Mitä teette hetkinä, jolloin oma elämä tuntuu niin surkealta ja mitättömältä

Menen ostarin kapakkaan ja näen ne kaikki ihmispolot joilla menee sata kertaa huonommin kuin itsellä.

Käperryn sohvalle, itken krokotiilin kyyneleet pois, sitten syön herkkuja :D

Etkä ole ap, muista että hyviä ja huonoja päiviä tulee saman verran, ei vain peräkkäin. Itseäni tuo ajattelu helpottaa vaikeina hetkinä. Vaikeina aikoina voi tuntua että no ei ole mitään järkeä missään, mutta kyllä se siitä pilkahtaa.toinen on että kirjoitappa paperille mitä sinulla on, mitä ehkä huonoissa maissa asuvilla ei ole, sen jälkeen mietit että jos sinulla ei olisi noita, kuinka huonosti asiat olisivat? . En tunne sinua mutta voin sanoa etttä sinulla on ainakin kymmenen asiaa enemmän kuin heillä ja hekin osaavat olla iloisia. Esim puhtaat vaatteet, ruoka, pesuvälineet, elektroniikka, suihku, vesi, ravinto ja siihen päälle monia tavaroita ja luulgavasti elektroniikkaa. Hyvää kesää ap, olet ihana juuri tuollaisena ja kaikki muuttuu paremmaksi. :)

Poltan kukkasavut ja luen av palstaa.

Vetäydyn, mietin elämää, itken vähä, tajuan kaikki hyvät asiat ja ihmiset, pyyhin kyyneleet ja hymyilen ja meen tekemään jotain kivaa

Ihanat ihmiset! Masennustaustaa on, nyt jo kauan ollut työ- ja opiskelukykyinen. Välillä vaan tuntuu niin turhalta kaikki "yrittäminen", kun kuitenkin olen niin turha ja mitätön. Kuvittelen välillä elämäni olevan jotenkin merkityksellistä, mutta tajuan sitten miten tyhmältä se kuulostaa. Moni todennäköisesti vain säälii minua.. -ap

En vertaa omaa elämääni muiden elämiin. Jokaisella on oma elämänpolkunsa.

Ihan yhtä turhaa se on niiden kauniimpien ja etevienkin muurahaisten väliä. Mutta ei silläkää ole väliä :)

Itken. Vuosi vuodelta ahdistaa ja surettaa enemmän miten olen mokannut asiani ja tulevaisuuteni :'( En näe miten voisin korjata enää asioita, olen yrittänyt lukuisia kertoja enkä onnistu kuten muut.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:20"]

Ihanat ihmiset! Masennustaustaa on, nyt jo kauan ollut työ- ja opiskelukykyinen. Välillä vaan tuntuu niin turhalta kaikki "yrittäminen", kun kuitenkin olen niin turha ja mitätön. Kuvittelen välillä elämäni olevan jotenkin merkityksellistä, mutta tajuan sitten miten tyhmältä se kuulostaa. Moni todennäköisesti vain säälii minua.. -ap

[/quote] Tunnen kovin samoin ja olen varmaan aina tuntenut. Tosin en tuota, että ajattelisin muiden säälivän minua. Usein tuntuu siltä, että muut ovat osanneet elää ns. normaalin elämän ja vain porskuttelevat menemään ilman sen kummempia. Oma elämä aika kamala näihin verrattuna. Ihan kuin olisi kaksi kastia, ja tästä alemmasta kastista vain on täysin mahdoton nousta siihen ylempään. Juurikin itse asiassa eilen viimeksi koin ihan suoraa kateutta erästä ihmistä kohtaan, jota en ollut pitkään aikaan miettinyt, mutta joka jostain tupsahti mieleen ja joka on elämänsä matkustellut, tehnyt töitä, ollut sosiaalinen, varakas ja vaikka mitä. Oma elämä ihan kurja ja piskuinen häneen verrattuna. 

Näinä hetkinä koitan muistutella itselleni, että minulle on jaettu erilaiset kortit ja eteeni on tullut ehkä synkempiä tilanteita ilman turvaverkkoja. Ja sitten mietin, että näillä eväillä olen kuitenkin aika kova. Että olen kuitenkin aina yrittänyt ja yrittänyt, ja ehkä tuo toinen olisi tässä minun elämässäni luhistunut. Eli koitan löytää sitä aina välillä katoavaa oman arvon tuntoani ja ylpeyttäni ja toivoa itsestäni.

Ei minulla ole ollut koskaan tuollaista oloa ja ikää on yli 40 vuotta. Jos tuollainen olo tulisi, niin varmaan tekisin jotakin herkkua ja painelisin metsään hetkeksi kävelemään ja valokuvaamaan.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:23"]

En vertaa omaa elämääni muiden elämiin. Jokaisella on oma elämänpolkunsa.

[/quote]

Ehkä sä oot aloittanut aika pohjalta?

Minulla ei ole koskaan ollut tuollaista oloa, mutta varmaankin tekisin käytännöllisen listan asioista, joilla saisin elämäni vastaamaan paremmin toiveitani, ja sitten tekisin joka päivä jotakin sen eteen.

