Mikä avuksi kun en uskalla ajaa autoa?
Auto on, mutta jännitän ajamista yli kaiken. Voisin sanoa että jopa pelottaa. Ajan vain jos on pakko. Lyhyenkin ajon jälkeen selkää, jalkoja ja niskaa särkee.
Miten päästä eroon tästä pelosta/jännityksestä? Ei ole varaa mennä autokouluun ottamaan tunteja.
Kommentit (15)
Aja enemmän ja joka päivä.
Siedätys on ainoa asia joka toimii pelkotiloihin.
Ei siihen oikein auta muu kuin ajaminen. Lähde kesän tullen iltaisin ja öisin ajelemaan. Pyydä etupenkille viereesi joku tuttu ja turvallinen läheinen. Minä ajoin kortin aikuisena, ja ensimmäiset viikot yksin ajelua oli aivan hirveitä. Jännitin niin paljon, että edelleen tulee huono olo jos mietin niitä aikoja, vaikka nykyään ajaminen ei jännitä. Tsemppiä!
Otat hyvän ystävän mukaan ja menette ystävän ajamana autollasi jonnekin hevonkuusenkorpeen, tyyliin lentokentän parkkipaikalle. Ajelet siellä "tyhjän keskellä" vaikka kiekkoa ja teet peruutuksia niin pitkään, että alkaa vähän tulla tuntumaa. Sitten vähän tietä, vaikka samaa jotain lenkkiä koko ajan. Seuraavaksi kannattaa ajella niitä reittejä, joita normaalistikin ajelet.
Rutiini on kaiken a ja o ja varmaankin se, ettei ajamiseen tule pitkiä taukoja.
Terveisin toinen pelokas :)
Nythän voi mennä jäälle ajelemaan. Jos on ratoja.
Mistä näitä ahdistuneita ja pelokkaita ihmisiä riittääkin? Miten se oma ongelmanratkaisukyky on noin olematon, ettet itse osaa pelkoasi työstää ja harjoitella ajamista??
Harjoittele ajamista maaseudulla, siellä missä ei näy ketään. Älä aja koskaan liukkaalla kylmällä säällä, mene kun on hyvä vuodenaika, sää ja kellonaika. Ja ei ole pakko ajaa lainkaan, voi mennä bussilla. Laita musiikkia ajon ajaksi hiljaiselle tai radio, paitsi jos keskittyminen herpaantuu.
Ajamalla. Aluksi vaikka pyörimällä jossain parkkipaikalla jossa on tilaa. Tosi hiljaisilla pikkuteillä, kotoa käsin ota joku lyhyt ja helppo reitti jota ajat uudelleen ja uudelleen. Kaverin kanssa voi olla parempi kun yksin. Jos et halua heittää autokoulua ja korttia hukkaan, täytyy ajaa ja hankkia kokemusta.
Itsellä oli samantyyppistä, ei ehkä ihan noin voimakasta pelkoa kuitenkaan. Ajoin vain pakon edessä. Sitten se pakko tuli siitä, että erosin ja jos halusin jonnekin liikkua, oli ajettava itse. Jännitin kamalasti ja varsinkin huonolla kelillä ajaminen oli hirveää.
Mutta kun kilometrejä tuli alle, ei jännittänyt enää niin paljon, ja uskalsin ajella vieraisiin kaupunkeihinkin, kun kaikki keskittyminen ei mennyt itse ajamiseen ja tiellä pysymiseen. Nyt olen jo vuosia ajellut varsinkin kesäaikaa ympäri Suomea ja työmatkoillekin menen mieluiten autolla. Auton ratissa rentoudun. Eli kyllä, valitettavasti ainoa tie on ajaa, ja paljon. Alkuun tosiaan vaikka ilta- ja yöaikaan kun on hiljaista. Tsemppiä!
Minulla auttoi se, kun aloitin erään työn, jossa tarvitsen autoa. Kun ajatukseni olivat työssä ja asiakkaiden osoitteissa, minusta tuli vähän sellainen v i t u t s i i t ä -kuski, koska asiakkaat odottivat ja oli pakko päästä perille. Siinä ei kerennyt jännittelemään liikoja. Ja jos mokasin joskus, ajattelin että no v i t t u ei mahda mitään, pitää saada työt tehtyä. Turvallinen kuski olen aina ollut, v i t u t siitä-asenne koskee esimerkiksi sitä, että en jää kiltisti odottelemaan kilometrikaupalla, että pääsen joskus vaihtamaan kaistaa, vaan laitan vilkun, katson kuolleen kulman ja sitten vain menen sillä ajatuksella, että joku vastuu on muillakin.
Mutta muistan minäkin, kun ihan tuoreena kuskina pelotti ihan s a a k e l i s t i. Onneksi tuo työ pakotti ajamaan eri paikoissa ja ottamaan oman paikan liikenteessä, koska ilman sitä en olisi saanut työtä tehtyä. Ei ole aikaa jäädä vatuloimaan.
Toinen minua auttava asia on se, että keskityn itseeni liikenteessä. Katson totta kai peileihin ja tarkkailen muita, mutta enimmäkseen keskityn siihen, että tajuan mikä nopeusrajoitus on milloinkin ja kuka on väistämisvelvollinen. Uunituoreena kuskina keskityin liikaa pelkäämään muiden ajatuksia.
oletko koskaan miettinyt jos hankkisit miehen itselles joka kuskailisi sua joka paikkaan?
Terkkuja liikenneope.
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä ahdistuneita ja pelokkaita ihmisiä riittääkin? Miten se oma ongelmanratkaisukyky on noin olematon, ettet itse osaa pelkoasi työstää ja harjoitella ajamista??
Oletpa ikävä kommentoija. Jos ei ole tuon rakentavampaa sanottavaa, voisit jättää kommentoimatta.
Jääradalle harjoittelemaan koko päiväksi. Älä vain liikenteeseen lähde noilla taidoilla.
Myy auto ja tee niillä rahoilla jotain kivaa.