Lue keskustelun säännöt.
Nyt mielipiteitä ja kommentteja (asiallisia) vauva asiaan!
24.07.2015 |
Elikkäs, miehellä entuudestaan lapsia ja minulla ei. Mies on suhteen alusta saakka tiennyt että haluan myös omia lapsia ja mieskin sanoi haluavansa lapsia minun kanssa, mutta nyt mieli on hieman muuttunut. Miehen lapset ovat olleet hieman hankalia viimeaikoina, tehnyt kaikenlaisia koiruuksia. Mies on nyt sitten tullut siihen tulokseen ettei ehkä haluaisikaan lapsia lisää, noh minun mielihän ei ole muuttunut. Mies sitten sanoi että voisi kyllä tehdä minun kanssa lapsen koska tietää että haluan sitä kovasti, mutta päävastuu lapsenhoidosta olisi minulla. Auttaisi kyllä mahdollisuuksien mukaan (paljon on töissä). Ollaan kyllä juteltu asiasta paljon ja ymmärrän miestäni kyllä asiassa. Toki muutenkin hoitaisin lasta paljon mutta pelottaa että käykö niin että jään käytännössä yksin lapsen kanssa, sitä kai ei kukaan voi tietää ennen kun lapsi olisi. Uskoisin pärjääväni mutta kurjaa tästä tekee sen että ensin molemmat oikeasti halusi ja nyt vain minä. Mitä tekisit tilanteessani? Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (13)
Kuulostaa hankalalta... minkäikäisiä ne miehen lapset on ja montako niitä on? Minkäikäisiä olette itse?
Onko teidän yhteisellä lapsella "kiire"? Jos ne miehen lapset on nyt juuri jossain kiukuttelu ja murkkuiässä, niin en ehkä lähtisi ihan heti uutta vauvaa tekemään jos on mahdollisuus odottaa vaikka muutama vuosi. Voi olla murkuillekin vaikea paikka, on ollut vaikka vaikea hyväksyä isän uutta puolisoa niin sitten vielä uusi vauvakin tuohon tilanteeseen... Ehkä se miehenkin mieli vielä muuttuu kun näiden lasten vaiheesta selvitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, miksi näissä uusperheissä muuten miehen tulee aina ottaa nainen ja lapset pakettina?
Mutta naisella on aina oikeus vaatia yhteistä lasta, sekä päättää uusperheissäkin lapsiluvusta ja lastenhankinnasta?
Kyllä se teidän yhteinen voi käyttäytyä paremmin. Monesti erolapset oireilee yms. Mutta en tekisi tuommoisen kanssa lasta, eti parempi mies
Minusta ei kuulosta lähtevän miehen kannalta ihan oikeista lähtökohdista tuo lapsenhankinta.. ihan kuin olisi jostain koirasta puhe, "no tehdään nyt kun kuitenkin haluat. Mutta muistat sitten että se on sinun vastuulla!" En ikikuuna päivänä tekisi lasta ihmisen kanssa, joka ei lähtiäänkään halua sitä yhtä paljon kuin minä. Minusta on tärkeää, että myös isä on hoidossa ja lapsen elämässä OLEELLISESTI mukana ja omasta tahdostaan. Tuntuisi lähinnä joltain armopalalta tuollainen mitä miehesi ehdottaa..
Tiiän että harvoin asiallista keskustelua täällä on mut koitampa kuitenkin. =) No itellä alkaa olla jo ikää vuosia yli 30v joten en halua kyllä odottaa enää kauaa. Miehen lapset on 4, 7 ja 10. Lapset on ottanut mut hyvin vastaan ja ovat kovasti mun perään eli sillä puolella asiat kunnossa. Lähinnä vanhin lapsista oireilee mutta muista syistä kun vanhempien eron vuoksi (syitä en tässä viitsi erotella).
