Mikä puhelinsoitoissa ahdistaa?

↑

Eipä enää ahdista. Tein pari kuukautta työtä, jossa tehtävänäni oli soitella tuntemattomille.

Nykyisin ei tarvitse enää rauhoittavia ja beetasalpaajia, ihan peace of cake jotkut puhelinsoitot. Itseasiassa nykyisin jopa pidän puhelimeen puhumisesta ;)

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:58"]

Eipä enää ahdista. Tein pari kuukautta työtä, jossa tehtävänäni oli soitella tuntemattomille.

Nykyisin ei tarvitse enää rauhoittavia ja beetasalpaajia, ihan peace of cake jotkut puhelinsoitot. Itseasiassa nykyisin jopa pidän puhelimeen puhumisesta ;)

[/quote]

Minkälaista työtä teit? Jotain b to b markkinointia?

Itse olen vaan (omasta mielestäni) niin huonosti puheenlahjoilla varustettu, että pelkkään puhumiseen painottuva keskustelu on tosivaikeaa.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 13:45"]

pring, pring, pring....

(vastaaja) Ville Virolainen

(soittaja) no Pakarisen Markku tässä päivää

....

....

....

(vastaaja) päivää 

(soittaja) semmoisella asialla tässä soittelin, että jäkäti jäkäti jääääääk

Tuntemattomille ihmisille soittaminen on ihan perseestä! Ensimmäinen kompastuskohta tulee heti tuossa puhelin alussa. Kompastuskohtaa on visualisoitu kolmella pisteellä yllä olevassa keskustelussa. On ärsyttävää, jos puheluun vastaavalla ei ole etiketti hallussa, eli hän ei osaa tervehtiä sen jälkeen kun soittaja on tervehtinyt... tai tervehtii vasta kiusallisen hiljaisuuden jälkeen.

Noh, tämä nyt on vielä pientä ja saatat hyvä lukija miettiä, että pienetpä ne ovat murheet eräillä. Pieni on kyseinen murhe, mutta kroonistunut.

Eniten vieraille ihmisille soittamisessa minua vaivaa se, että puhelimessa puhuessa ei voi käyttää elekieltä apuna. Silloin on vaikeampi tulkita milloin toinen osapuoli pitää vaikkapa tuumaustuokiota etsiessään mielensä syövereistä seuraavaa sanaa ja milloin taasen toinen on lopettanut monologinsa ja odottaa vastausta. Ja muutenkin, varsinkin jotakin monimutkaista asiaa selittäessä on paljon helpompi kun voi samalla viittelöidä kuin Italialainen karatenopettaja kesäteatterissa.

Mikä teitä muita ahdistaa puhelinsoitoissa?

[/quote]

Mikäkö ahdistaa... puhlinlaskut eikä nekään ahdista paljon... oikeastaan ei ollenkaan

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 14:07"]Onko joku muuten sitä mieltä, että etikettiin ei edes kuulu takaisin tervehtiminen? 

Se on niin yleistä, ettei takaisin tervehtimistä kuulu, että jokin salaliitto tässä täytyy olla takana. Omasta mielestäni puhelun luonnollinen ja sujuva virtaaminen vaatii nuo molemminpuoliset tervehtimiset.

[/quote] Olen alkanut miettiä, pitääkö sitä sitten itse jatkaa puhumista heti esittäytymisensä jälkeen, odottamatta takaisin tervehtimistä, vai pitäisikö jopa jättää esittäytymättä. Esim. kun soittaa jälleen kerran Soneralle  ilmoittaakseen että netti ei toimi. Suoraan asiaan vain? Ensimmäinen repliikki olisi:"Mun netti ei toimi."

Joskus takaisin tervehtiminen tulee sellaisella oudon vittuilevalla äänensävyllä.

(vastaaja) Ville Virolainen

(soittaja) no Pakarisen Markku tässä päivää

....

....

....

(vastaaja) no päiväää [vittuilevalla äänensävyllä]

Puhelimessa kun tottuu puhumaan, äänensävyt ja tauot kertoo tosi paljon. Joitain nopeita työasioita on kätevintä hoitaa puhelimella.

Vastaamisessa inhottaa se, että toisessa päässä on joku, joka oletettavasti haluaa jotakin. Tuttujen puheluihin vastaamisessa ahdistaa myös syyllistäminen siitä miksi en vastaa jos en vastaa, mikä vain yltyy jokaisen vastaamattoman soiton jälkeen. Siksi ei tee mieli vastata jos en heti ensimmäisellä kerralla sitä tee.

