Äiti; oletko myös nainen

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 11:58"]

Haetko AP tuolla naisena ja vaimona olemisella juurikin sitä, että koska saat taas seksiä vai että tuore äiti pukeutuisi hehkeästi, meikkaisi ja laittaisi hiuksensa, kokkaisi sinulle paahtopaistit pöytään ja..?

Meidän vauva on nyt 6 viikkoa ja seksiä meillä ollut kahdesti synnytyksen jälkeen. Varmasti useamminkin, jos en olisi koko ajan niin väsynyt ja jos kaikki kotityöt eivät olisi koko ajan rästissä. Itselläni on ainakin ollut yllättävän rankkaa aikaa, kun vauva on syönyt koko ajan 2h tai maksimissaan 4h välein ja jos yksi imetyskerta kestää tunnin, niin ei tuohon jää kuin 1h tai 3h "vapaata". Tosin tuo vapaa kuluu vauvan kanssa seurustellen, vaippoja vaihdellen, nukuttaen, vatsakipuja hyssytellen ja niitä rästiin jääneitä kotitöitä tehden. Jossain kohtaa pitäisi itsekin saada nukutuksi enemmänkin kuin sen 2+3h pätkät vuorokaudessa.

Ei tässä juurikaan riitä aikaa naisena ja vaimona olemiseen ja toisaalta se riippuu aika pitkälti ihan siitäkin kuinka paljon mies vauvan hoitoon ja kodinhoitoon osallistuu. Huolehdi, että naisellasi on muutakin elämää kuin 24/7 tiukka symbioosi vauvan kanssa, vaikka sitten ihan 15min kävelylenkki yksinään, saunassa rentoutuminen, aamukahvit pihalla/parvekkeella ilman huolta, että "kohta se vauva taas herää parkumaan ja jää shampoot hiuksista viruttamatta/ehtii jälleen aamukahvi jäähtyä".

Eiköhän se perhe-elämä siitä johonkin suuntaan tasaannu, kunhan sylivauvavaiheesta pääsette, vauva nukkuu yönsä ja äitikin saa aikaa olla muutakin kuin äiti :). Malttia[/quote]

En suoranaisesti halua seksiä "sitä sinne"- tyyliin, vaan sitä että vaimo näkisi minut miehenään ei vaan isänä. Jos läheisyys johtaa ensimmäiseen seksikokeiluun, niin hyvä. Sitä miehen ja naisen välistä läheisyyttä kaipaan.

Nyt isyysvapaalla pystyn auttamaan ympäri vuorokauden, mutta kun palaan töihin, niin sitten vähemmän.

Vaimo on aina ollut tarkka ulkonäöstään, joten kauhulla sitä odotellessa koska ei enää ehdi rutiineja tekemään.

[/quote]

Eli oikeastaan sinua ei pätkääkään kiinnosta se, että lapsesi äiti olisi nainen vaan se, että sinä saisit olla hänelle ensisijaisesti penis ja vasta sitten aivot?

Harva mies näköjään sietää sitä, että naisella on toinen, vaikka se toinen olisi yhteinen lapsi. Nainen säilyy naisena, vaikka saisi lapsen, mutta miehelle ei kelpaa älykäs, keskusteleva, monta asiaa samaan aikaan tekevä kumppani vaan nainen typistetään miehen ajatuksissa seksipartneriksi. Kyllä minulle naiseus on muutakin kuin miehen tarpeiden tyydyttämistä ja toivottavasti ap:n puolisomaan ei ajattele, että naisena oleminen on noin kapeaa kuin ap luulen sen olevan.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 11:58"]

Haetko AP tuolla naisena ja vaimona olemisella juurikin sitä, että koska saat taas seksiä vai että tuore äiti pukeutuisi hehkeästi, meikkaisi ja laittaisi hiuksensa, kokkaisi sinulle paahtopaistit pöytään ja..?

