### TIISTAITA JOULUNTÄHDET ###

Mä olen ihan kypsä tänne töihin jo nyt... vielä olisi 5 viikkoa! Ajattelinkin että jos kävisi puhumassa lääkärin kanssa muutaman viikon päästä ja pyytäisi sairaslomaa, katsotaan sitten saako mutta yrittää voisi. Onhan tässä kaikkia oireiluja listattavana joilla sitä voisi herua.



Marraskuun odottajilla oli kiva galluppi eli olisi kiva kuulla miten täällä... eli GALLUPPINA miten olette tavanneet nykyisen miehenne?



Itse voin aloittaa eli tavattiin juhannuksena -96 ja rantarokissa, hänen kaverinsa oli johdatellut hänet ihan sattumalta mun ja mun kaverin luo sinne väen tungokseen ja kaverini ja tämä miehen kaveri lyöttäytyivät heti yhteen ja muistan kun ajattelin että kiva jäädä tähän nyt tuon oudon tyypin kanssa mutta siitä sitten jatkettiin yhdessä matkaa pitkin rokki aluetta ja lopuksi pääni meni sekaisin tästä " oudosta" tyypistä ja sillä tiellä ollaan.

Yhteen muutettiin vuoden päästä tapaamisesta ja kihloihin mentiin -99 ja esikoinen syntyi 01 ja naimisiin -02 ja nyt toinen tulollaan siis :)



Mutta hauskaa tiistaipäivän jatkoja ja hyviä vointeja! rv.29+5

Aluksi linkki eiliseen keskusteluun:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8430959&p=2&tmode=1&smode…



Mitään uutta ei ole nyt auringon alla. Sen tosin eilen huomasin Kelan asiointi-sivuilla käydessäni, että ÄITIYSAVUSTUS on myönnetty. Raha napsahtaa tilille kai perjantaina.



TURVOTUS vaivaa nyt pahasti. Laitoin ihan avauksenkin asiasta. Onko jouluntähdillä neuvoja/vinkkejä, mitä saada ylimääräistä nestettä pois kehosta? Syön kyllä terveellisesti (tosin vaa´an lukemista päätellen liikaa...), juon paljon vettä, en lisäile ruokiin kauheasti suolaa jne. En tiedä, pitääkö sitten vain alistua tähän. Painonnousu vain alkaa vähitellen hirvittää!



UMMETUS taitaa tulla uutena vaivana. Vielä pari viikkoa sitten Retafer sai vatsan toimimaan tehokkaasti. Niin on hävinnyt sekin vaikutus...



Koko viime viikon kestänyt flunssa alkaa olla mennyttä. Eilen riitti jopa virtaa lähteä kenkäkauppoihin ja ruokakauppaan illalla. Viime viikon makoilinkin sohvan pohjalla kaiket illat töistä ja tarhasta tultua.



Eli nyt voisi sanoa, että tuntuu ihan hyvältä. Pikkuvaivoja on, supistuksia tulee jne, mutta eipä ole mitään isomman valittamisen aihetta.



Aurinkoista päivää kaikille!

Huomenia! Aamu alkoi vähän paremmin, mitä olin odottanut. Nääs pari mailia ja soittoa auttoi sen verta, että pääsen synnytysvalmennukseen. Siis sain työnantajalta luvan. (siinäpä sitten kestikin tovi)

Työkaveri vaan ei kohta ilahdu, kun kuulee asiasta..meinaan nuo valmennukset on heti aamusta, joten menetän muutaman työtunnin aamusta. (valmennukset kestävät aina tuon kaksi tuntia ja sitten pitää vielä julkisilla körrötellä vantaalta lauttasaareen)

Mitenkäs muilla työympyröissä, löytyykö työkamuja, jotka eivät aina niin ymmärrä näitä " pakollisia" menoja?



T. Tirppis ja tyty 26+6

Huomentapäivää!



No niin, neuvolaan mennään reilun tunnin päästä ja sitten selviää, että meneekö tämä tyttö enään töihin ollenkaan. Liitoskivut eivät ainakaan ole helpottaneet vaikka olen jo levännyt 4 päivää totaalisesti, supistelu ehkä hieman rauhoittunut.