Minusta tervehtiminen ei ole välttämätöntä. Jos soittajalla on asiallista asiaa, hän voi alkaa kertoa sitä eikä odotella toiselta seremoniallisia sanoja ja pitkittää näin puhelua.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 18:10"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 14:07"]Onko joku muuten sitä mieltä, että etikettiin ei edes kuulu takaisin tervehtiminen? 

Se on niin yleistä, ettei takaisin tervehtimistä kuulu, että jokin salaliitto tässä täytyy olla takana. Omasta mielestäni puhelun luonnollinen ja sujuva virtaaminen vaatii nuo molemminpuoliset tervehtimiset.

[/quote] Olen alkanut miettiä, pitääkö sitä sitten itse jatkaa puhumista heti esittäytymisensä jälkeen, odottamatta takaisin tervehtimistä, vai pitäisikö jopa jättää esittäytymättä. Esim. kun soittaa jälleen kerran Soneralle  ilmoittaakseen että netti ei toimi. Suoraan asiaan vain? Ensimmäinen repliikki olisi:"Mun netti ei toimi."

Joskus takaisin tervehtiminen tulee sellaisella oudon vittuilevalla äänensävyllä.

(vastaaja) Ville Virolainen

(soittaja) no Pakarisen Markku tässä päivää

....

....

....

(vastaaja) no päiväää [vittuilevalla äänensävyllä]

[/quote]

Jos ei sitä takaisin tervehtimistä ala kuulua, niin kyllä jonkun odotusajan jälkeen alan esitelmöimään asiaani. Tosin tämä odotusaika on aina sen verran pitkä, että se muodostuu kiusalliseksi... ja joskus käy niin, että vastapuoli sitten samanaikaisesti tervehtii, kun minä pidä esitelmääni. Fittu, olisi tervehtinyt silloin hyvän sään aikana!

Toinen asia. Tälläisiin soneroihin sun muihin terveyskeskuksiin soittamisessa on taas oma sudenkuoppansa. Olen täysin tietoinen siitä, että soittaessani kertomani nimi menee täysin kuuroille korville, koska vastaaja haluaa joka tapauksessa saada hetuni, asiakasnumeroni tai muun vastaavan. 

(vastaaja) Vittulanmäen terveyskeskus

(soittaja) Se on Siltavuoren Jamo kun tässä soittelen, päivää

(vastaaja) Päivää

(soittaja) Niin tuota eh, sellasta pattia on ruvennu kasvattamaan tuohon kikkelin juur...

(vastaaja) Mikäs se on teidän syntymäaikanne

(soittaja) 321346

(vastaaja) Ja loppuosa?

ja niin edelleen... Sitten pitää uudestaan alkaa kertomaan sitä tarinaansa

Jos maailma olisi looginen, niin puhelu menisi näin

(vastaaja) Vittulanmäen terveyskeskus, päivää, saisinko hetunne 

(soittaja) 321346-666x

(vastaaja) Minkälaista vaivaa Jamolla on?

jne 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 18:03"]

Itse olen vaan (omasta mielestäni) niin huonosti puheenlahjoilla varustettu, että pelkkään puhumiseen painottuva keskustelu on tosivaikeaa.

[/quote]

Mitä muuta puhelimessa voi tehdä kuin keskustella? Laulaa?

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 18:10"][quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 14:07"]Onko joku muuten sitä mieltä, että etikettiin ei edes kuulu takaisin tervehtiminen? 

Se on niin yleistä, ettei takaisin tervehtimistä kuulu, että jokin salaliitto tässä täytyy olla takana. Omasta mielestäni puhelun luonnollinen ja sujuva virtaaminen vaatii nuo molemminpuoliset tervehtimiset.

[/quote] Olen alkanut miettiä, pitääkö sitä sitten itse jatkaa puhumista heti esittäytymisensä jälkeen, odottamatta takaisin tervehtimistä, vai pitäisikö jopa jättää esittäytymättä. Esim. kun soittaa jälleen kerran Soneralle  ilmoittaakseen että netti ei toimi. Suoraan asiaan vain? Ensimmäinen repliikki olisi:"Mun netti ei toimi."

Joskus takaisin tervehtiminen tulee sellaisella oudon vittuilevalla äänensävyllä.

(vastaaja) Ville Virolainen

(soittaja) no Pakarisen Markku tässä päivää

....

