Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sarvilakki, suomalaiset, saamelaiset ja naisten päähineet – Kenen päähine on Martta Wendelinin maalauksessa vuodelta 1936?
18.02.2022 |
Martta Wendelinin Kotiliesi-lehden kannen kuvituksessa vuodelta 1936 istuu nainen, jolla on päässään päähine, joka kohoaa edestä sarvenmuotoisena ylös. Kuvan alareunassa lukee 'Syyskuun käsitöitä'.
Kuka on käyttänyt maalauksen päähineen muotoisia hattuja?
https://www.hagelstam.fi/martta-wendelin-8
Suomalaisilla naisilla on ollut käytössä monenlaisia päähineitä. On ollut kaarina nousevat vahvat punokset päälakea koskettamattomana hiusten yllä kuin sädekehänä, erilaisia päähineeksi sidottuja huiveja, otsanauhoja ja punaisia päänmyötäisiä myssyjä. On ollut myös hieman suurempia punaisia koristeellisia hattuja, jotka umpinaisina nousevat päälaen ylle koppana pysyen pyöreäreunaisessa kovassa muodossaan. On ollut valkoista pitsiä otsaa ja kasvoja kehystämässä ja jopa mustia hiippoja takaraivolla.
Saamelaisilla naisilla on ollut päähineinään korkeat ja suuret sarvilakit, jotka syntisiksi väitettyinä jätettiin kokonaan pois käytöstä pohjoiseen levittäytyneen lestadiolaisuuden myötä.
Sarvilakkien käytön lopettaessaan saamelaiset alkoivat käyttää tylppälakisia päähineitä, kuten päänmyötäisempää ja ohuempaa punaista päähinettä korvien päälle laskeutuvine läppineen, jotka hieman kaareutuvat kasvojen sivuilla ulospäin. On myös päälaelta korkeampia koristeellisia pään levyisiä tai hieman ylöspäin leveneviäkin päähineitä, lieriömäisiä muodoltaan ja tylppiä laeltaan. Joskus päähinen päälle sidotaan huivi.
Saamelaisten sarvilakeissa sarven muotoinen korkea huippu nousee takaraivolta eikä otsalta ja paljon suurempana ja korkeampana kuin Wendelinin maalauksessa. Saamelaisten sarvilakit ovat useimmiten olleet myös koristeellisempia.
Ompeleeko kuvan nainen poronnahkaista kenkää?
Onko hän siten saamelainen?
Kommentit (26)
Venäjällä on hieman tuon tyyppisiä perinnepäähineitä, sellaisia pantamaisia hiuskoristeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarvilakilta näyttää. Tuskin tuollaisia päähineitä on Suomessa käyttäneet muut kuin saamelaiset?
Vierailija kirjoitti:
Sarvilakilta näyttää. Tuskin tuollaisia päähineitä on Suomessa käyttäneet muut kuin saamelaiset?
Niinhän se näyttää, mutta missään muualla ei ole näkynyt noi pientä sarvilakkia.
Pikkusarvi on otsalla, vaikka yleensä se on taaempana ja iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarvilakilta näyttää. Tuskin tuollaisia päähineitä on Suomessa käyttäneet muut kuin saamelaiset?
Niinhän se näyttää, mutta missään muualla ei ole näkynyt noi pientä sarvilakkia.
Pikkusarvi on otsalla, vaikka yleensä se on taaempana ja iso.
Pieni kesä-ja sisäkäyttöön?
Ei ole kyllä sarvilakki.
Muistuttaa naimattoman kolttanaisen päähinettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarvilakilta näyttää. Tuskin tuollaisia päähineitä on Suomessa käyttäneet muut kuin saamelaiset?
Niinhän se näyttää, mutta missään muualla ei ole näkynyt noi pientä sarvilakkia.
Pikkusarvi on otsalla, vaikka yleensä se on taaempana ja iso.
Mieleen tuli, että voisiko pienempi sarvi olla vähemmän syntinen?
Voisiko jossain olla keksitty keino voida yhä käyttää sarvilakkia vähemmällä huomion herättämisellä?