Soitin eilen laboratoriosta sokerirasituskokeen tulokset ja arvot olivat koholla ainakin paasto- ja 1h-sokerin osalta. Tiedä sitten, tuntuvat käytännöt ja rajat vaihtelevan kuntakohtaisesti. Mutta ei kai ruokavalio pahaa tekisi, vaikka ei diagnoosia tulisikaan. Lueskelin netistä " raskauttavia" tekijöitä ja mulla oli lähes kaikki.

1) edellinen lapsi yli 4kg (tytsy oli 4140g, 10/98)

2) ylipaino (juuh, ihan riittämiin, vaikkakaan painoa ei ole tullut yhtään nyt raskauden aikana)

3) sukurasite (tytsyllä todettiin I-tyypin diabetes kesällä)

4) yli 35-vuotias synnytttäjä ( olen 34v, mutta läheltä liippaa)



Ainakin hiilihydraatit on täällä hallussa, jos tiukalle ruokavaliolle joutuu. :)



Torstaina tulee äitiysavustusraha tilille, lupasin tytsylle, että lähdemme tytöissä shoppailemaan vauvalle tarvikkeita naapurikaupungista.



Mutta palailen asiaan, kunhan sieltä neuvolasta pääsen takaisin koneen ääreen.



Hieman jännittynyt Kirsikka ja yksiö-ystävä aarre rv 26+4

Mulla on harmitus päällänsä..

Olen ollut kotona viimeisen 1,5 vuotta, ensin äitiyslomalla ja sen jälkeen kotihoidontuella. Ei ole työpaikkaa mihin palata, olisin siis työtön jos en olisi kotiäitinä.

Noh, viime viikolla kuulin, että unelmieni työpaikka on vapaana. Soitin sinne ja olivat todella kiinnostuneita minusta.. tietysti kerroin että en voisi olla töissä kuin 6 viikkoa ennen äitiysloman alkua ja totesimme että huonoon saumaan tää osui nyt. Ottavat siis töihin jonkun muun kuin minut, ymmärrän täysin.

En kuvitellutkaan, että nyt saisin työpaikkaa juuri ennen äitiysloman alkua, vaan soitin sinne ihan muuten vain, kuin ilmoittaakseni, että minäkin olen vapaana ja voisin harkita vuoden päästä palaavani työelämään (jos tälläinen unelmien tilanne vielä osuisi kohdalle).

Voi että mua harmittaa!! Tälläistä tilaisuutta ei ole ollut moneen vuoteen.. unelmieni työ, täysin alaani vastaavaa ja VIHDOIN vapaa paikka ihan kotikuntani vieressä!! ..ja tietysti juuri nyt. Olisipa ollut edes puoli vuotta sitten niin olisin hyvällä omatunnolla hakenut paikkaa kertomatta raskaudestani. ja tiedän, että minulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet saada se työ, alallani kun on pienet piirit ja olen jo niissä tunnettu hyvästä työstäni ja ammattitaidostani.

Vitsit, että harmittaa!! Ottaa kyllä pannuun.. Unelmien työ. Unelmapaikalla ja unelmapalkalla.

..mutta en voi olla ajattelematta kuinka ihanaa olisi ollut päästä edes äitiysloman alkuun asti töihin ja saada näin jalka ovenväliin. Mutta ymmärrän kyllä, etteivät halua palkata minua siihen (saakohan raskaus vaikuttaa palkkaamiseen, vaikka raskaus onkin jo näin pitkällä? ..jäin tätä vaan pohtimaan), ja heti tilalle äitiyslomansijaista.



Noh.. se siis siitä.



Omaa napaa: Enpä tiedä onko tää edellä kerrottu aiheuttanut mulle jotain superstressiä vai mikä on, mutta vatsalaukku sattuu ihan hirveesti!

Närästystäkö lie?