....

....

(vastaaja) no päiväää [vittuilevalla äänensävyllä]
[/quote]
Minusta olisi kohteliasta soittajalta käydä esittäytymisten jälkeen suoraan asiaan, jos ei olla niin hyviä tuttavia, että rupattelu olisi suorastaan huvia. Arvostan sitä, että soittaja osaa viedä puhelua eteenpäin napakasti (hänhän on päättänyt soittaa ja hänellä on todennäköisesti jokin pyyntö vastaajalle, joka joutuu keskeyttämään muut toimensa "palvellakseen" soittajaa, joten puhelun sujuva kulku on ensisijaisesti soittajan tehtävä).

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 14:30"]Itse olen huomannut, että kun soitan johonkin liikkeeseen niin siellä "vastaantulo " on jäyhää. Esim
"Maija mehiläinen tässä päivää..........." Ei vastausta. Pakko huutaa haloo kuuluuko. Ihmeellistä että perusvastaustavat eivät ole hanskassa.
[/quote]

Olen huomannut saman. Yleensä puheluni virastoihin menevät näin: no *nimi* tässä moi... ---- --- ???!!!??? Öö niin sellaista, että...
No nykyään vain soitan ja ilmoitan asian heti nimeni jälkeen.

Mietin tätä tosissani ja luulen keksineeni, mikä minua henkilökohtaisesti ahdistaa. Se on se, että on varattu, kuin pikkuisessa vankilassa. Pitää pitää sitä luuria kädessä. Tietysti saa kaiuttimen ja kaikki, mutta jää se psyykkinen puoli. Sun pitää puhella sen toisen kanssa, olla vuorovaikutuksessa. Ja puhelun loppuminen vasta vapauttaa. En pidä siitä, että minulla ei ole vapautta, edes suht teoreettista, ottaa hatkat, jos niin haluan. Se näkyy siinä, etten myöskään pidä laivalla (pitkään) matkustamisesta. Tallinnaan Hesasta OK, mutta Suomesta Tukholmaan ahdistaa jo. En myöskään näin vanhemmiten ole innostunut olemaan jonkun luona yötä, ellei satu olemaan erillinen suurehko tila käytössä (käytännössä makkari ja wc/suihku).

Mulla tuo viive tervehdyksessä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kuultuani tuon "no Pakarisen Markku tässä päivää" alan miettiä, pitäisikö mun tuntea Pakarisen Markku ja jos, niin mistä. Jos siis soitat työsi puolesta, niin ole ystävällinen ja kerro myös yrityksesi nimi. Kun mä soitan työpuheluita, niin aina esittelen itseni sekä nimellä että yrityksen nimellä "Maija Meikäläinen Yritys Oy:stä päivää".

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:58"]

Eipä enää ahdista. Tein pari kuukautta työtä, jossa tehtävänäni oli soitella tuntemattomille.

Nykyisin ei tarvitse enää rauhoittavia ja beetasalpaajia, ihan peace of cake jotkut puhelinsoitot. Itseasiassa nykyisin jopa pidän puhelimeen puhumisesta ;)

[/quote]

Heh... Mulla taas on niin traumaattisia kokemuksia puhelinpuhumisesta ja kaikesta siihen liittyvästä, että nimenomaan toisinaan tarvin nyt beetasalpaajaa pakollisten puheluiden hoitamiseen, mitä ennen en tarvinnut. Tosin teinkin työtä aika lailla pidempään kuin pari kuukautta ja työpaikka oli totaalisessa kaaoksessa. Toipumisprosessi vielä kesken...

Luulen, että itselläni suurin ahdistus tulee juurikin myös tän elekielen puuttumisesta. Käytän sitä niin vahvasti keskustellessa, että puhelut ovat kyllä tosi inhottava.

Se, etten pysty lukemaan toista ihmistä samalla tavoin kuin kasvotusten. En myöskään voi itse viestittää eleilläni ja fyysisellä olemuksellani asioita. Ongelmaa ei ole esimerkiksi sähköpostien tai chat-viestien kanssa, sillä olen melko nokkela kynäilijä - puhuminen sen sijaan on aina ollut jännittävää. Esimerkiksi tauot kasvotusten jutellessa ovat luonnollisia, puhelimessa lähinnä kiusallisia.

Kaikki. En ikinä vastaa puhelimeen.

Elekielen puuttuminen. Huumorin väärinymmärtäminen puolin ja toisin. Tauot.