Meidän vauva on nyt 6 viikkoa ja seksiä meillä ollut kahdesti synnytyksen jälkeen. Varmasti useamminkin, jos en olisi koko ajan niin väsynyt ja jos kaikki kotityöt eivät olisi koko ajan rästissä. Itselläni on ainakin ollut yllättävän rankkaa aikaa, kun vauva on syönyt koko ajan 2h tai maksimissaan 4h välein ja jos yksi imetyskerta kestää tunnin, niin ei tuohon jää kuin 1h tai 3h "vapaata". Tosin tuo vapaa kuluu vauvan kanssa seurustellen, vaippoja vaihdellen, nukuttaen, vatsakipuja hyssytellen ja niitä rästiin jääneitä kotitöitä tehden. Jossain kohtaa pitäisi itsekin saada nukutuksi enemmänkin kuin sen 2+3h pätkät vuorokaudessa.

Ei tässä juurikaan riitä aikaa naisena ja vaimona olemiseen ja toisaalta se riippuu aika pitkälti ihan siitäkin kuinka paljon mies vauvan hoitoon ja kodinhoitoon osallistuu. Huolehdi, että naisellasi on muutakin elämää kuin 24/7 tiukka symbioosi vauvan kanssa, vaikka sitten ihan 15min kävelylenkki yksinään, saunassa rentoutuminen, aamukahvit pihalla/parvekkeella ilman huolta, että "kohta se vauva taas herää parkumaan ja jää shampoot hiuksista viruttamatta/ehtii jälleen aamukahvi jäähtyä".

Eiköhän se perhe-elämä siitä johonkin suuntaan tasaannu, kunhan sylivauvavaiheesta pääsette, vauva nukkuu yönsä ja äitikin saa aikaa olla muutakin kuin äiti :). Malttia[/quote]

En suoranaisesti halua seksiä "sitä sinne"- tyyliin, vaan sitä että vaimo näkisi minut miehenään ei vaan isänä. Jos läheisyys johtaa ensimmäiseen seksikokeiluun, niin hyvä. Sitä miehen ja naisen välistä läheisyyttä kaipaan.

Nyt isyysvapaalla pystyn auttamaan ympäri vuorokauden, mutta kun palaan töihin, niin sitten vähemmän.

Vaimo on aina ollut tarkka ulkonäöstään, joten kauhulla sitä odotellessa koska ei enää ehdi rutiineja tekemään.

[/quote]

Eli oikeastaan sinua ei pätkääkään kiinnosta se, että lapsesi äiti olisi nainen vaan se, että sinä saisit olla hänelle ensisijaisesti penis ja vasta sitten aivot?
[/quote]

Kyllä itsekkin haluan että mun mies näkee mut naisena ja pitää seksikkäänä, tarkoittaako se silti sitä että haluan olla miehelle ensisijaisesti pillu, no ei helvetissä! Mikä tää logiikka oikeen on? Huhhuh.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 11:58"]

Haetko AP tuolla naisena ja vaimona olemisella juurikin sitä, että koska saat taas seksiä vai että tuore äiti pukeutuisi hehkeästi, meikkaisi ja laittaisi hiuksensa, kokkaisi sinulle paahtopaistit pöytään ja..?

Meidän vauva on nyt 6 viikkoa ja seksiä meillä ollut kahdesti synnytyksen jälkeen. Varmasti useamminkin, jos en olisi koko ajan niin väsynyt ja jos kaikki kotityöt eivät olisi koko ajan rästissä. Itselläni on ainakin ollut yllättävän rankkaa aikaa, kun vauva on syönyt koko ajan 2h tai maksimissaan 4h välein ja jos yksi imetyskerta kestää tunnin, niin ei tuohon jää kuin 1h tai 3h "vapaata". Tosin tuo vapaa kuluu vauvan kanssa seurustellen, vaippoja vaihdellen, nukuttaen, vatsakipuja hyssytellen ja niitä rästiin jääneitä kotitöitä tehden. Jossain kohtaa pitäisi itsekin saada nukutuksi enemmänkin kuin sen 2+3h pätkät vuorokaudessa.