Niin ja kun miehen kanssa tutustuttiin molemmat olivat samaa mieltä että yhteisiä lapsia halutaan, miehen mieli on muuttunut tämän vanhimman lapsen ongelmien myötä. Eli en siis vaadi yhtään mitään, minun mieli ei ole vaan muuttunut niin kuin mieheni. Ollaan asiasta keskusteltu ja itsellä vaihtoehtona on tosiaan myös ero. Ei miehessä mitään vikaa muuten olekkaan jonka vuoksi en haluaisi erotakkaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6, tiedän naisen joka teki lapsen vaan puhtaasti siksi että hänen miehensä sitä ruinasi vuosia. Nyt tilanne on se että miestä ei voisi vähempää kiinnostaa lapsen hoito mutta lapsen äitiähän on pakko kiinnostaa kun ei heitteillekkään voi jättää.
Älä tee lapsia uusioperheeseen! Lähde suhteesta ja etsi itsellesi lapseton mies. Kiität itseäsi myöhemmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tilanne. Jos haluat lapsen niin missään nimessä ei kannata luopua siitä haaveesta ja kuvitella, että pääsisi sen yli. Eli sinun on mietittävä kumpi parempi: teet lapsen nykyisesi kanssa vai eroatko ja lähdet etsimään uutta puolisoa.
Montako lasta haluaisit? Asuuko miehen lapset teillä vai miten? Aika usein äiti hoitaa enemmän, mutta kyllä miehenkin on syytä osallistua ja ennen kaikkea haluta niitä lapsia, eikä pakolla vääntää. Toisaalta tilanteessasi tekisin lapsen, koska itse halusin lasta niin paljon, että olisin ollut valmis ottamaan jopa yh-riskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän miestäsi, kun on jo kolme lasta ja ovat jo siinä iässä, että vauvajutut on ohi, niin välttämättä ei enää houkuta ajatus vaipan vaihdosta ja yöheräilyistä yms. Neljäs lapsi alkaa olla vähän taloudellinenkin kysymys.
En lähtisi tekemään lasta niin, että se on sitten jotenkin enemmän sun vastuulla kuin miehen. Haluaisin, että kumpikin aidosti haluaa ja toivoo lasta eikä sitä tehdä toisen mieliksi. Olisiko tässä asetelmassa sulla kuitenkin samanlainen vastuu miehen lapsista kuin miehellä vai olisiko näistä kolmesta pää vastuu miehellä? Perheessä ja samassa taloudessa ei voi minusta jakaa vastuita noin. Mitä jos lapsi olisi vaikka kehitysvammainen tai muuten erityistä huolenpitoa vaativa - olisiko edelleen vaan päävastuu sulla ja mies ei hoitaisi tasavertaisesti?
Vaikea tilanne! Olisiko mies aikoinaan rakastumisen huumassa tullut luvanneeksi liikoja? Toisaalta on tietysti ihan luonnollista, että mieli muuttuu, jos nykyistenkin kanssa alkaa olla helisemässä. Mielestäni mies on kuitenkin suoraselkäinen kun hoitaa olemassa olevat lapsensa ja sai suunsa auki ennen kuin raskauduit.
Enpä osaa neuvoja antaa. Moni nainen on kyllä huomannut lopulta kantavansa vastuun lapsista yksin, vaikka mies olisi tekovaiheessa ollut innolla mukanakin, että siinä mielessä kannattaa aloittaa ajoissa tukiverkkojen rakentaminen kenen tahansa kanssa lapsia päädytkin hankkimaan. Toki sinkkumarkkinoilta on (ainakin teoreettinen) mahdollisuus löytää kelpo isäehdokas, mutta ei sekään aina niin helppoa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän siihen lapseen molempien pitää ajatuksissa sitoutua sadalla. Ehkä käytännön hoito ja vastuu arjessa monessa perheessä jää enemmän äidille. Mutta olen samaa mieltä 6 kanssa ettei lasta voi tehdä tuolla ajatuksella että tehdään nyt mutta on sitten äidin projekti. Tai no niin.. Tekeehän moni niin vaikka tietää että lapsi tulee olemaan enemmän on projekti kuin miehen. Mikä sulle riittää? Mä ainakin tahdon lapsen suhteeseen jossa molemmat sitä tahtoo ja luotan siihen että molemmat siitä kantaa vastuun. Tosin... Sillä uskollahan tein kaksi lasta ja eron jälkeen jäivät täysin mulle. Eli elämässähän ei ole takuita. Oleellista kai on että juttelet ajatuksistasi miehesi kanssa. Onnea teille:)
Asiallisia kommentteja?
Wrong place, honey...