Lue keskustelun säännöt.
Mieheni väittää minun olleen väkivaltainen!
02.07.2015 |
Olen jo pitkään kärsinyt huonossa suhteessa ja pyrkinyt löytämään oman vuokra-asunnon. Olen siitä välillä täälläkin kirjoitellut. Olen kokenut jatkuvaa henkistä väkivaltaa. Mieheni on ollut myös muutaman kerran lievästi fyysisesti väkivaltainen, mistä ei ole kuitenkaan jäänyt jälkiä ja olen pyrkinyt unohtamaan tapahtumat. On kuitenkin mahdotonta luottaa mieheeni ja siitä hän syyllistää minua. Olen todella masentunut ja minulla on itsetuhoisia ajatuksia. Minulla ei ole turvaverkostoa, joka auttaisi ja olen työttömänä täysin mieheni armon palojen varassa.
Olen yrittänyt puhua miehen kanssa näistä syistä, joiden vuoksi masennukseni on pahentunut. Hän kuitenkin suuttuu ja väittää minun syyllistävän häntä ja hyväksikäyttävän häntä taloudellisti. Olen joutunut mm. jättämään lääkärini määrämät lääkkeet hakematta, koska minulla ei ole varaa niihin ja säästänyt rahaa mm. tulevaa vuokra-asunnon takuuvuokraa varten, jotta pärjäisin omillani.
Nyt hän esitti täysin valheellisen syytöksen, että hän olisi ainoa, joka on suhteessamme saanut nyrkistä ja kokenut fyysistä väkivaltaa! Olen kiltti ihminen, joka vastustaa kaikkea väkivaltaa, enkä ole koskaan lyönyt häntä, en edes antanut avokämmenestä tms. Olen ihan ymmälläni, miten kukaan, joka on väittänyt rakastavansa, voi esittää noin pöyristyttävän valheen :(
Kuinka selviän tuollaisen ihmisen kanssa, joka ei välitä mistään oikeudenmukaisuuden pelisäännöistä ja voi jopa valehdella päin naamaa? Auttakaa, olen ihan yksin! :( Mistä saisin apua?
Kommentit (21)
Vähän kuitenkin huitasit miestä, ihan vaan leppoisasti rautaputkella päin näköä, mutta eihän iso mies pienestä suutu, ei miehesi kuitenkaan kehtaa lähteä lääkäriin. Ihme feministi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei.
hyvä, että olet etsinyt (ja toivottavasti löytänyt) uuden asunnon jos aikaisemmassa asumisessanne sait pelätä miestä. Kenenkään ei tule pelätä kodissaan ketään perheenjäsentä.
Sinun on nyt kerättävä voimia uuden elämän luomiseen ja itsesi hoitamiseen. Miestäsi et voi muuttaa eikä se sinun tehtäväsi olekaan.
Eron tapahtuessa parisuhde usein kriisiytyy ja provosoituu entuudestaan. Vaikka niin ei saisi tehdä, moni rupeaa kohtelemaan kumppaniaan entistä pahemmin ja esim. pitää häntä täydellisen kelvottomana ihmisenä. Tämä osittain selittyy sillä, että näin pystyy irtaantumaan. Jos näkisi toisessa kaiken sen hyvän mitä hänessä oikeasti on, ei voisikaan erota. Luultavasti miehesi väittää sinun olevan väkivaltainen häivyttääkseen oman vastuunsa omasta väkivalatisuudestaan. On helpompi uskoa pahaa toisesta kuin myöntää se itsessään.
Joka tapauksessa et voi sille mitään, mitä miehesi sinusta ajattelee, oli se miten vääristynyttä tahansa. Voit vain ryhtyä suojaamaan itseäsi eron tiimellyksessä. Hanki keskusteluapua jonka avulla tuet itseäsi ja pystyt rakentamaan uuden elämän - riippumatta siitä, mitä mies suustaan päästää. Pyri pois yhteisestä asunnosta mahdollisimman pian jos väkivallan uhka yhtään konkretisoituu. Myös seurakunnan diakoniatoimistolta voi kysyä paitsi kuuntelevaa korvaa, myös pientä taloudellista tukea esim. ruokamaksusitoumukseen kun säästät takuuvuokraa varten rahojasi. Nyt on sinun aikasi ottaa askeleet kohti terveempää ja turvallisempaa elämänmuotoa
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:48"]
Heitin sinunlaisesi kaamean akan pois, hän ei osallistunut vuokraan, juopotteli aamusta iltaan ja kertoi että miehiä riittää. No, kyllä hän ukon sai, 65-vuotiaan narkkarin. Minä olen tyytyväinen 33v Jaanaan
[/quote]
Varmaan samantyyppinen mies kuin ap:llä...? Kirjoitustyylistä ja kommentin sisällöstä päätellen.
