Miten omaan asuntoon muuttaminen muutti teitä?
Asun vielä vanhempieni luona. Suutun välillä vähän liian helposti ja olen vihaisena hirveä. Joskus mietin, että ehkä ihmiset ei ärsyttäisi niin paljon, jos asuisin omassa kämpässä ja saisin olla ihan yksin.
Kommentit (9)
Olin helpottunut ja onnellinen. Tänä kesänä kävin vanhemmillani kyläilemässä ja huomasin, miten ahdistunut olinkaan ennen. Vanhemmillani on alkoholi-ongelmia ja isäni oli teiniaikoinani väkivaltainen.
Suoraan sanottuna parasta, mitä minulle on tapahtunut, oli löytää oma koti :)
No sai asua rauhassa. Itse kanssa suutuin pikkuasioista, ja kun itse ärsyynnyin pikkuasioista kuten tiskeistä, sotkusta ja järjestyksestä niin saan ite päättää nyt kaikesta. Muutto ihmisenä paljon, koska todellakin sain ollla vaikka koko yön valveilla yms. Ihanaa asua itse. Omatoimisuus lisääntyi ja aikuistuin huomattavasti
No minusta tuli moneksi vuodeksi arempi, pelokkaampi, ujompi ja pakko-oireisempi. Minusta tuli "tarkastaja" joka palaa aina takaisin katsomaan, että kahvinkeitin on kiinni, johdot irti seinästä, ovi lukossa ja avain tallessa. Ja miljoonaa muuta asiaa piti vahtia myös. Ihmissuhteisiin vaikutti lähinnä se kun tuota tarkastamista piti peitellä.
Sain enemmän aikaan, koska äitini vei minusta kotona asuessani energiat ja loi tosi negatiivisen ilmapiirin. Pääsin yliopistoon, kun sain luettua omilla asuessani.
Musta ihaninta on se, etten ole kenellekkään tilivelvollinen päivistäni. Jos haluan nukkua neljään asti iltapäivällä niin sitten nukun, eikä mun tarvitse kertoa kenellekkään minne lähden ja koska tulen takaisin jne. Ihan parasta!
Sai (ja oppi ottamaan enemmän) vastuuta ja välit vanhempiin paranivat.
Sai sekstata rauhassa poikaystävän kanssa :)