Itämaiset/siamilaiset kissat?

Tarvitsee lajitoverin seurakseen, mikäli joutuu olemaan useita tunteja päivässä yksin, ja ehkä siitäkin huolimatta vaikkei joutuisikaan. Vaativa rotu, ei sovi ns. helppoa ja hiljaista lemmikkiä etsiville.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:53"]

Tarvitsee lajitoverin seurakseen, mikäli joutuu olemaan useita tunteja päivässä yksin, ja ehkä siitäkin huolimatta vaikkei joutuisikaan. Vaativa rotu, ei sovi ns. helppoa ja hiljaista lemmikkiä etsiville.

[/quote]

Tässä rodussa minua viehättää erityisesti juuri seurallisuus & aktiivisuus. Eli en sinällään etsi helppoa lemmikkiä. Toisaalta ottaisin mielellään yhden kissan kerrallaan. Meillä on aina joku kotona, joten yksin ei joutuisi olemaan & leikkikavareita varmasti riittäisi. Lisäksi hyvät mahdollisuudet valvottuun ulkoiluun. Toisen kissan ottaminen ei ole mahdotonta, mutta jostain täytyy alottaa. Eli ottaisin ainakin aluksi mielellään yhden, mahdollisesti toisen myöhemmin, ainakin jos kissa tuntuu sitä kaipaavan. Toisaalta mistä sen tietää kaipaako kissa sitä?

Usko pois, pääset paljon helpommalla kun otat kaksi suosiolla. Yksinäinen simsku haluaa purkaa kaiken energiansa sitten sun kanssas. Kissa/koirakaverin omaavat on paljon rauhallisempia.

4 on oikeassa. Meillä ragdoll kissoja kaksi ja ei nekään sovellu yksin ja simsku vielä vähemmän. Voin kertoa jos otat yhden niin saat nukkua yösi. Nimittäin  taitaa määkiä öisin, kun jää yksin.

Samoin kaksi kissaa hoitaa yhdessä ne rallit ja siihen et sinä pysty. Pelkkä satunnainen leikittäminen ei riitä. Eli hermosi säästyvät, kun otat kaksi. Meillä maukuu nyt ragdoll, kun toinen on astutuksessa. Öisin siis maukuu, kun jää yksin. Onneksi kaveri tulle kohta takaisin.

Lajitoveriksi sille kelpaa toki joku muukin kissa kuin itämainen tai siamilainen, eli se voi aivan hyvin olla vaikka maatiaiskissa. Itämainen/siamilainen on todella seurallinen eläin, siis se todella on sitä. Oma mielipiteeni on, ettei eläin olisi niin onnellinen kuin se voi parhaimmillaan olla, jollei sillä ole kissakaveria, jonka kanssa se tulee toimeen (eli valvottu totuttelu ja tilanteiden seuranta aluksi), huolimatta siitä kuinka paljon ihmisseuraa ja muita aktiviteetteja se elämäänsä saa. Itämaiset ja siamilaiset ovat hyvin älykkäitä ja monien mielestä hurmaavia kissoja, ja niiden kanssa eläminen on varsin antoisaa. Onnea hyvästä valinnasta, jos siihen päädytte. :)

Pärjääkö kissa edes paria-muutamaa kuukautta yksin? Vai pitäisikö kysyä pärjäänkö minä? Nimittäin yksi kissa olisi jo tiedossa, toinen mahdollisesti syksyllä. No, ehkä itse kuitenkin pärjään, olen tottunut meteliin. Mutta onko se kissalle hirvitys jos joutuu olemaan sen aikaa ilman kissakaveria?

Ap.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:24"]

Pärjääkö kissa edes paria-muutamaa kuukautta yksin? Vai pitäisikö kysyä pärjäänkö minä? Nimittäin yksi kissa olisi jo tiedossa, toinen mahdollisesti syksyllä. No, ehkä itse kuitenkin pärjään, olen tottunut meteliin. Mutta onko se kissalle hirvitys jos joutuu olemaan sen aikaa ilman kissakaveria?

Ap.

[/quote]

No sitä on tosi vaikea sanoa, saattaa hyvin pärjätäkin. Silti jo tuossa ajassa sille saattaa kehkeytyä turhautumisesta sekä yksinäisyydestä kumpuavaa ongelmakäyttäytymistä, mikä saattaa ilmetä esim. hännän nyppimisenä, liiallisena turkin nuolemisena sekä siitä seuraavina iho-ongelmina. Mutta jos pikkukissa saa hyvin paljon huomiota ja leikkiseuraa teidän taloutenne ihmisiltä, se voi mennä ihan hyvinkin siihen saakka kunnes toinen kissakamu saapuu. Mutta ei näitä voi tietää ennalta, sillä ne kaikki ovat ainutlaatuisia yksilöitä, aivan kuten me ihmisetkin olemme, vaikka voi tuon rodun karkeiden määritelmien mukaisesti kyllä ihan perustellusti sanoa sentään sen, mitä tästä ketjusta oletkin jo saanut lukea. Se ei ole kissa, jota ostetaan nurkkaan nätisti nukkumaan. Se on aktiivinen ja haastava.

meidän cornish rex huutaa MOU OU OUU MOOUU.