Omakotitalo vm. 1930-mitä osaan tarkastella näytössä?

Älä.

Haju on hyvä huomioida. Ja ikkunapuitteiden kunto ja se, pysyykö tapetti tai maali ikkunan reunoilla seinässä (repsotteleva tapetti kielii kosteudesta). Tsekkaa sisäkattoja, ei saisi olla läikkiä ja värimuutoksia. Vino lattia kielii perustuksen ongelmista. Hyvällä tuurilla talo on vaan kellahtanut, huonolla perustus on haljennut. Ulkopuolella sokkelin pitäisi näkyä, ei täyttömaata ja kasveja kiinni puuosissa.

Rintamamiestalot on tehty vanhaan tyyliin, että ilmanvaihto hoituu itsestään. Jos remontissa on laitettu muoveja seinään, niin tod.näk. on myös hometta tiedossa

Ekalla näytöllä on varmaan tärkeintä se yleisilme ja tykkäätkö paikasta ylipäätään. Jos tosissaan alat harkita tarjousta; yritä selvittää remonttihistoria; millä vuosikymmenellä on tehty ja mitä. Mitä vähemmän on tehty, sitä parempi. Perustukset, katto, vesijohdot, lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto ja sähkötyöt ovat kriittisimmmät. Tiiraile taskulampun kanssa nurkat, katot, vintti. Jos jossain on mustaa lautaa/joskus ollut kosteutta; ole tosi tarkka. Katsele millaisia materiaaleja on käytetty; paras vai halvin vaihtoehto; sekin kertoo jo millä mielellä taloa on ylläpidetty. Tarkista rännit ja salaojat ( jos niitä on) Ota mukaan vaikka tennispallo ja testaa silmämääräisesti onko lattiat suorassa ( laita pallo nurkkaan & keskelle lattiaa; jos pysyy paikallaan lattia on suora, jos vierii niin on vino ja perustuksissa painaumia )

Mutta ennen tarjousta teetä kuntokartoitus ja peruskorjaussuunnitelma talousarviolla

Tutustu kuntoraporttiin tarkkaan ennen esittelyä, ja juttele siitä vaikkapa sitten juuri isäsi kanssa. Katso tarkkaan esimerkiksi remontit, kuka ne on tehnyt jne. Niissä taloissa, joissa me kävimme, pisti silmään tee-se-itse-miesten tekemät rempat, joista ei siis ollut mitään dokumenttia siitä, onko esimerkiksi kosteuseristykset kunnossa ja mitä rakenteiden sisältä löytyy jne.

Sinuna ottaisin isäsi mukaan näyttöön. Ei siinä maallikko oikein mitenkään huomioi kaikkea, kun esittelijä kulkee perässä pälpättämässä, eikä rakenteisiin voi kurkata. 

RINTAMAMIEStalot rakennettiin 40-50luvun taitteessa, tässä oli 1930-luvun talosta kyse!

Rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen määrä tontilla. Siis joutuuko vanhan purkamaan ja rakentamaan samaan kohtaan, tai voiko vanha talo olla edes työmaa parakkina.

Tuonikäisissä taloissa ei yleensä ole aluskatetta joten kannattaa käydä kattomassa onko katto vuotanu.

Piipun kunto

talossa purutäyte-eriste jos on niin yleensä ne on jo valunu alas jolloin on ehkä jo tehty uusi eristys miten se on tehty. Jos ulkopuolelle niin onko jätetty tuuletusraot alas uuden ja vanhan laudotuksen väliin.

Onko ajantasalla olevat jätevesisäiliöt.

Jos öljylämmitys niin miten vanha poltin ja säiliö.

Tässä muutama ja lisäksi pyydettävä kattava kuntotarkistus ettei ole kosteutta pesutiloissa, keittiössä ja ikkunoiden alapuolella. Kannattaa olla tarkka kenellä kuntotarkastus teetetetty/teetetään 

Samalta vuosikymmeneltä olevan talon omistajana sanoisin, että mitä enemmän alkuperäisiä rakenteita on näkyvissä, sitä parempi. Oletan että kyseessä on hirsitalo jossa alunperin uunit ja niihin perustuva painovoimainen ilmanvaihto. Tarkkailisin ulkovuorauksen ja kyselisin, millainen eristys on hirren ja vuorauksen välissä (muovia välissä = ei hyvä). Sokkelin kunto on tärkeä, jos on rossipohja niin sekin on hyvä, mutta sinne kurkkaisin. Ota taskulamppu mukaan. Kellarista on vaikea sanoa, tuon ikäisissä taloissa on ihan tavallista, että kellarissa on kosteutta. Meilläkin joka kevät roudan sulaessa on kellarin betonilattiassa märkyyttä, koska salaojia ei ole tehty silloin kun tämä on rakennettu. Minusta wc:t ja saunat vanhojan hirsitalojen sisällä ovat riskirakenteita. Niitä on rakennettu aiemmin vähän miten sattuu lastulevystä ja ilman kunnon kosteuseristeitä. Parempi jos pesutilat löytyvät uudissiivestä. Vintillä kävisin myös. Katon kunto hyvin tärkeä ja mitä siellä on eristeenä. Vanhoissa taloissa sahanpurueristys toimii yllättävän hyvin satunnaisen kosteuden ja pikkuvuotojen kanssa, sahanpuru sitoo kosteuden paikalliseksi ja kuivuu aikanaan. Mutta jos lisukkeeksi on lyöty muoveja ja villoja, ne sitovat kosteuden ja silloin alkaa maatuminen.