Vauva molskii ja pyörii masussa =)



-mm- ja PikkuPoju rv 27+6

Tuttu tunne. Oma koulutukseni on myös alalta, jolla on harvoin töitä, tai ainakaan hyviä töitä tarjolla. Itse olen tällä hetkellä töissä, mutta en oman alan töissä. Juuri viime viikolla huomasin, että on auki työpaikka, joka vastaisi täysin koulutustani/kokemusta ja olisi tosi mielenkiintoinen muutenkin... mutta eipä sitä nyt auta hakea, kun loma alkaa parin viikon päästä. Muistan että sama kävi myös esikoisen äitiysloman aikana. Silloin ajattelin reippaasti, että kyllä niitä työpaikkoja sitten avautuu myös kun olen äitiyslomalta töihin palaamassa, mutta melkein vuoden seurasin työpaikkoja ja hain avoimillakin hakemuksilla, eikä paikkoja ilmaantunut. Onneksi sain edes tämän nykyisen työpaikan, joka on ihan mukava ja paikka vielä vakituinen. Elättelen kuitenkin toiveita, että en tähän paikkaan palaa vaan ihan niihin omiin hommiin. Jospa meitä molempia onnistaisi=)



Gallupista: Itse tapasin mieheni yläasteella, eli lapsuuden/nuoruuden ihastuksen kanssa sitä elellään. Toki suhteessamme oli teini- ja opiskeluaikoina taukoja, mutta yhteen on aina palattu ja nyt siis toinen lapsi tulossa. Hyvät miehet kannattaa varata ajoissa =)



Vatsassa ei mitään uutta. Öisin herään aina selältään ja panikoin, josko selällään nukkumisesta on haittaa vauvalle, mutta kaipa sitä heräisi jos haittaa olisi...



Enää 12 työpäivää jäljellä!!!!

Juuri kotiuduimme perhekahvilasta ja välipala on syöty, hetki aikaa nettisurffailuun...

Kukka75:

Marraskuun odottajilla oli kiva galluppi eli olisi kiva kuulla miten täällä... eli GALLUPPINA miten olette tavanneet nykyisen miehenne?

Mies on " klassisesti" opiskelutoveri, tapasimme v. -93, olimme kolme vuotta parhaat ystävät ja kesäkuusta -96 muutakin ;D. Yhteen muutto vuodenvaihteessa -97, naimisiin -01, esikoinen -03 ja kesällä tuli 10 yhteistä vuotta täyteen. Saapa nähdä, ehtiikö ensin joulukuussa tämä joulutonttu vai 5-vuotishääpäivä :D?

Oma napa tärähtelee ja heiluu, pikkuinen pyörii välillä villisti :) Vointi on muuten ok, mutta näköjään saan jättää kahvin pian kokonaan pois, närästys alkaa olla jo melkoista välillä. Kohtu on todella ylhäällä, siitäkin varmaan tämä närästäminen. Yök.

TURVOTUSta ei pahemmin ole vielä ollut, mutta suolattomuuden lisäksi kannattaa kokeilla turvallisia diureetteja eli mansikkaa ja ananasta runsaasti!

Pikaisesti naputteli Tinuri ja Itu rv 28+3

taidan jäädä loppupäiväksi tekemään hommia kotiin, kun olin aamulla kaupungissa kokouksessa ja sen jälkeen neuvolassa ja neuvolalääkärillä. Töissä on kuitenkin niin hirveä härdelli ettei siellä saa valmistelluksi huomista päivää rauhassa. Menen vasta illalla käymään siellä jos on tarve. Nyt ihailen sinistä taivasta (vai onko tuo vähän harmaa) olohuoneemme ikkunasta ja availen pian työkoneen.



NEUVOLASSA kaikki hyvin. Samoin lääkärillä. Oikein ystävällinen lääkäri vaikka jännitti kun olen kuullut noista neuvolalääkäreistä hurjia juttuja että osa kovakouraisia. Kysyin synnytystapa-arviosta, ja sitä ei kuulemma tehdä jos ei ole jotain epäilyttävää. Se ei kuulemma riitä, että äiti ja isä olleet jättikokoisia ja isällä ollut valtava pää... No nyt rupesi pelottamaan, että lapsi ei mahdu tulemaan kun eivät sitä mittaa. Kuulemma pitää mennä yksityiselle. Jaahas, mistäs minä niitä veroja maksan?? Vauva kasvaa käyrien ylärajoilla. Kuulemma tästä eteenpäin vasta kasvussa rupeaa selviämään vauvan koko joka synnytyksessä. (Voi kun hän potkii tuolla masussa!) Vauva on nyt pää alaspäin mutta mahtuu vielä hyvin kääntyilemään vaikka miten.



SOKERIRASITUSKOE on mulla perjantai-aamulla. Mennään katsomaan joutsenlampea torstaina, eli siitä asti sitten vaan syömättä ja juomatta... 10-12 tuntia. Hrm.



