Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perintö avioliitossa?
21.02.2022 |
Miten menee tällainen case. Eli naisella ei ole omia lapsia, mutta miehellä on 3 lasta edellisestä avioliitosta (missä vaimo kuollut ja lapset jääneet miehelle). Nyt nainen ja mies naimisissa. Naisella merkittävästi suurempi omaisuus, miehellä ei merkittävää omaisuutta.
Mitä tapahtuu, jos mies kuolee?
Meneekö niin, että miehen ja naisen omaisuus lasketaan yhteen, ja siitä 50% naiselle ja toinen 50% jaetaan miehen lasten kesken?
Jos esimerkissä vaikka naisella yritys, jonka arvo 2 miljoonaa, ja talo 1 miljoona, ja miehen omaisuus merkityksetön, niin avioparin yhteenlaskettu omaisuus on 3 miljoonaa, josta 1.5 miljoonaa naiselle ja lapsille 0.5 miljoonaa jokaiselle?
Käytännössä siis kuolinpesä realisoi naisen omaisuutta ja jakaa siitä puolet kuolleen puolison lapsille?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa, eli ei mene puoliksi jos leski on varakkaampi ellei leski erikseen halua.
Mutta mitä tuo käytännössä tuossa tarkoittaa tuossa esimerkissä?
Katsotaanko vaikka se talo naisen omaisuudeksi, kun se on naisen nimissä 100%.? Samoin firma, kun sen osakkeet omistaa nainen? Tämä on vielä selvä, niistä ei tarvi luopua, kun ovat selkeästi naisen.
Mutta mitä sitten kaikelle muulle "yhteiselle" omaisuudelle (irtaimisto yms. talossa, josta ei pysty selkeästi sanomaan kenen ne on - vaikka kirjahyllyn kirjat, kalusteet, taulut seinillä, matot, keittiöastiat - kama, jota on molemmat ostaneet yhteiseen talouteen)? Mitä niille tapahtuisi, jos nainen "ei anna tasinkoa"? Meneeko kaikki muu miehen lapsille (ja naiselle jää käytännössä vain tyhjä talo ja firma, joiden arvo huimasti enemmän kuin kaiken muun em. irtaimiston yms.)?
Kuvion nainen ei tajunnut tuota ongelmaa, kun miehen lapset ovat jo aikuisia. Nyt vasta tuo skenaario alkaa valjeta, että jos mies kuolee johonkin, niin naisen talous mahdollisesti romahtaa..
Irtaimisto jonka omistajaa ei pystytä selkeästi määrittelemään katsotaan yleensä kuuluvan puoliksi toisella ja puoliksi toiselle. Perittäväksi jää siis puolet irtaimistosta, se vainajan osuus.
Oletko aivan varma?
Eli jos pesä on talo+firma+irtaimisto, jonka arvo vaikka se 3 miljoonaa (irtaimisto arvoton). Nyt tuo jaetaan 50:50 lesken ja kuolleen lasten välillä. Leski ei maksa tasinkoa, jolloin hänelle jää hänen omistamansa talo+firma (jotka vastaavat noin 100% pesän rahallista arvoa). Saako hän tosiaan tuon lisäksi 50% irtaimistosta? Eikö irtaimisto mene silloin lapsille kokonaan (hän sai jo yli puolet noissa firmassa+talossa)?
Jos pelkona on, että lapset tulevat vaatimaat puolia haarukoista ja pussilakanoista, niin tehkää avioehto tai vähintään testamentti. Eipähän sitten tarvitse riidellä puolison lasten kanssa kenelle kuuluu Malagasta vuonna 1998 ostettu matkamuistopatsas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mene. Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle vaan omistaa koko omaisuutensa, vaikka ei olisi avioehtoa.
Pitää vaan ymmärtää merkitä perukirjaan käyttävänsä lesken oikeutta olla antamatta tasinkoa kuolinpesälle, niin ei tarvitse sitten riidellä.
Rautalankamalli: Perukirjana merkitään kummankin aviopuolison omaisuus. Jos se on 50/50, se myös merkitään niin. Varakkaampi antaa köyhemmälle tasinkoa, paitsi varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle.