Ollut ehkä aikakauden ihanteiden mukaan joku heimoaatteen mukainen yleisesti vain ”perinteiseksi” tai yleensä etniseksi mielletty päähine. Silloin ei ole kulttuurisesta omimisesta välitetty ainakaan. Vaikutteet voivat tulla myös jostain suomensukuisilta kansoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ieš kirjoitti:
Ei ole kyllä sarvilakki.
Muistuttaa naimattoman kolttanaisen päähinettä.
Kiitos vinkistä! Tosiaan taitaa olla joku toinen saamenpäähine, tuo naimattoman kolttanaisen päähine vaikuttaa kuitenkin hieman erilaiselta.
Kovin vähän niistä löytyy kuvia googlaamalla.
Enemmillä kuvilla voisi varmistaa asian.
Tässä on muodoltaan hieman vastaava sarvilakki: https://www.arctictoday.com/finnish-museum-prepares-sami-exhibit-ahead-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen, että syy, miksi sarvilakki ei ole ihan oikean näköinen, voi olla se, ettei Wendelinillä maalatessaan ollut referenssikuvaa, vaan hän maalasi muistin perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on muodoltaan hieman vastaava sarvilakki: https://www.arctictoday.com/finnish-museum-prepares-sami-exhibit-ahead-…
Tuossa on taas aivan uudentyyppinen sarvilakkiin ja kuvituskuvan lakkiin verrattuna.
Kiva silti, kun laitoit kuvan.
Martta Wendelin adoptoi sotien jälkeen kolttatytön ja oli ilmeisesti yhteyksiä sinne aiemminkin. Päähine on varmaan saanut vaikutteita. Kuvitukset Kotilieden kansiin ovat yleisesti perheidylliä ihannoivia kuvituksia, joissa perinteisehköllä naishahmolla on joku uppoutunut oma hetki meneillään. Niitä ei mistään elävästä mallista tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen, että syy, miksi sarvilakki ei ole ihan oikean näköinen, voi olla se, ettei Wendelinillä maalatessaan ollut referenssikuvaa, vaan hän maalasi muistin perusteella.
Hän matkusti Lapissa, tutustui ihmisiin ja Helena Titoff -niminen saamelaistyttö lähti hänen luokseen kotiapulaiseksi. Lopulta tyttö jäi kokonaan asumaan uuteen kotiin ja Martta Wendelin kasvatti tytön kuin omanaan.
Lapin matkan vuosiluvuksi on vaan mainittu 1937. Kuva on maalattu 1936.
Ehkä matkoja oli jo aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Martta Wendelin adoptoi sotien jälkeen kolttatytön ja oli ilmeisesti yhteyksiä sinne aiemminkin. Päähine on varmaan saanut vaikutteita. Kuvitukset Kotilieden kansiin ovat yleisesti perheidylliä ihannoivia kuvituksia, joissa perinteisehköllä naishahmolla on joku uppoutunut oma hetki meneillään. Niitä ei mistään elävästä mallista tehty.
Kuva on signeerattu 1936.
Vierailija kirjoitti:
Martta Wendelin adoptoi sotien jälkeen kolttatytön ja oli ilmeisesti yhteyksiä sinne aiemminkin. Päähine on varmaan saanut vaikutteita. Kuvitukset Kotilieden kansiin ovat yleisesti perheidylliä ihannoivia kuvituksia, joissa perinteisehköllä naishahmolla on joku uppoutunut oma hetki meneillään. Niitä ei mistään elävästä mallista tehty.
Tosiaan, yhdessä kommentissa tuota ehdotettiinkin jo, että mallista ei ole maalattu. Ehkäpä se on syy lakin muodolle.
Wendelin on muistellut saamenälakkia ja maalannut kauniin ja harmonisen kuvituskuvan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos. Saman tyyppinen päähine Paatsjoellakin.
Ehkä täysin samanlaista ei mistään löydykään.
Nuo edustavat vähän samanlaista ”realismia” kuin aikakauden teokset Saksassa ja NL:ssa. Kansallispukutyyppisessä fantasiaasussa tehdään työtä ja naisellisia puuhia kodin ja isänmaan eteen.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan joitakin aiheesta kiinnostuneita?