Ei sinun tarvitse selvitä tuollaisen miehen kanssa. Hankit sen asunnon ja toteat, että tämä oli nyt tässä, hei hei. Ei sinun tarvitse jatkaa miehen kanssa suhdetta sillä, että väännätte kättä kuka teki tai sanoin joskus jotakin.
Minä olen se viaton uhri ja paha paha mies ihan silkkaa pahuuttaa kiusaa kilttiä ja ahkeraa naista. Huoh! Sinä teet ihan itse ratkaisusi, arviosi ja valintasi omassa elämässäsi. Et voi typistää itsesi lapsen asemaan ja selittää kaikkea miehen kautta. Meillä on tässä maassa hyvät tukiverkostot ja terveydehuolto, joka kyllä auttaa ja pitää huolen, mutta se vaatii itseltäkin sitä vastuunkantoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille, jotka vastasitte asiallisesti! Valitettavasti tämän yhteiskunnan turvaverkot eivät aina toimi aukotta. Esim. sairaalamaksujen omavastuut tulevat hyvin kalliiksi, kun elää pienellä sairaspäivärahalla, joka kuitenkin ylittää toimeentulotuen normit. Enkä saa muita tukia, koska miehellä on suuret tulot.
Voiko diakonilta pyytää ruoka-apua, vaikkei kuuluisi kirkkoon?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet väkivaltainen. Olisi kaikkien kannalta hyvä jos sinut laitetaan psykiatriseen hoitotaloon, teet vielä joskus jotain periskiantamatonta.
Hei ap vielä
Diakoniatyö auttaa ihan kaikkia riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta tai kirkkoon kuulumisesta. Mutta tietenkään en voi luvata, että saat ruoka-apua tai muuta taloudellista, kun sen päättää kukin seurakunta itse - eri seurakunnilla on erisuuruiset budjetit yms. Mutta lähtökohtaisesti diakoniatyöstä voi saada tukea kertaluontoiseen elämän kriisiin jotta selviää eteenpäin, ei vuosikausiksi. MInun mielestäni tilanteessasi ilman muuta kannattta hakea apua. Diakoniatyöltä voi myös varata keskusteluaikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli etten enää asu yhdessä? Sitten vaan välit poikki. Kysymykseni nyt kuuluukin että jos ette kerran enää asu saman katon alla, miksi olet tuollaisen lunarin kanssa?
Onko sulla jo maksukatto täynnä vai oisko noi sairaalamaksut sellaisia jotka eivät siihen maksukattoon kuulu? Terapiasta ei tosiaankaan ole hyötyä niin kauan kuin olet tuon miehen kanssa että sikäli mies on oikeassa. Uskon että jättämällä miehen olosi paranee ja tulet löytämään parempaa seuraa. Tuo rahahommeli vaikuttaa nyt olevan vain tekosyysi miehen kanssa roikkumiseen, tunnekoukun lisäksi. Yksin olemista on monenlaista, kaikki yksinäisyys tai yksinoleminen ei vie voimia, päinvastoin. Sinä jatkat huonossa suhteessa koska pelkäät yksinäisyyttä. Mietipä mitä kaikkea voisit saada haukkumisen ja mitätöinnin tilalle jos uskaltaisit luopua epäterveestä suhteesta kokonaan ja lopullisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet työtön ja rahaton, sinun on mahdollista hakea tukea sossusta. Sossu myös maksaa tulevan vuokra-asunnon mahdollisen takuuvuokran. Eli mars vain sinne aikaa varaamaan ja kertomaan tilanteestasi. Sieltä voit saada sen tarvitsemasi turvaverkoston myös, eli viranomaisia jotka sinua voivat auttaa ja joille voit puhua ongelmistasi laajemmin.
[quote author="KirkkoSisko" time="02.07.2015 klo 12:52"]Hei.
hyvä, että olet etsinyt (ja toivottavasti löytänyt) uuden asunnon jos aikaisemmassa asumisessanne sait pelätä miestä. Kenenkään ei tule pelätä kodissaan ketään perheenjäsentä.
Sinun on nyt kerättävä voimia uuden elämän luomiseen ja itsesi hoitamiseen. Miestäsi et voi muuttaa eikä se sinun tehtäväsi olekaan.
Eron tapahtuessa parisuhde usein kriisiytyy ja provosoituu entuudestaan. Vaikka niin ei saisi tehdä, moni rupeaa kohtelemaan kumppaniaan entistä pahemmin ja esim. pitää häntä täydellisen kelvottomana ihmisenä. Tämä osittain selittyy sillä, että näin pystyy irtaantumaan. Jos näkisi toisessa kaiken sen hyvän mitä hänessä oikeasti on, ei voisikaan erota. Luultavasti miehesi väittää sinun olevan väkivaltainen häivyttääkseen oman vastuunsa omasta väkivalatisuudestaan. On helpompi uskoa pahaa toisesta kuin myöntää se itsessään.
