Ammattikoulusta yliopistoon? Ihan mahdoton ajatus?
Moi! Nyt tarvin viisaita ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia :)
Opiskelen lähihoitajaksi, valmistun ensi vuoden toukokuussa. Niin vähän meille amiksille kerrotaan mahdollisuudesta lähteä jatkamaan yliopistoon, vaikka niin vois periaatteessa tehdä. AMK on se, mihin ihmiset tuntuu ajattelevan, että pitää jatkaa.
Valmistun lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalasta (ei enää koulutusohjelma) ja haaveena ois joku päivä olla lastentarhanopettaja ja mahdollisesti johtajana päiväkodissa.
Sosionomin koulutuksessahan voi sen LTO pätevyyden kans "hankkia", mutta miks kuluttaa vuosia opiskelemalla sosionomiks vaan sen LTO pätevyyden takia kun pelkästään se kiinnostaa. Yliopistossa voisin paneutua siihen kunnolla (> kasvatustieteet > varhaiskasvatuksen koulutus?!?!?)
Oonko ihan hakoteilla, oonko ymmärtänyt asian oikein? Ja siis tärkein: onko tää ihan nahdoton yhtälö?
Kommentit (29)
Ei ole mahdotonta päästä sisään, lähihoitajan koulutus olisi varmasti myös hyödyksi lto:na. Tiedän jopa yhden ihmisen, joka on päässyt lähihoitajapohjalta opiskelemaan politiikan tutkimusta, eli kunhan pääsykokeeseen jaksaa päntätä niin sinne vaan :). Lto-koulutus on sikäli myös hieman poikkeava linja yliopiston sisällä, että käytännönläheisyyttä on käsittääkseni melko paljon.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 08:31"]Ei se mahdotonta ole ,mutta on se HELPOMPAA lukion kautta. Esim kasvatustiede on aine, jonka pääsykokeissa mitataan ensisijaisesti kirjoittamiskykyä. Sitä harjoitellaan lukiossa 3-4 vuotta, amiksessa lähinnä mallityöhakemuksen verran. Eli sun pitäisi kirjottaa paljon itseksesi koko ensi vuosi. Opinnoissa tarvitset myös kohtuullista kielitaitoa - no senhän voit hankkia sitten tenttikirjaa tavatessasi, mutta toki se on helpompaa, jos osaat jo.
Kasvatustiede on myös sellaista jännää soopaa, jossa itsestäänselvyyksiä puetaan hienoihin sanakäänteisin. On tärkeää tietää ne oikeat sanakäänteet. Tämän sisäistäminen voii olla vaikaa, jos tulee jostain käytännön taustasta, ja kuvittelee, että sisällöllä on väliä, eikä retoriikalla. Kasvatustieteidsä kun on päinvastoin.
[/quote]
Kasvatustieteen pääsykokeissa on kyllä Vakava-aineistoon pohjautuva monivalintakoe. Vanhat aineistot löytyy netistä ilmaiseksi, lueskele niitä niin tiedät, mihin olet menossa.
Toiseksi, kyllä yliopistossakin voit joutua opiskelemaan sellaista, mikä ei kiinnosta. Tuosta olen samaa mieltä, että on se kasvatustiede jännää soopaa, jonka sisältö merkillisin sanakääntein esitetään. T. Sosionomiksi ja KTM:ksi opiskellut
Oisko jollain omia kokemuksia lisää?
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 06:52"]
Kiitos kommenteista :) tää jotenkin kiinnostais tosi paljon! Ja tosiaan kun meille ei koskaan yliopistosta mitään puhuta, ainoastaan AMKsta, niin tuli uutena mulle että yliopistossa vois pelkästään ton tutkinnon suorittaa. Nyt tuntuu tyhmältä ajatukselta lähteä sosionomiks opiskelemaan kun siihen kuuluu niin paljon muutakin mikä ei kiinnosta. Vähän sama kuin lähdin lähihoitajaksi opiskelemaan sen takia että pääsen lasten ja nuorten kanssa työskentelemään.. ja paskat! Suuri osa koulusta ollut vanhuksia..
[/quote]
Toisaalta taas laajempi osaamiskenttä ei ole yhtään huonompi juttu noin tulevaisuutta ajatellen. Jos vaikka leipiinnyt lto:n hommiin tai ihme käy ja alalle tuleeki ylitarjontaa työntekijöistä.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:29"]
Ei ole mahdotonta päästä sisään, lähihoitajan koulutus olisi varmasti myös hyödyksi lto:na. Tiedän jopa yhden ihmisen, joka on päässyt lähihoitajapohjalta opiskelemaan politiikan tutkimusta, eli kunhan pääsykokeeseen jaksaa päntätä niin sinne vaan :). Lto-koulutus on sikäli myös hieman poikkeava linja yliopiston sisällä, että käytännönläheisyyttä on käsittääkseni melko paljon.
[/quote]
No jaa, on meillä tietenkin opetusharjoittelut ja liikunnan, kuvataiteen, musiikin yms. ainedidat kuten luokanopettajillakin, mutta eipä se "käytännönläheisyys" tenttikirjojen määrässä näy.
