Lue keskustelun säännöt.
Maalla asuminen
27.07.2015 |
Täällä yksi kaupunkielämään lopen kyllästynyt äiti joka haaveilee omasta talosta ja pihasta jonne voisi lykätä lapset leikkimään ja jossa voisi kasvattaa vaikka perunaa, ja marjoja omaan tarpeeseen. Onko haaveeni täyttä illuusiota- onko todellisuus sitten sitä talossa nyhjöttämistä ja lapsia pitää sitten kuskata koko ajan kavereille koska enää ei uskalla päästää niitä yksin minnekkään?
Toki haluaisin asua esim jollaim pientaloalueella tai pienessä kaupungissa jossa on naapureita ja palvelut suht lähellä, eli ihan metsän tai pellon keskelle en halua.
Kokemuksia kehiin!!!! :)
Kommentit (8)
Kiitos vastauksesta! :) tuota olen itsekin miettinyt, että jonkun pienen kylän keskustan tuntumassa olisi ehkä hyvä vaihtoehto. Asumme nyt pääkaupunkiseudulla, ja tämä rahan meno ja elämän hektisyys ahdistaa. Ellemme löydä itsellemme uusia työpaikkoja muualta suomessa voisimme harkita näitä uudenmaan kirkonkyliä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla kokemuksia? Vai onko kaupunkiin muuttaneita koska maaseutu ahdisti? :)
Me asumme metsän laidassa, pihalla on perunamaa ja lapsilla kävelymatka pieneen kyläkouluun. Kavereille lapset pääsee pyöräillen tai ihan kävellen. Asumme Espoossa :)
Ihanaa, toivoa siis on! :) saanko kysyä missä päin espoota? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun maalla "mökissä", koska olen työtön, ja tämä maatalo on minun mökkini. Muutama asia pitäisi talossa laittaa kuntoon, jotta tässä voisi oikeasti asua talviaikaan, mutta pakkohan tässä on asua, kun ei muuta voi. Ja kevät, kesä ja syksy onkin ihan ok. Talvi on tosiaan suuri ongelma.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 22:08"]Ihanaa, toivoa siis on! :) saanko kysyä missä päin espoota? :)
[/quote]
Pohjois-Espoossa. Tsekkaa esim. Lahnus, Röylä, Luukki, Pakankylä, Perusmäki, osin Kalajärvikin, Takkula, Lakisto...
Osa on tiiviimpää asutusta (=asemakaava) ja osa väljempää (=ei asemakaavaa).
Etsi jokin pieni kirkonkylä, jossa kaverit on kävelymatkan päässä ja koulut myös. Saat hyvät puolet kumpaakin puolta, ja vältyt siltä ainaiselta kuskaamiselta.
Itse asumme ihan "umpimaaseudulla" ja viihdymme oikein hyvin. Huono puoli on tosiaan se, että jokapaikkaan on mentävä autolla eikä kavereita ole paljon viidenkään kilometrin säteellä, mutta se nyt on asennekysymys, penskatkaan ei ole valittaneet ja tähän on totuttu.
Jos nyt muuttaisin, muutaisin lähemmäs kirkonkylää, jolloin kaverit ja koulut olisi järkevän pyörämatkan päässä. Mutta ihan ydintaajamaan en menisi sielläkään silti: hajurakoa naapuriin on mukava olla edes sen verran, että se ei näy eikä kuulu.