Yhteisestä omaisuudesta puolet kuuluu perillisille. Ei se silti niin mene, että puolet häälahjaksi saaduista pöytähopeista ja puolikas arvotaulusta menee perillisille, sillä pesänjaossa voidaan sopia jako ihan miten tahansa, kunhan kummankin osapuolen osuuden arvo on jokseenkin sama. Siis esimerkiksi leski ottaa taulun ja perilliset jakavat pöytähopeat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa, eli ei mene puoliksi jos leski on varakkaampi ellei leski erikseen halua.
Mutta mitä tuo käytännössä tuossa tarkoittaa tuossa esimerkissä?
Katsotaanko vaikka se talo naisen omaisuudeksi, kun se on naisen nimissä 100%.? Samoin firma, kun sen osakkeet omistaa nainen? Tämä on vielä selvä, niistä ei tarvi luopua, kun ovat selkeästi naisen.
Mutta mitä sitten kaikelle muulle "yhteiselle" omaisuudelle (irtaimisto yms. talossa, josta ei pysty selkeästi sanomaan kenen ne on - vaikka kirjahyllyn kirjat, kalusteet, taulut seinillä, matot, keittiöastiat - kama, jota on molemmat ostaneet yhteiseen talouteen)? Mitä niille tapahtuisi, jos nainen "ei anna tasinkoa"? Meneeko kaikki muu miehen lapsille (ja naiselle jää käytännössä vain tyhjä talo ja firma, joiden arvo huimasti enemmän kuin kaiken muun em. irtaimiston yms.)?
Kuvion nainen ei tajunnut tuota ongelmaa, kun miehen lapset ovat jo aikuisia. Nyt vasta tuo skenaario alkaa valjeta, että jos mies kuolee johonkin, niin naisen talous mahdollisesti romahtaa..
Irtaimisto jonka omistajaa ei pystytä selkeästi määrittelemään katsotaan yleensä kuuluvan puoliksi toisella ja puoliksi toiselle. Perittäväksi jää siis puolet irtaimistosta, se vainajan osuus.
Oletko aivan varma?
Eli jos pesä on talo+firma+irtaimisto, jonka arvo vaikka se 3 miljoonaa (irtaimisto arvoton). Nyt tuo jaetaan 50:50 lesken ja kuolleen lasten välillä. Leski ei maksa tasinkoa, jolloin hänelle jää hänen omistamansa talo+firma (jotka vastaavat noin 100% pesän rahallista arvoa). Saako hän tosiaan tuon lisäksi 50% irtaimistosta? Eikö irtaimisto mene silloin lapsille kokonaan (hän sai jo yli puolet noissa firmassa+talossa)?
Olen. Vainajan omaisuus on siis puolet irtaimistosta ja lesken talo+firma+puolet irtaimistosta. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa jolloin pareinnöksi jää vainajalla kuuluvat puolet irtaimistosta. Tähän ei vaikuta mitenkään se että leskellä on paljon arvokasta omaisuutta. Hän omistaa myös puolet irtaimistosta ja se kuuluu hänelle jäävään omaisuuteen koska hänen ei tarvitse antaa tasinkoa mistään omaisuutensa osasta, ei edes hyvin vähäarvoisesta.
Ei.
MUTTA pesään jää ikäänkuin vainajan omaisuutta, avioliiton turvin.
Eli kun leski menehtyy vainajan perilliset saavat siinä vaiheessa tuon avio-oikeuden alaisen puolikkaan leskenkin omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa joka sulkisi tuon pois .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa, eli ei mene puoliksi jos leski on varakkaampi ellei leski erikseen halua.
Mutta mitä tuo käytännössä tuossa tarkoittaa tuossa esimerkissä?
Katsotaanko vaikka se talo naisen omaisuudeksi, kun se on naisen nimissä 100%.? Samoin firma, kun sen osakkeet omistaa nainen? Tämä on vielä selvä, niistä ei tarvi luopua, kun ovat selkeästi naisen.
Mutta mitä sitten kaikelle muulle "yhteiselle" omaisuudelle (irtaimisto yms. talossa, josta ei pysty selkeästi sanomaan kenen ne on - vaikka kirjahyllyn kirjat, kalusteet, taulut seinillä, matot, keittiöastiat - kama, jota on molemmat ostaneet yhteiseen talouteen)? Mitä niille tapahtuisi, jos nainen "ei anna tasinkoa"? Meneeko kaikki muu miehen lapsille (ja naiselle jää käytännössä vain tyhjä talo ja firma, joiden arvo huimasti enemmän kuin kaiken muun em. irtaimiston yms.)?