KARKKILAKKOON yritän suggeroida itseäni, ei vaan oikein vielä löydy motivaatiota. Tuntuu että työstressi vaatii karkkia pysyäkseen aisoissa. Hölmöä!



MIEHEN TAPAAMINEN tapasimme ystävien luona illallisella, se oli järjestetty juttu. Heidän mielestä sovimme yhteen ja oikeassa olivat :-) Seuraavana päivänä mentiin kävelylle ja sitten nähtiin muutaman viikon ajan 2-4 kertaa, sen jälkeen melkein koko ajan oltiin yhdessä. Noin puolen vuoden päästä muutettiin sitten kokonaan yhteen kun kyllästyin kantelemaan tavaraa edes takaisin. Edelliskeväänä mentiin kihloihin ja nyt piti mennä naimisiin, mutta hää järjestelyt oli niin kesken että päätettiin siirtää niitä.



TYÖPAIKAN SAAMINEN ja raskaus. Voi ei, harmillista että just niitä unelmien paikkoja kun vauva pian tulee. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta kieltää syrjinnän raskauden takia. Raskauden takia ei siis saa jättää valitsematta työpaikkaan. Mutta mutta, pienessä piirissä työntekijä ei tietenkään halua hankkia itselleen hankalan tyypin mainetta, siinähän on koko loppu-ura pilalla. Sitä paitsi työnantaja voi osoittaa, ettei valitsematta jättäminen johtunut raskaudesta. Korvaukset ei sit lämmitä jos tietää että jatkossa työpaikan saaminen olis käytännössä mahdotonta. Itse ehkä laittaisin hakemuksen kuitenkin, ja katsoisin miten menestyn, kutsutaanko haastatteluun ja sitten avoimesti puhuisin asiasta, että olen tosimielellä kiinnostunut ja arvosta haastatteluun pääsyä. Jotkut sitäpaitsi pitää lyhyemmän äitiysvapaan... Se on jokaisen oma päätös tietenkin, mutta jos todella harvinainen huippupaikka olisi kiinni siitä niin omalla kohdalla harkitsisin. Voi olla että haastattelussa jää hyvällä tavalla työnanajan mieleen ja sitten se valittu henkilö tulee raskaaksi ja pääsee sijaiseksi, tai valittu lähtee pois, tai uusi paikka yrityksessä aukeaa. Kaikki on mahdollista, kannattaa siis hakea paikkoja vaikka onkin raskaana. Eikä sitä minusta hakemuksessa pidä mainita, että raskaana muuten ollaan. Tietty jos työ on joku tietty projekti joka alkaa juuri ja päättyy jo ennen kuin äitiysvapaa loppuu, niin sitten on turha hakea sitä.



Nyt haen vähän ruokaa ja rupean tekemään niitä työjuttuja...



Hauskaa päivää,

t.Heini ja minimyllertäjä vielä rv 26

Heissan, tiedättekö onko olemassa yahoo tai muu suljettu keskusteluryhmä jouluntähtösille ja jos, niin minkälaiset&miten pääsee mukaan? Yksi ystävä kertoi kirjoitelleensa sellaiselle ja tapasivatkin moneen kertaan. Varmaan teistäkin moni kirjoittelee niissäkin.

t,Heini

taas on käyty terkkarin ja lääkärin pelottelussa :( niin että supistelee vietävästi

verenpaine hyvä, hb 107, pissa 2plussalla?vaikka viikko sitten sokerirasitus arvoilla 4.5-7.9-5.4 eli nyt sitten lähdin neuvolasta mittarin kanssa ja mittailen viikon aamu ja lounas arvoja.

mikä hassuinta kun th opetti ottamaan sokerin niin minulla se oli 4.2 (siis n.15min 2pissaplussan jälkeen) onko jollain käsitystä mitä näiden arvojen tulisi olla??

sf-mitta 30...en ymmärrä mitä tästäkin sai huolta minulle aikaseksi vaikka vauveli ultrattu viikko sitten :( menee kuulemma huomattavasti yli käyrien?

saikulle minut laitto 4viikoksi eli mammaloman alkuun syynä anemia, glukoosi,uupumus

kait sitä vaan ottaa aina niin itseensä kaikista ns.vastoinkäymisistä ja tässä välissä pitäisi kerätä voimia?