Ei tässä juurikaan riitä aikaa naisena ja vaimona olemiseen ja toisaalta se riippuu aika pitkälti ihan siitäkin kuinka paljon mies vauvan hoitoon ja kodinhoitoon osallistuu. Huolehdi, että naisellasi on muutakin elämää kuin 24/7 tiukka symbioosi vauvan kanssa, vaikka sitten ihan 15min kävelylenkki yksinään, saunassa rentoutuminen, aamukahvit pihalla/parvekkeella ilman huolta, että "kohta se vauva taas herää parkumaan ja jää shampoot hiuksista viruttamatta/ehtii jälleen aamukahvi jäähtyä".

Eiköhän se perhe-elämä siitä johonkin suuntaan tasaannu, kunhan sylivauvavaiheesta pääsette, vauva nukkuu yönsä ja äitikin saa aikaa olla muutakin kuin äiti :). Malttia[/quote]

En suoranaisesti halua seksiä "sitä sinne"- tyyliin, vaan sitä että vaimo näkisi minut miehenään ei vaan isänä. Jos läheisyys johtaa ensimmäiseen seksikokeiluun, niin hyvä. Sitä miehen ja naisen välistä läheisyyttä kaipaan.

Nyt isyysvapaalla pystyn auttamaan ympäri vuorokauden, mutta kun palaan töihin, niin sitten vähemmän.

Vaimo on aina ollut tarkka ulkonäöstään, joten kauhulla sitä odotellessa koska ei enää ehdi rutiineja tekemään.

[/quote]

Moni jo edellä sanoikin, että läheisyyttä saa aivan tarpeeksi ja jopa liikaa vauvaltakin. Itsekin huomasin työntäväni miestäni vain pois kun yritti halata tai silitellä. Ja kuitenkin saatoin vielä samana päivänä kiukutella, miksei mies huomioi minua ollenkaan :D! Onneksi mies otti asian puheeksi ja huomasin itsekin miten hölmösti toimin, nyt osaan ottaa vastaan ja antaa läheisyyttä myös mieheltäni/miehelleni. En olisi ikinä uskonut, miten sekaisin hormonit voivat pään laittaa, sikäli kun raskausajankin olin hyvin tasapainoinen ja jokseenkin järjissäni.

Varsinaista romantiikkaa tai sellaista rauhallista rakastelua odotan olevan vasta, kun saamme kahdenkeskistä aikaa. Oli se sitten niin, että mummu hakee lapsenlapsensa tunnin tai kahden vaunulenkille tai sitten joskus vuoden päästä kun lapsen uskaltaa jo laittaa yökylään. Kuitenkin, ainakaan tähän asti en ole pystynyt täysin rentoutumaan edes vauvan nukkuessa vaan olen koko ajan tietynlaisessa valmiustilassa. Valmiina pienimmästäkin inahduksesta katsomaan onko vauvalla kaikki hyvin, herääkö vai jatkaako vielä uniaan, onko nälkä, yrittääkö punnertaa kakkaa... Tällaista en usko miesten kokevan?

Tuohon ulkonäköön en osaa sanoa oikein mitään rohkaisevaa, itse en ole ikinä ollut niin kovin tarkka siitä, miltä näytän. Toisaalta, nyt äidiksi tultuani on se oma ulkonäkö alkanut jostain syystä kiinnostamaan ja vaikka raskauskilot jäikin jo synnärille, niin ketuttaa etten pääse lenkille ja treenaamaan. Varsinkin näin kesällä olisi aivan huippua päästä nurmikentille palloilemaan, vaikka jälkivuodon aikana sellainen tuskin olisi vielä edes lääkärin mielestä suotavaa treeniä :D. Vähän stressaa jääkö löysää vatsanahkaa ja katoaako rinnat vauvan kitaan ja tottakai ennen "ekaa kertaa" stressasin millaisessa kunnossa se alapää on. Ainakin täällä kovasti jankataan siitä, miten synnyttäneet naiset ovat kuin messuhalleja ja seksi heidän kanssaan on sama kuin yrittäisi autonrengasta panna. Ei ollut ollenkaan helppo paikka, mutta näin jälkikäteen ajateltuna olen tyytyväinen että hoidettiin homma pois alta heti kun tikit paranivat. Ompahan yksi huolenaihe vähemmän.