Meidän vuosikurssilla aloitti pari lähihoitajaa (siis ei yo-pohjaista, näitä oli enemmän) ja heidän opintonsa eivät oikein ole edenneet, eivät ilmeisesti läpäise tenttejä.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 11:07"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:29"]
Ei ole mahdotonta päästä sisään, lähihoitajan koulutus olisi varmasti myös hyödyksi lto:na. Tiedän jopa yhden ihmisen, joka on päässyt lähihoitajapohjalta opiskelemaan politiikan tutkimusta, eli kunhan pääsykokeeseen jaksaa päntätä niin sinne vaan :). Lto-koulutus on sikäli myös hieman poikkeava linja yliopiston sisällä, että käytännönläheisyyttä on käsittääkseni melko paljon.
[/quote]
No jaa, on meillä tietenkin opetusharjoittelut ja liikunnan, kuvataiteen, musiikin yms. ainedidat kuten luokanopettajillakin, mutta eipä se "käytännönläheisyys" tenttikirjojen määrässä näy.
Meidän vuosikurssilla aloitti pari lähihoitajaa (siis ei yo-pohjaista, näitä oli enemmän) ja heidän opintonsa eivät oikein ole edenneet, eivät ilmeisesti läpäise tenttejä.
[/quote]
Kai tääkin on sit niin ihmisestä kiinni miten jaksaa lukea ja miten motivoitunut on..
Ap
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:14"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 08:31"]Ei se mahdotonta ole ,mutta on se HELPOMPAA lukion kautta. Esim kasvatustiede on aine, jonka pääsykokeissa mitataan ensisijaisesti kirjoittamiskykyä. Sitä harjoitellaan lukiossa 3-4 vuotta, amiksessa lähinnä mallityöhakemuksen verran. Eli sun pitäisi kirjottaa paljon itseksesi koko ensi vuosi. Opinnoissa tarvitset myös kohtuullista kielitaitoa - no senhän voit hankkia sitten tenttikirjaa tavatessasi, mutta toki se on helpompaa, jos osaat jo. Kasvatustiede on myös sellaista jännää soopaa, jossa itsestäänselvyyksiä puetaan hienoihin sanakäänteisin. On tärkeää tietää ne oikeat sanakäänteet. Tämän sisäistäminen voii olla vaikaa, jos tulee jostain käytännön taustasta, ja kuvittelee, että sisällöllä on väliä, eikä retoriikalla. Kasvatustieteidsä kun on päinvastoin. [/quote] Öööh. VAKAVA-koe on monivalintoja. Siinä mustataan palleroita, ei siinä mitään kirjoittamiskykyä mitata. [/quote] Tätä mäkin vähän ihmettelin, kun olen edellisten vuosien VAKAVA-kokeita silmäillyt :D ELI yliopistosta juurikaan mitään tietäen: kieliä pitää osata paljon paremmin kuin AMKssa ja kirjoittamista on paljon? Ja siis nimenomaan varhaiskasvatuksessa? AP
[/quote]
no 13n kokemus on aikuiskasvatuksesta (sivuaineena): siinä piti kirjoittaa paljon ja vaikka kurssien peruslukemisto oli suomeksi, "kehitystehtävissä" (eli muiden aineiden loppuesseisiin verrattavissa olevissa tutkielmissa) joutui jatkuvasti käyttämään ulkomaankielistä materiaalia, ja sen osaamista pidettiin itsestäänselvyytenä (mitä se tietysti olikin).
Amkiin en osaa verrata, siellä en ole ollut. Mieheni tosin on (teknisellä alalla), ja hän ei osaaa mitään kieliä. Sanoi suoraan, että kielten numerot säilyi samana koko ajan kesken jääneestä ukiosta amkiin: nelosia kautta linjan. Eli amkissa voisi saada hyvän arvosanan samalla kielitaidolla, jolla lukiossa ei pääse kurssista läpi. Yliopistossa vaadittava lukemisen kielitaito (ei siis yliopiston kieliopinnoissa, ne on surkeita, vaan käytännön opiskelussa vaadittava) on suurmpi kuin lukioissa, mutta kehittyy toki sitä mukaan kuin kirjoja joutuu lukemaan. Mainisttakoon, että puhua ei tarvitse osata, eikä kirjoittaakaan ennen kuin jatko-opinnoissa: kyse on suurimmalta osalta ulkomaankielisen luetunymmärtämisen taidosta.
Plus, jos en ensi vuonna pääsisi, kuinka paljon avoimen yliopiston kurssit käytynä auttaa myöhemmin pääsemään sisään?
Ap
Ei ole mahdotonta. Ihan kuka vaan voi hakea lukion tai amiksen pohjalta yliopistoon (ainakin vielä toistaiseksi). Itse olen käynyt lukion, sitten yo-pohjaisen amistutkinnon ja nyt opiskelen yliopistossa. Pääsin sisään koepistekiintiössä eli aiemmilla arvosanoilla ei ollut väliä. Suosittelen hakemaan juuri sinne minne oikeasti haluaa.