Joka tapauksessa et voi sille mitään, mitä miehesi sinusta ajattelee, oli se miten vääristynyttä tahansa. Voit vain ryhtyä suojaamaan itseäsi eron tiimellyksessä. Hanki keskusteluapua jonka avulla tuet itseäsi ja pystyt rakentamaan uuden elämän - riippumatta siitä, mitä mies suustaan päästää. Pyri pois yhteisestä asunnosta mahdollisimman pian jos väkivallan uhka yhtään konkretisoituu. Myös seurakunnan diakoniatoimistolta voi kysyä paitsi kuuntelevaa korvaa, myös pientä taloudellista tukea esim. ruokamaksusitoumukseen kun säästät takuuvuokraa varten rahojasi. Nyt on sinun aikasi ottaa askeleet kohti terveempää ja turvallisempaa elämänmuotoa
[/quote]
Ja taas ystävämme. Kysy xx ja hän vastaa... Pikkusen vähempikin paatos voisi riittää. Eihän kukaan jaksa tommosta lukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalalasku tulisi olemaan lähes tonnin. Maksukatto taitaa olla lähemmäs 700 €. Ei minulla ole varaa sellaiseen näin pienillä tuloilla. Muuttokustannukset ovat useita satoja euroja. Niiden lisäksi on useita muita laskuja maksettavana. Siksi olen taloudellisesti riippuvainen miehestäni eikä sitä faktaa voi muuksi muuttaa, vaikka tiedostan itsekin, että tämä suhde kuormittaa henkisesti todella paljon. Ap
Sossu ei auta tässä hädässä :( Esim. muuttoapua sieltä ei saisi kuin 80 €, mutta oikeat muuttokustannukset ovat useita satoja, vaikka olen tehnyt kilpailutuksen ja etsinyt halvimman.
Vuokra-asuntoa on mahdotonta saada tässä kaupungissa, jossa on muutenkin huutava vuokra-asuntopula, jos ainoana takuuna on sossun myöntämä kirjallinen takuulappu. Kaupungin vuokra-asuntoihin olen ollut erittäin kiirellisenä hakijana vuosia. Mutta nyt onneksi löytyi edes se väliaikainen asunto. Nyt vain pitäisi selvitä kaikista kuluista, mikä on ihan mahdotonta näillä tuloilla.
Ap
Ap, soita oman paikkakuntasi turvakotiin. Sieltä osataan kertoa mitä voit tilanteessasi tehdä. Tuollaisen miehen kanssa et voi enää jatkaa. Toivottavasti kirjoitat vielä siitä miten tilanne edistyy. Voimia.
Kiitos. Ehkä pitää sitten ottaa yhteyttä sinne diakoniaan, kunhan ehdin. Tällä hetkellä tilanne on aika kaoottinen, koska olen muuttamassa enkä saa apua keneltäkään. Ehkä itsenäistymiseni on myös asia, joka on pistänyt mieheni lisäämään panoksia viime aikoina, koska hän luultavasti kokee sen uhkana, kun en jatkossa ole enää niin riippuvainen hänestä.
Kommunikointi mieheni kanssa tapahtuu netin kautta viestittämällä. Kun sanoin toistamiseen, etten ole koskaan lyönyt häntä, hän väittää että muistini vääristää asioita. Hän ei enää myönnä lainkaan olleensa itse väkivaltainen, vaikka minulla on hänen myöntämisestään todiste viestiketjussa ja olen itse pitänyt päiväkirjaa, kun tapahtumat ovat ahdistaneet liian paljon. Nyt hän väittää, että piti minua vain hellästi hartiasta kiinni, jotta sai minuun katsekontaktin, että kyseessä oli vain läheisyyden osoitus! Oikeasti hän raivosi minulle ja kun yritin poistua paikalta, hän otti otteen molemmilla käsillään kaulastani ja raivosi päin naamaa :( Tätä on tapahtunut muutaman kerran. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi tekojensa jälkeen, eikä niistä koskaan puhuttu.
Olen miettinyt, onko mieheni narsisti. Projisointi ainakin viittaisi siihen. Uskookohan hän itse omat valheensa vai onko se vain keino manipuloida minua? Hän on väittänyt minua vainoharhaiseksi.