Mitä kauneusrutiineihin tulee, niin tuskimpa siitä meikkaamattomuudesta ja likaisista hiuksista niin välittää, jos ei päivällä kotoa mihinkään poistu. On hyvin tärkeää osoittaa, että olet vaimosi tukena, kuuntelet huolia jos niitä on ja jos mahdollista, autat ennen kuin apua ehtii edes pyytämään. Eiköhän sitä äidiksi kasvaessa se oma ulkonäkö siirry prioriteeteissä vähän alemmas, ehtii sitä taas vauvavuoden jälkeenkin treenaamaan ja itseään peilailemaan.

Onnea lapsen johdosta :)!

Ap, sun puolisolla on vielä lapsivuodeaika, joka on tärkeää aikaa voimien keräämiseen ja lepäämiseen. Ekat kolme kuukautta voi olla todella hämmentävää ja rankkaa aikaa; rautavarastot ja kalsiumvarastot on nollassa, elimistö on menettänyt verta, hormonitoiminta on muuttunut räjähdysmäisesti (kun istukka on poistunut ja sitä kautta istukkahormonin tuotanto loppunut kuin seinään, vaikka se sitä ennen dominoi koko elimistön toimintaa) jne. Kohdussa on kämmenen kokoinen, vuotava avohaava joka tulehtuu herkästi ja jota elimistö yrittää parhaansa mukaan parantaa. Sun puoliso voi elää nyt monella lailla vaikeaa aikaa. On tärkeää, että tajuat että puolison käytös ei välttämättä ole hänen oma valintansa, vaan selviytyimismekanismi, että voimia ja psyykkistä energiaa jää sekä lapselle että omaan toipumiseen. Ei sitä vaan jää useimmilla enää hirveästi huomioida silloin puolisoa. Ei kyse ole siitä etteikö haluaisi ja siitä etteikö rakastaisi, vaan siitä että vauva ja koko se synnytyksen jälkeinen hässäkkä vie kaiken energian.

Ei ole sattumaa, että kolme kuukautta on lapsivuodeajan rajapyykki. Silloin elimistö on toipunut ja vauva kasvanut sen verran, että lapselle ei kaikki hengittämisestä syömiseen ole enää ihan uutta eikä lapsella ole enää kipuja ja vatsavaivoja niin paljoa. Sen jälkeen alkaa taas uusi kausi ja uudet kujeet, ja siitä sitten, vähän kuin sykleittäin, palataan pikkuhiljaa elämään jossa voimia on siihen parisuhteeseenkin. Siihen asti kannattaa vaan kärsivällisesti odottaa. Ja olla onnellinen vauvasta, josta ihan pian on kasvanut pieni ihminen jonka kanssa voi jo vuorovaikuttaa ja puuhastella ihan eri lailla, eikä äidin ja lapsen välinen symbioosi ole enää siinä isän ja lapsen välissä.

Luojan kiitos olen yh. En jaksaisi tuollaisten lapsellisten, itsekkäiden miesten lässytystä. Saan olla oma itseni ja se on mulle tärkein arvo.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 12:49"]

Harva mies näköjään sietää sitä, että naisella on toinen, vaikka se toinen olisi yhteinen lapsi. Nainen säilyy naisena, vaikka saisi lapsen, mutta miehelle ei kelpaa älykäs, keskusteleva, monta asiaa samaan aikaan tekevä kumppani vaan nainen typistetään miehen ajatuksissa seksipartneriksi. Kyllä minulle naiseus on muutakin kuin miehen tarpeiden tyydyttämistä ja toivottavasti ap:n puolisomaan ei ajattele, että naisena oleminen on noin kapeaa kuin ap luulen sen olevan.