Ei lainkaan mahdotonta!
Kannattaa hyvissä ajoin tutustua pääsykoekiintiöön, sisäänpääsyprosentteihin ja viime vuosien pääsykokeiden sisältöön. Tsekkaa myös, onko haluamaasi koulutukseen mahdollista päästä väylän kautta jos suorittaa tarpeeksi opintoja avoimen puolella. Avoimessa yliopistossa opintoja on helppo suorittaa vaikkapa työn ohella, jolloin sisäänpäästessä joudut kituuttamaan opintotuella vähemmän aikaa.
Kiitos kommenteista :) tää jotenkin kiinnostais tosi paljon! Ja tosiaan kun meille ei koskaan yliopistosta mitään puhuta, ainoastaan AMKsta, niin tuli uutena mulle että yliopistossa vois pelkästään ton tutkinnon suorittaa. Nyt tuntuu tyhmältä ajatukselta lähteä sosionomiks opiskelemaan kun siihen kuuluu niin paljon muutakin mikä ei kiinnosta. Vähän sama kuin lähdin lähihoitajaksi opiskelemaan sen takia että pääsen lasten ja nuorten kanssa työskentelemään.. ja paskat! Suuri osa koulusta ollut vanhuksia..
Aina kannattaa yrittää. Itsellä takana pitkän linjan opinnot. Vanhan ajan yo-opistotutkinto, joka täydennetty AMK tutkinnoksi, jonka jälkeen hain yliopistoon. Sieltä kandi suoritettu, maisteri on kesken koska suoritin välillä YAMK tutkinnon. Ja näistä vain AMK tutkintoon hakeutuessa jouduin valintakokeeseen muihin pääsin papereilla.
Eli aina on mahdollisuuksia jos on motivaatiota opiskella.
Ota selvää itsellesi paras reitti. Hakeudu sinne mihin haluat oikeasti. Opiskele ja valmistu. Mene. Kannustan opiskelemaan. Lähihoitaja on ollut sinulle sitten välietappi.ja siitä on jokatapauksessa hyötyä. Kohti tavoitettasi.
Minun koulukaverini ei ole käynyt päivääkään lukiota, mutta on väitellyt tohtori..että kyllä onnistuu. Vaatii kyllä aika paljon, mutta luulen, että ammattikoulu pohjallakin pärjää, kun on vain valmis tekemään töitä.
Ei ollenkaan mahdoton. Meitä on täällä monta, jotka olemme päässeet yliopistoon, vaikka emme ole ylioppilaita. Minun aikana tosin piti olla opiston käynyt, mutta nythän ammattiin valmistutaan kolmevuotisesta ammattiopistosta. Silloin amis oli 2-vuotinen, siis keskikouluaikaan. Opistoon piti olla joko keskikoulu tai ammattikoulu.
Opiskele jo nyt avoimessa yliopistossa kasvatustiedettä. Maksaa se vähän, mutta se helpottaa sisäänpääsyä, kun opit oikeaa yliopistotyyliä esseevastauksissa sekä opiskelutekniikkaa. Saat avoimen opinnot sitten hyväksiluetuiksi, eli ovat sitten valmiina kun saat opiskelupaikan ja niidenkin kurssien ajan voit vaikka bilettää, tai sitten opiskella jotain muuta, kuten sivuainetta. Johtajaksi havittelevalle esimerkiksi hallintotiede on kiitollinen aine.
amiksestayliopistoon.blogspot.com
Eikä oo paha nakki jos opiskelet ahkerasti.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:14"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 08:31"]Ei se mahdotonta ole ,mutta on se HELPOMPAA lukion kautta. Esim kasvatustiede on aine, jonka pääsykokeissa mitataan ensisijaisesti kirjoittamiskykyä. Sitä harjoitellaan lukiossa 3-4 vuotta, amiksessa lähinnä mallityöhakemuksen verran. Eli sun pitäisi kirjottaa paljon itseksesi koko ensi vuosi. Opinnoissa tarvitset myös kohtuullista kielitaitoa - no senhän voit hankkia sitten tenttikirjaa tavatessasi, mutta toki se on helpompaa, jos osaat jo.
Kasvatustiede on myös sellaista jännää soopaa, jossa itsestäänselvyyksiä puetaan hienoihin sanakäänteisin. On tärkeää tietää ne oikeat sanakäänteet. Tämän sisäistäminen voii olla vaikaa, jos tulee jostain käytännön taustasta, ja kuvittelee, että sisällöllä on väliä, eikä retoriikalla. Kasvatustieteidsä kun on päinvastoin.
[/quote]
Öööh. VAKAVA-koe on monivalintoja. Siinä mustataan palleroita, ei siinä mitään kirjoittamiskykyä mitata.
[/quote]
Tätä mäkin vähän ihmettelin, kun olen edellisten vuosien VAKAVA-kokeita silmäillyt :D
ELI yliopistosta juurikaan mitään tietäen: kieliä pitää osata paljon paremmin kuin AMKssa ja kirjoittamista on paljon?
Ja siis nimenomaan varhaiskasvatuksessa?
AP