En osaa tehdä mitään. Halvaannun. Minullakin on juuri nyt tuollainen olo. Olen yksin kotona, mies ja lapset poissa, reissussa. Saisin olla yksin, kaipaamaani rauhaa, mutta mikään ei tunnu millekään, ei miltään. En halua tehdä mitään. Mikään ei kiinnosta. Ei ole ystäviä, joille soittaa, niin etten tuntisi olevani heille taakka. Muutama ystävä on, joiden kamssa silloin tällöin jutellaan, mutta en siis voi heitäkään rasittaa alvariinsa, kaipaan sitä, että heidän kokemuksensa ja mietteensä minusta pysyisivät kuitenkin positiivisina. 

Voisin ajaa kaupungille, voisin mennä torikahville (tai ehken enää tähän kellonaikaan), mutta mitä sittten? Been there, done that, taasko menisin? Ei se mun unelmieni mies kuitenkaan siellä tule vastaan ja vaikka tuliskin, niin oon varattu, enkä saa mennä muuhun suhteeseen, ellei se toinen pakottais ja kukapa minua nyt niin epätoivoisesti haluais? Ja jos haluais epätoivoisesti, niin sehän ei ois mulle hyvä. Vois keittää kahvit. Jee. Sit mä surkeana juon täällä (sentään kyllä) omalla pihallani yksin kahvit, kukaan ei juttele mun kaa, kellekään en ole merkityksellinen. 

Se mies jota rakastin ei pitänyt minua yhtä tärkeänä itselleen kuin minä pidin häntä minulle ja elämänhaluni katosi tämän myötä. En tahdo enää elää, mutta en ole valmis kuolemaankaan. Kidun, kärsin... Mitä tässä enää muutakaan voi.

t. onneton

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:44"]

Minulla ei ole koskaan ollut tuollaista oloa, mutta varmaankin tekisin käytännöllisen listan asioista, joilla saisin elämäni vastaamaan paremmin toiveitani, ja sitten tekisin joka päivä jotakin sen eteen.

[/quote] NO onnea sinulle. Olen kyllä todellakin kateellinen sinunkaltaisillesi ihmisille. Ja voin kyllä kertoa ainakin omasta puolestani, että _joka_ _päivä_ teen töitä sen eteen, että elämä olisi mukavampi, ennustettavampi ja kaikin puolin rauhallisempi ja onnellisempi. En usko että ap:kaan lepää laakereillaan. Meitä on vain erilaisia ihmisiä ja kohtaamme erilaisia asioita. Jotkut asiat ovat niin rankkoja ettei niistä selviä uskomaan elämän tasaisuuteen ja pysyvyyteen koskaan. T. 11

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:44"]

Minulla ei ole koskaan ollut tuollaista oloa, mutta varmaankin tekisin käytännöllisen listan asioista, joilla saisin elämäni vastaamaan paremmin toiveitani, ja sitten tekisin joka päivä jotakin sen eteen.

[/quote]

Mitäköhän tällainen lista auttaisi, jos esimerkiksi haluaa eroon lapsistaan ja unelmiensa miehen, joka ei kuitenkaan, olipa hän kuka tahansa, halua sinua? Kylväisin ympärilleni vain pelkkää surua alkamalla enää muuttaa elämääni "paremmin minun toiveitani vastaavaksi". Kaikki muut siinä kärsis, oispa se onnea sit!

Olen lohtusyöjä, eli käyn ostamassa sipsiä ja karkkia  ja teen ruuaksi pitsaa :-/ Ja ennen kuin joku ehtii - näkyy jonkin verran kehon koostumuksessa mutta ei onneksi painossa, koska sitten olisi yksi syy lisää olla paha mieli ja ostaa lisää lohtusyömistä.

Yritän miettiä, mitä kaikkea olen kuitenkin "surkeudestani" huolimatta saanut aikaiseksi viime aikoina tai ylipäätänsä. Mietin, voisinko tehdä heti jotain oloa parantaakseni (esim. soittaa kaverille, siivota hieman ja täten selventää kämpän lisäksi päätäni, käydä kävelyllä tai maksaa vaikka jonkun laskun pois). 

Mässäily ja ryyppääminen tuntuu joskus hyvältä idealta, mutta kokemuksesta tiedän että niitä seuraava olo lähinnä vain ruokkii surkeutta.

Tanssin vaikkapa salsaa. Mitä väliä millään on niin kauan kun voi tanssia?

Terv. toistaiseksi sairaseläkkeellä vakavan masennuksen vuoksi

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:44"]

Minulla ei ole koskaan ollut tuollaista oloa, mutta varmaankin tekisin käytännöllisen listan asioista, joilla saisin elämäni vastaamaan paremmin toiveitani, ja sitten tekisin joka päivä jotakin sen eteen.

[/quote]

Mitäköhän tällainen lista auttaisi, jos esimerkiksi haluaa eroon lapsistaan ja unelmiensa miehen, joka ei kuitenkaan, olipa hän kuka tahansa, halua sinua? Kylväisin ympärilleni vain pelkkää surua alkamalla enää muuttaa elämääni "paremmin minun toiveitani vastaavaksi". Kaikki muut siinä kärsis, oispa se onnea sit!

[/quote]

Niin, ihan miten haluat. Minulle oma onnellisuuteni on kaikkein tärkeintä. -13