[/quote]

miten sait rivien välistä luettua, että ajattelen vain seksiä ja vaimoani pelkkänä seksiobjektina 24/7? Kysymys nyt vain sattui koskemaan aikaa joka on mielessäni yhteensä maksimissaan 1-2 tuntia vuorokaudesta. Ja tämä ei taas tarkoita, että haluaisin seksiä joka päivä, joten siihen ei kannata takertua. Läheisyyttä mielelläni vaikka joka päivä.

ap

Ensisijaisesti ihminen, toiseksi nainen, kai mä äitikin olen.

Esikoisen kanssa kuukausi on lyhyt aika. Jos vielä jälkivuotokaan ei ole loppunut, niin ole siinä sitten nainen.

Ihan käytännön vinkki: tissit on sitten varattu ihan oikeasti sille vauvalle imetysajaksi. Oikeasti. Itse muistan, miten rinnat muuttuivat täysin seksittömiksi, itse asiassa jopa niin että pohdin voiko mies koskaan enää koskea niihin kiihottavasti.

Ettei tule sellaista outoa tunnetta, että sylissä on aikuisen kokoinen sylilapsi... en tiedä osaisiko joku muu selittää tätä paremmin.

Mutta koska se oma naiseus alkoi löytyä? Ehkä jossain 10kk kohdalla.

Entä puoliso?

Ihminen, naispuoleinen. Suosittelen että puhut vaimosi kanssa jostain muustakin kuin hänen kauneudestaan. Jos hän on yhtään älykäs ihminen, tuollaiset kauneuskehut ovat suurta lässynläätä. Ota hänet huomioon muunakin kuin naisena.

Mulla ainakin imetyshormonit aiheutti sen, että seksihalut katosi täydellisesti ja kun vauva roikkui tisseissä lähes 24/7 niin se fyysisen läheisyyden määrä ylitti jo rajan. Siinä vaiheessa, jos mies tuli halailemaan, niin jouduin kieltämään, kun tuntui että tarvitsen omaa tilaa. Kun imetyksen määrä väheni vauvan alkaessa syömään kiinteitä, alkoi seksikin maittaan erittäin hyvin :D Nyt taas jaksaa nyhvätä toisen kainalossa, kun muksu ei siinä enää malta olla. Uskoisin siis, että kyllä se tilanne teilläkin helpottaa, mutta nyt voi vielä olla hieman hiljaista ainakin seksissä. Yritä ymmärtää, että se pienen vauvan kanssa 24/7 oleminen vie mehut aikas hyvin ja hormonit siihen päälle. Itselläni tuli hirveän huono omatunto siitä, kun en halunnut seksiä ja kerroin sen miehelleni. Hän vain kertoi, että haluaa minua valtavasti, mutta menemme minun fiilikseni mukaan. Jaksoi ihanasti odottaa sen 4 kk ja sanotaanko nyt näin, että kannatti odottaa, sillä laatu onkin noin 100x parempaa kuin ennen ;)

Kyllä se seksi sieltää löytyy kun paikat parantuneet :) ole kärsivällinen, älä ainakaan painosta. Puhukaa!

Tämä on hirveän noloa, mutta mä olen tyhjentänyt maidosta täyttyneitä rintoja työpaikan WC:n lavuaariin, koska rinnat olivat niin kipeät että ne oli pakko tyhjentää :D Siltikin tunnen että hormonit hyrrää ja menkat toimivat kuin kello.

Älä ainakaan yritä rintoja hiplailla! Maitoa tihkuvien turvonneiden rintojen koskettelu tuntuu varsin ikävältä ellei koskijana ole se ruokailemaan tuleva vauva.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 10:59"]Esikoisen kanssa kuukausi on lyhyt aika. Jos vielä jälkivuotokaan ei ole loppunut, niin ole siinä sitten nainen.

Ihan käytännön vinkki: tissit on sitten varattu ihan oikeasti sille vauvalle imetysajaksi. Oikeasti. Itse muistan, miten rinnat muuttuivat täysin seksittömiksi, itse asiassa jopa niin että pohdin voiko mies koskaan enää koskea niihin kiihottavasti.