hmm..onkos jollain jotain poppakonsteja hb:n nostamiseen?

minusta tulee betonimylly kun syön rautatabuja

vointeja kaikille vaivoista huolimatta

tulipas taas valitusvirsi mutta puhdistaa mieltä käydä kirjoittamassa tänne..anteeksi :)

..takana koulutuspv toisessa kaupungissa ja huomenna uudestaan. Aihe on aika puuduttavaa, ja luennoitsijat kovasti hiljaista ja totista porukkaa :(( No, eihän näistä aiheista paljon vitsiä väännetä, mutta edes jotain piristystä väliin jotta hereillä pysyisi. Olen ymmärtänyt että Heini olisi ihan omiaan näille luennoille jotka käsittelevät siis lakiuudistuksia jotka tulevat voimaan ensi vuoden alussa :))



Gallup: me mieheni kanssa tavattiin työpaikallani :) hän tuli sinne ilmastointia mittailemaan ja minä kun olen ihan heikkona kaljuihin pitkiin miehiin niin... nam nam :)) elettiin toukokuuta 03, syyskuussa vakituiseen yhdessä, kihloihin heinäkuussa 04, naimisiin elokuussa 05 ja nyt vauva 06 :)) Hiukan kehun tässä: mies kosi polvillaan, kukkia ojentaen Kokemäenjoen rannalla PoriJazzien aikana :)) Romanttista!!



Joku kyseli sokeriarvoista: meille polilla annettiin raja-arvot: paasto alle 5, aamupalasta tunti 6,8 sekä lounaasta puoltoistatuntia sama alle 6,8.



Olen nyt joka arkipv vastaanottanut toukalle vaatteita joita olen tuolta huuto.netistä tilannut ja aivan ihania kaikki sekä halpoja. Äippäpakkausta odottelen edelleen. Sänky kasattiin sunnuntaina, kaipailee pesurättiä pinnoiltaan.. Turvakaukaloa sovitettiin uuteen autoon ja hyvin meni - - vyöt riittivät :))



Onkos kellään samaa vaivaa: saunassa tulee huono olo, jo alalauteilla, vaikea hengittää - - ilmeisesti keuhkojen tilavuus hiukka pienentynnä :o



No nyt riittää taas... mukavaa iltaa



RauPotar ja toukka 29+3

GALLUP: Tapasimme mieheni kanssa lauantai-iltana baarissa v.98. Mieheni haki tanssimaan, mutten lähtenyt ja kokeili vielä uudestaan, jolloin tämäkin tyttö suostui :) Sen jälkeen käytiin treffeillä, leffassa jne... ja oltiin kokoajan yhdessä.

8kk jälkeen muutimme yhteen ja vuoden päästä menimme kihloihin. 02/05 syntyi ensimmäinen lapsemme ja 04/05 menimme naimisiin, nyt 12/06 on toinen lapsi tulossa.

Yhdessä ollaan oltu siis pian 9v. IHANAA on ollut!



Niisku

Näin meillä:



Vuonna 1994 kesällä tapasimme kaveriporukan bileissä. Läheisin tyttökaverini ole aloittanut seurustelun hieman aiemmin ja paikalla oli kiinnostava määrä vapaita vieraita nuoriamiehiä... Mieheni oli ja on edelleen varustettu sellaisella huumorintajulla, joka kolahtaa minuun välittömästi. Eikä ollut tosiaan pahan näköinen katsellakaan... Lähdimme niistä kotibileistä ravintolaan ja matkalla ratikkapysäkille mieheni otti minua kädestä kun juoksimme alas jyrkkää kalliota. Taisin rakastua sillä hetkellä. Tanssimme hitaita ja juttelimme koko yön. Hän tuli luokseni keskustaan yöksi ja kaikki oli " suhteellisen viatonta" muutaman viikon, ja sen jälkeen olimme erottamattomat. Hän kyllä vei jalat altani ja tekisi saman varmasti vieläkin :) . Kihloihin menimme joulukuussa 1995 ja naimisiin menimme nuorina ( 24 + 25 ) vuonna 1997. Monia vaikeuksia ollaan yhdessä käyty läpi ja osataan aika paljon jo arvostaa pitkäikäistä ja hyvää suhdettamme! Tulipa pitkä sepustus ;)