Kuvion nainen ei tajunnut tuota ongelmaa, kun miehen lapset ovat jo aikuisia. Nyt vasta tuo skenaario alkaa valjeta, että jos mies kuolee johonkin, niin naisen talous mahdollisesti romahtaa..
Irtaimisto jonka omistajaa ei pystytä selkeästi määrittelemään katsotaan yleensä kuuluvan puoliksi toisella ja puoliksi toiselle. Perittäväksi jää siis puolet irtaimistosta, se vainajan osuus.
Tavanomaista koti-irtaimistoa ei tarvitse jakaa. Yleensä sen arvo laitetaan perukirjaan nollaksi, jos siinä ei ole mitään erityisen arvokasta. Käytetyllä sohvakalustolla tai telkkarilla ei muuta arvoa olekaan kuin käyttöarvo.
Vaikka niitä ei rahallisesti jaetakaan niin joku omistaja niille pitää silti määrittää. Ja kyllä se silloin periaatteessa menee niin että puolet vähäarvoisesta irtaimistosta kuuluu sen jälkeen perillisille ja puolet leskelle. Se on sitten eri asia että halutaanko näitä oikeasti jakaa näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa, eli ei mene puoliksi jos leski on varakkaampi ellei leski erikseen halua.
Mutta mitä tuo käytännössä tuossa tarkoittaa tuossa esimerkissä?
Katsotaanko vaikka se talo naisen omaisuudeksi, kun se on naisen nimissä 100%.? Samoin firma, kun sen osakkeet omistaa nainen? Tämä on vielä selvä, niistä ei tarvi luopua, kun ovat selkeästi naisen.
Mutta mitä sitten kaikelle muulle "yhteiselle" omaisuudelle (irtaimisto yms. talossa, josta ei pysty selkeästi sanomaan kenen ne on - vaikka kirjahyllyn kirjat, kalusteet, taulut seinillä, matot, keittiöastiat - kama, jota on molemmat ostaneet yhteiseen talouteen)? Mitä niille tapahtuisi, jos nainen "ei anna tasinkoa"? Meneeko kaikki muu miehen lapsille (ja naiselle jää käytännössä vain tyhjä talo ja firma, joiden arvo huimasti enemmän kuin kaiken muun em. irtaimiston yms.)?
Kuvion nainen ei tajunnut tuota ongelmaa, kun miehen lapset ovat jo aikuisia. Nyt vasta tuo skenaario alkaa valjeta, että jos mies kuolee johonkin, niin naisen talous mahdollisesti romahtaa..
Irtaimisto jonka omistajaa ei pystytä selkeästi määrittelemään katsotaan yleensä kuuluvan puoliksi toisella ja puoliksi toiselle. Perittäväksi jää siis puolet irtaimistosta, se vainajan osuus.
Oletko aivan varma?
Eli jos pesä on talo+firma+irtaimisto, jonka arvo vaikka se 3 miljoonaa (irtaimisto arvoton). Nyt tuo jaetaan 50:50 lesken ja kuolleen lasten välillä. Leski ei maksa tasinkoa, jolloin hänelle jää hänen omistamansa talo+firma (jotka vastaavat noin 100% pesän rahallista arvoa). Saako hän tosiaan tuon lisäksi 50% irtaimistosta? Eikö irtaimisto mene silloin lapsille kokonaan (hän sai jo yli puolet noissa firmassa+talossa)?
Olen. Vainajan omaisuus on siis puolet irtaimistosta ja lesken talo+firma+puolet irtaimistosta. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa jolloin pareinnöksi jää vainajalla kuuluvat puolet irtaimistosta. Tähän ei vaikuta mitenkään se että leskellä on paljon arvokasta omaisuutta. Hän omistaa myös puolet irtaimistosta ja se kuuluu hänelle jäävään omaisuuteen koska hänen ei tarvitse antaa tasinkoa mistään omaisuutensa osasta, ei edes hyvin vähäarvoisesta.
Ei.
MUTTA pesään jää ikäänkuin vainajan omaisuutta, avioliiton turvin.