En pysty pistämään välejä poikki, koska olen hänen taloudellisen tukensa armoilla. Olen löytänyt väliaikaisen asunnon ja tarvitsen muuttoapua. Mies asuu ulkomailla ja hänen huonekalujaankin on vielä täällä. Hän on luvannut maksaa muuttokulut, onhan hän korkeatuloinen ja minä elän pelkällä sairaspäivärahalla. Nyt sekin on katkolla, koska Kela teki hylkäävän päätöksen pitkälle sairaslomalleni. Myös asumistuen hakemisessa kestää, enkä tiedä, voinko sitä edes saada, jos mieheni tulot otetaan huomioon. En tiedä, voinko luottaa hänen lupauksiinsa. Hän ei ole aina ennenkään pitänyt lupauksiaan ja väittää, ettei ole muka mitään luvannut ja että itse muistan väärin :(
Nyt hän väittää, että minä olen se, joka on lähettänyt syyllistäviä viestejä hänelle ja että jos hän aikoo auttaa minua taloudellisesti, minun pitäisi lopettaa hänen satuttamisensa. Ainoa tapa, jolla olen häntä satuttanut, on ollut avoin puhe asioista, jotka hänen käytöksessään on aiheuttanut minulle pahaa oloa. Totuus ilmeisesti satuttaa. Käytännössä minun on siis oltava puhumatta menneistä, jotta hän suostuu auttamaan taloudellisesti (jos edes silloinkaan, kun hän pitkittää rahan lähettämistä vaatimalla kaikenlaisia todisteita varattomuudestani ja kaikki mahdolliset kuitit, mitä minulla ei tietenkään ole etukäteen kaikesta).
Olen käynyt julkisen puolen "terapiassa" (siis kerran kuussa sairaanhoitajalla tai ryhmätoiminnassa. Mieheni sanoo, että minun pitäisi lopettaa terapia, koska siitä ei ole ollut hyötyä. Ei olekaan ollut tarpeeksi, nyt olen siinä kunnossa, että psykiatri ehdotti sairaalahoitoa. Minulla ei kuitenkaan ole tarpeeksi rahaa, jotta selviäisin sairaalamaksuista. Siihen pyysin mieheltäni apua. Hän lupasi aiemmin auttaa, mutta nyt hän viivyttelee eikä puhu koko asiasta.
Kuinka tuollaisen luonnehäiriöisen ihmisen kanssa pitäisi kommunikoida? Kannattaako väittää vastaan ja antaa perustelut ja todisteet siitä, että olen oikeassa ja hän on se joka valehtelee, vai pitääkö vain luovuttaa ja myöntyä kaikkeen, mitä hän sanoo? Ap
Sun sijassas mä liikkuisin asunnossa niin kuin sitä toista ei olisikaan. Vaikka se huutais mitä ja koittais ottaa kontaktia. En kokkais sille, hoitaisin vaan omat asiani, kävisin kävelyllä jne. Tuon ihmisen saaminen myöntämään mitä on sulle tehnyt, ei onnistu joten joudut tekemään voimaantumistyön itse.
Luonnevikaiset ei kestä sitä jos niillä ei ole lähdettä. Huomioimalla miesttä millään tavalla toimit lähteenä ja peilinä. Kuten yhteen toiseen keskusteluun kirjoitin, hyvä tapa mitätöidä haukkumiset on ajatella että se puhuu itsestään ja omista teoistaan kun syyttää sua. Älä anna sille tarttumapintaa puhumalla menneistä vaan ole ja elä kuin asuisit yksin. Jos tulee kirjallista viestiä, säästä se.
Mä erehdyin kerran tuollaiseen tyyppiin ja sain sen ulos kun leikin kuuromykkää. Toipuminen vei vuosia.
Tilanne on tosiaan se, että joudun kieltäytymään sairaalahoidosta niin pitkään, kunnes saan mieheltäni rahaa. Samoin lääkkeet olen jättänyt apteekkiin.
Silloin kun asuimme yhdessä, yritin helpottaa ahdistustani sillä, että kuvittelin olevani yksin. Se ei kuitenkaan onnistu, jos toinen raivoaa päin naamaa ja ottaa kuristusotteen kaulasta. Tietysti tätä tapahtui vain silloin, kun yritin pitää puoliani sanallisesti. Jos olisin vain hiljaa, ehkä hän antaisi minun olla rauhassa. Mutta henkiselle hyvinvoinnilleni sellainen yksinäisyys olisi kestämätöntä. Kuolisin hiljalleen pois henkisesti. Ap
Heitin sinunlaisesi kaamean akan pois, hän ei osallistunut vuokraan, juopotteli aamusta iltaan ja kertoi että miehiä riittää.
No, kyllä hän ukon sai, 65-vuotiaan narkkarin. Minä olen tyytyväinen 33v Jaanaan