Ettei tule sellaista outoa tunnetta, että sylissä on aikuisen kokoinen sylilapsi... en tiedä osaisiko joku muu selittää tätä paremmin.

Mutta koska se oma naiseus alkoi löytyä? Ehkä jossain 10kk kohdalla.
[/quote]

Joo, tämä tissi-juttu myös!! Kannattaa ehdottomasti ensin kysyä, että saako niitä hyväillä/imeä! Imetys muuttaa kummasti niiden merkitystä... Itse en enää näe rintoja muuna kuin ruokintavälineinä. Omiani en anna miehen imeä seksin aikana, koska se tuntuu juuri siltä kuin olisi vain astetta isompi vauva tissillä. Laskee kivasti fiiliksiä... :/ Bonuksena vielä, että maito alkaa herumaan ja sitten onkin kiva, kun kaikki paikat on sen peitossa...

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 11:17"][quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 10:59"]Esikoisen kanssa kuukausi on lyhyt aika. Jos vielä jälkivuotokaan ei ole loppunut, niin ole siinä sitten nainen.

Ihan käytännön vinkki: tissit on sitten varattu ihan oikeasti sille vauvalle imetysajaksi. Oikeasti. Itse muistan, miten rinnat muuttuivat täysin seksittömiksi, itse asiassa jopa niin että pohdin voiko mies koskaan enää koskea niihin kiihottavasti.

Ettei tule sellaista outoa tunnetta, että sylissä on aikuisen kokoinen sylilapsi... en tiedä osaisiko joku muu selittää tätä paremmin.

Mutta koska se oma naiseus alkoi löytyä? Ehkä jossain 10kk kohdalla.
[/quote]

Joo, tämä tissi-juttu myös!! Kannattaa ehdottomasti ensin kysyä, että saako niitä hyväillä/imeä! Imetys muuttaa kummasti niiden merkitystä... Itse en enää näe rintoja muuna kuin ruokintavälineinä. Omiani en anna miehen imeä seksin aikana, koska se tuntuu juuri siltä kuin olisi vain astetta isompi vauva tissillä. Laskee kivasti fiiliksiä... :/ Bonuksena vielä, että maito alkaa herumaan ja sitten onkin kiva, kun kaikki paikat on sen peitossa...
[/quote]

Ja tämä siis 6:n kirjoittajalta

Mä oon ensijaisesti äiti, sitten nainen ja viimeiseksi ihminen ☺unohda tuo naiseus hömppä ja kestity puolisosi uuteen identiteettiin, kehu vaikka kuinka hyvin hoitaa vauvaa. Kosketus voi olla ärsyttävää. Lopeta itsekkyys, kyllähän se nyt nainenkin on vaikka onkin nyt äiti. Ei mulla ainakaan ole mitään äitimoodia, olen kokoajan äiti ja kokoajan nainen. Voi olla että olet puolisosi mielestä tosi ärsyttävä, mua ainakin rupes ärsyttään aloitukses. Tajua ottaa vähän etäisyyttä tosta romantiikasta ja ole isällinen sekä rentoa mukavaa seuraa.

Nyt joudut antaa tilaa naiselle, joka on joutunut käymään läpi melkoisen henkisen ja fyysisen mankelin. Synnytyksestä on niin vähän aikaa, että keho tuskin tuntuu vielä omalta, ja sellaisessa tilassa on vaikea ottaa vastaan muutakuin hellyyttä ja hierontaa. Itse sain naiseuteni takaisin vasta noin puoli vuotta esikoisen syntymän jälkeen kun täysimetys loppui. Imetysaikaisten hormonien vaikutusta ei voi vähätellä.

En koe itseäni tällä hetkellä muuta kuin äidiksi. Nuorimmainen nyt 1,5-vuotta. Eli voi siinä aikaa mennä. Kyllä mä saan itseni käännettyä myös parisuhdemoodiin, jos on aikaa yhdessäoloon, mutta harvoin on.