Eli kun leski menehtyy vainajan perilliset saavat siinä vaiheessa tuon avio-oikeuden alaisen puolikkaan leskenkin omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa joka sulkisi tuon pois .
Pesään ei jää vainajan omaisuutta jos leski on häntä varakkaampi eikä maksa kuolinpesään tasinkoa. Se omaisuus on silloin ihan lesken omaa. Pesään jää vainajan omaisuutta silloin jos vainaja on ollut leskeä varakkaampi ja maksanut tasinkoa leskelle. Tämä osuus jaetaan aikanaan ensiksi kuolleen perillisille kun leskikin kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa, eli ei mene puoliksi jos leski on varakkaampi ellei leski erikseen halua.
Mutta mitä tuo käytännössä tuossa tarkoittaa tuossa esimerkissä?
Katsotaanko vaikka se talo naisen omaisuudeksi, kun se on naisen nimissä 100%.? Samoin firma, kun sen osakkeet omistaa nainen? Tämä on vielä selvä, niistä ei tarvi luopua, kun ovat selkeästi naisen.
Mutta mitä sitten kaikelle muulle "yhteiselle" omaisuudelle (irtaimisto yms. talossa, josta ei pysty selkeästi sanomaan kenen ne on - vaikka kirjahyllyn kirjat, kalusteet, taulut seinillä, matot, keittiöastiat - kama, jota on molemmat ostaneet yhteiseen talouteen)? Mitä niille tapahtuisi, jos nainen "ei anna tasinkoa"? Meneeko kaikki muu miehen lapsille (ja naiselle jää käytännössä vain tyhjä talo ja firma, joiden arvo huimasti enemmän kuin kaiken muun em. irtaimiston yms.)?
Kuvion nainen ei tajunnut tuota ongelmaa, kun miehen lapset ovat jo aikuisia. Nyt vasta tuo skenaario alkaa valjeta, että jos mies kuolee johonkin, niin naisen talous mahdollisesti romahtaa..
Irtaimisto jonka omistajaa ei pystytä selkeästi määrittelemään katsotaan yleensä kuuluvan puoliksi toisella ja puoliksi toiselle. Perittäväksi jää siis puolet irtaimistosta, se vainajan osuus.
Oletko aivan varma?
Eli jos pesä on talo+firma+irtaimisto, jonka arvo vaikka se 3 miljoonaa (irtaimisto arvoton). Nyt tuo jaetaan 50:50 lesken ja kuolleen lasten välillä. Leski ei maksa tasinkoa, jolloin hänelle jää hänen omistamansa talo+firma (jotka vastaavat noin 100% pesän rahallista arvoa). Saako hän tosiaan tuon lisäksi 50% irtaimistosta? Eikö irtaimisto mene silloin lapsille kokonaan (hän sai jo yli puolet noissa firmassa+talossa)?
Ei tietenkään irtaimisto mene lapsille kokonaan, koska leski omistaa siitä puolet. Ei leski mitään "saanut" firmassa ja talossa, vaan OMISTI. Aivan samalla tavalla hän omistaa puolet yhteisestä omaisuudesta eikä hänen tarvitse siitä luopua.
Tavallinen koti-irtaimisto katsotaan yleensä arvottomaksi ja voi käydä niin, että vainajan perilliset eivät saa sitäkään, sillä leskellä on oikeus pitää yhteisenä kotina ollut asunto ja siihen kuuluva irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Vain arvokkaampi irtaimisto kuten auto ja jotkut yksittäiset arvoesineet voivat mennä jakoon, jos eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa.
Turha mälvätä enempää, tuossa MINILEX - osiossa asia on selostettu erittäin tarkkaan. LUKEKAA…
Alue: Aihe vapaa
Jos leski on varakkaampi hänen ei yhäkään tarvitse luopua euron sentistäkään tasinkona pesälle. Ainoastaan: jos leski on vähemmän varakas hän saa laskennallisen tasinko-osuuden pesästä, mikä on siis siten, että lesken varat + vainajan varat (toki velat myös huomioidaan) jaetaan kahdelle. Jos lesken omaisuus on alle tuon puolikkaan, hän saa tasinkoa niin paljon ettå hänen osuudeksi jää yhteensä puolet.
Toki tästäkin voi luopua.