Wau, kiitos TODELLA paljon näin hyvistä vastauksista!
Sen verran tuli mieleen, että esitiedoissa sanottiin, että talo on peruskorjattu vuonna 1965 ja ulkoverhous uusittu kokonaan 2009. Nämä asiat varmaan kannattaa myös ottaa huomioon, että mitä siellä seinien välissä on tai jotain :D Naurattaa jo itseäkin tämä oma tönkkökieli, mutta kun ei ole kokemusta asioista.
Ap

Talossa on puulämmitys.

Sitä ajattelin kans kysyä, että onko talo ollut asumattomana vai esim. kesäkäytössä, että onko ollu talvet kylmillään. Jotkut sanoo, että kylmillään olosta ei olis haittaa, mutta itestä mutu-tuntumalla tuntuu, että lämmitys olis parempi.
Kuvista näkee, että jossain makkarissa oli sähköpatteri ja niitä "pönttöuuneja" kun kerta puulämmitteinen.
Ap

Talossa ei mielestäni ollut kellaria.
Ap

Pystyyköhän sinne vintille rakentamaan? Vaatii tietty kysellä lupia siihen ja katella huonekorkeutta jne.
Ao

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 12:30"]

Pystyyköhän sinne vintille rakentamaan? Vaatii tietty kysellä lupia siihen ja katella huonekorkeutta jne. Ao [/quote]

Kannattaa nuuskia talo jokapaikasta. Vanhoissa taloissa on aina oma ominaishajunsa, mutta jos asumistiloissakin haisee kellarille, talo on homeessa. Jos asuntoa on tuoksuteltu esim. ilmanraikastimilla, sillä peitellään homeen hajua. Jos seinissä on uudennäköistä paneelia tai muuta verhousta, sillä voidaan yrittää peitellä hometta. Ota selvää, mitä 60-luvulla tehdyssä peruskorjauksessa on tehty ja mitä ulkoseinäremontissa ulkoseinään laitettiin.

Laminaattia laitettu kamareiden lattioihin, ainoastaan tupakeittiössä ja eteisessä, sellanen iso kuistityyppinen, maalattu lautalattia. Kuvauksen mukaan muualla muovimatto. Asunnon kunto arvioitu "tyydyttävä".
Ap

Muistelen lukeneeni Meidän talo -lehdestä joku vuosi sitten juttusarjan, joka käsitteli juuri eri vuosikymmenten talojen heikkoja kohtia. Oli tosi mielenkiintoinen. Kysy kirjastosta, hakevat sen sulle tuossa tuokiossa!

t. 1900-luvun alun talon asuja

60-luvun remppa tarkoittaa yleensä lattioiden pinnoittamista muovimatoilla, taloon kuuluneiden ilmastointikanavien sulkemista, lastulevykaappeja, haltexeja seiniin. Käytännössä seuraava remontti on purkaa 60-luvun remontti ja avata ilmanvaihtokanavat. Hyvässä lykyssä 60-luvulla on jätetty muovien alle alkuperäiset lattiat eikä ole lisätty muoveja seiniin. Huonolla tuurilla talo on pilattu. Tyydyttävä kunto on ainakin minulle aika epäilyttävä viesti, en tiedä riittääkö pelkät aikansa eläneet pintamateriaalit tekemään kunnosta tyydyttävän vai onko taustalla aina myös rakenteellisia ongelmia.

Remonttia on 100% varmasti edessä. Kalliita remppoja ovat mm. putket, katto, pesutilat. Halpoja remppoja ovat maalaus ja tapetointi. Jälkimmäisen tarve vain iskee silmille paljon helpommin kuin edelliset, ja jotkut menee siinä lankaan ja jättävät hyvärakenteisen pintaremonttitalon ostamatta mutta ostavat huonorakenteisen hyvältä näyttävän.
Useissa vanhemmissa taloissa asuneena sanoisin, että pelkkä uunilämmitys puulla ei ole mahdotonta mutta kyllä se on todella epämukavaa. Ja kylmillään ei pitäisi taloa pitää ainakaan pitkiä aikoja, peruslämpö pitäisi aina olla.

Kiitos edelleen hyvistä vastauksista! Täytyy kyllä lähteä taloa melko kriittisesti tutkailemaan, mutta ehkä se täytyy silti käydä katsomassa. Ja kunnon tarkastukset ja kyselet rempoista sun muista ehdottonasti halutaan. Sekä arvio joltain mitä tarttee tehdä ja paljon kustantaa. Voipi olla että tämä talo jää pian haaveeksi sitten :(

Olikohan tämä juttu?
www.meidantalo.fi/jutut/korjaa-oikein-osa-1-1930-ja-40-lukujen-talot
Tämä siis jo löydetty, mutta kiitos. Kirjallisuuteen varmaan saisi muutenkin tutustua.
Ap

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 13:54"]Muistelen lukeneeni Meidän talo -lehdestä joku vuosi sitten juttusarjan, joka käsitteli juuri eri vuosikymmenten talojen heikkoja kohtia. Oli tosi mielenkiintoinen. Kysy kirjastosta, hakevat sen sulle tuossa tuokiossa!

t. 1900-luvun alun talon asuja
[/quote]