t. Maituliini 30+2

[b] RauPotar: [/b ] Kylläpäs löytyi tuosta sinun jutusta monta juttua jotka vois olla omia kirjoituksia... eli Huuto.netissä tuntuu että tämäkin mamma asuu suorastaan. Varmaan huudetaan vielä kilpaa samoja vaatteita=) Viimeks tänään mäkin hain taas postista yhden paketin ja aivan ihania vaatteita:DDD vaikka kylläpä Huuto.netistä löytyy tosi monen hintasta vaatetta/vaatepakettia... osassa kun nousee hinnat ihan pilviin.... kun vaan pysyis kohtuudessa eikä itsekään hurahtais mihinkään mahtihintoihin... ;D



Myös [b] äitiyspakkausta [/b] odottelen minäkin edelleen. Just tänään itse asiassa huomasin netistä, et Kelassa oli lopultakin vastaanotettu mun paperit. Jotain edistystä edes=) ... toimitin ne siis palkanlaskijalle itse ensin.



Ja kolmas kohta joka tuntu niin tutulta, niin eilen sovitettiin meillä kaukaloa autoon ja hyvin yletty vyöt:)



Ainii ja [b] saunastakin [/b] kerroit... eli tuttua niin tuttua. Siellä mä istuskelen nykyään useinkin alalauteella tai enintään siinä keskellä. Ei oo enää yhtään mukava olo siellä ylimmällä lauteella.



Nonniin mitähän muita juttuja siellä tälle päivälle olikaan....



[b] Heiniköhän [/b] se oli joka kyseli Yahoosta ja muista suljetuista yhteisöistä.... Ne itse asiassa kiinnostais muakin jos sellanen jo on olemassa.



[b] Omaa napaa [/b] lyhyesti, kun ei kummenpia uusia juttuja. Potkuja tulee tasaseen tahtiin, mut erityisesti iltasin. Ja muutama päivä sitten mieskin pääsi vasta ekaa kertaa kunnolla tuntemaan oikein kunnon potkut;D Muuten ihan ok olo. Ne inhottavat kivutkin, jotka iski tossa viime viikolla kun takapuolelta särki niin ettei pystyny välillä edes kävelee, niin ovat ainakin toistaiseksi väistyneet. Ja toivottavasti pysyykin poissa, niin inhottavia ne oli!!! Seuraava neuvola mulla parin viikon päästä.



Nyt ei kyl taas muista muuta... joten vuoroa seuraavalle!



nani tasan 27

täällä yksi tooosi väsynyt taaperon äiti, raskaushormoonit / univelka yms. saa pinnan tosi kireälle ja mene hermo helposti....



pikalukuna meni pinot, jätän kommentoinnin suosilla huomiseen kun olo on pirteämpi.



Miehen tapasin v 92 baari-illan jälkeen kun kinusimme kaverin kanssa kyytiä baarista kotiin ystävän tutulta. Mä menin söpöimmän pojan viereen istumaan takapenkille, ja tässä sitä vielä ollaan, 14 ja puoli vuotta myöhemmin!!



Tänään olen pähkäillyt kaksostenrattaita/seisomalautaa / tms. eli miten kuljetaan ensi talvena 2v ja 3 kk ja vauvan kanssa. Mitä suosittelisitte? Kantoliina ja rintareppu on, seisomalaudan ostan varmaan jokatapaksessa, mutta ne rattaat mietityttää vielä...



jaksamista kaikille!



väsynyt äitikuu ja yliylivilkas masuvauva rv 29+++++, joka haluaa kai tulla ulos mahan läpi....

http://groups.yahoo.com/group/joulutahdet2006/



Tuossapa se... Liittykää vaan mukaan vielä mahtuu hyvin. Olisi kiva jos laittaisitte vaikka sulkuihin tai jotain sen nimimerkin jota ootte täällä käyttäneet.



Kävin tänään neuvolassa mutta siitä en kyllä jaksa kirjoittaa yhtikäs mitään, sen verran karvat nousi siellä pystyyn. Oli joku onneton sijainen joka ei kyllä ollut äippäneuvolassa kauheesti ollut töissä :( Piti vääntää sille rautalangasta kaikki kun ei tuntunut menevän jakeluun...



Rv 29+6