemistä (pimppia, heilua ym..) ei siis viihdy sylissä vaan köllöttelemässä! Mutta toivotaan että on ohimenevää. Yöt nukutaan hyvin 11-12h yhdellä tai kahdellä syötöllä.
Poika oli tosi kärttyinen just tuossa iässä eikä viihtynyt lattialla yhtään ym. Meillä suurin tekijä taisi kuitenkin olla nälkä. Yritin sitkeästi täysimettää sinne puoleen vuoteen, kunnes lopulta uskoin neuvolan ohjetta alkaa antamaan kiinteitä aiemmin. Kun sitten reilu viiskuisena alkoi soseita uppoamaan isompia määriä ja useampia kertoja päivässä, muuttui poika huomattavasti helpommaksi. Toki muutkin asiat saattoivat vaikuttaa, oppi myös tuon ryömimisen, mutta luulisin että meillä suurin selittäjä kiukkuisuuteen oli kuitenkin nälkä, vaikka poika oli päivisin tunnin välein tissillä. Mutta nyt siis iloinen puolivuotias, joskin kova heräilemään öisin edelleen.
Oli pakko vastata vaikka täällä tuo vauveli on jo 9 kuukautta. Ymmärrän siis tunteesi kun hyväntuulisesta vauvasta on yhtäkkiä tullut kärsimätön ja levoton. Meillä vauvalla täytyy olla nähtävää ja tekemistä, joskus kyllä on hyviäkin päiviä. Ja esim. jos ollaan reissussa tai mummolassa huonotuulisuus yleensä katoaa...
En itse ole päässyt selvyyteen mistä johtuu vaikka hyvien unienkin jälkeen herätään kiukkuisena. Kuten arvelit, niin itsekin veikkaan syyksi hampaita, välillä mahaa, mutta joskus on vain todettava, että tälle ei vaan löydy selitystä...Paitsi se että kuuluu kehitysvaiheeseen ja meillä siis harjoitellaan liikkumista ym. joten touhua pitää olla. Ja äidille on helppo kiukutella ;)
Jaksamista!