Miten pitkälle/kauan vanhus voi päättää asioistaan?
Kyseessä vanhus, jolla on muistitutkimukset kesken. Hän muistaa (kohtuullisen) hyvin esim.
lapset ja lapsenlapset, mutta esimerkiksi lääkkeiden (joita ei ole paljon) ottamisen kanssa on jo vähän niin ja näin eikä tahdo syödä ja juoda kunnolla/riittävästi.
Kommentit (10)
Niin kauan kunnes on edunvalvonnassa ellei sitä ennen hyväksy, että muut huolehtii.
Lääkkeen haittavaikutus voi joskus aiheuttaa ruokahaluttomuutta tai ei juo tarpeeksi, koska se tekee niin nuoremmillekin. Ja se kokonaisuus johtaa taas iäkkäällä siihen ettei muista, ellei ole muu syy. Lääkkeille on joka päivälle lokerosysteemi, niitä saa apteekista. Ja jonkun pitää huolehtia syömiset ja juomiset, ettei kuivu. Maksut sukulaiset hoitavat verkkopankin kautta hänen tililtä ja muut hankinnat yhdessä.
Voi päättää itse viimeiseen päiväänsä asti, vaikka olisi 150-vuotias.
Ei se ikä vaan toimintakyky. Rahankäyttöä on syytä vahtia silloin, jos on syytä epäillä hyväksikäyttöä tai tärkeät laskut jäävät maksamatta.
Jep, näin on jo tehtykin jonkin verran, että hoidetaan hänen asioitaan mm. minä yleensä vien hänen laskunsa pankkiin hänen allekirjoituksellaan varustettuna (hänellä ei ole pankkitunnuksia) ja kotihoito käy kerran päivässä.
Ongelma on se, että ei tiedä, johtuuko hänen tilansa muistisairauden alkamisesta vai virtsatietulehduksesta, joita on nyt ollut kuukauden sisällä kaksi vaiko molemmista. Nyt hän on kohtuullisen selvillä vesillä toisin kuin jokin aika sitten, kun oli pissatulehdus.
Riippuu vanhuksen pään kunnosta siis yksilöllistä on.
Ei ole olemassa ” parasta ennen” ikä vuotta.
Ei ketään saa edunvalvontaan siten, että sukulainen päättää asian. Siihen tarvitaan lääkärintodistus, jos vanhus itse ei ole tehnyt papereita asiasta etukäteen.
Lääkäri voi varsin hyvin olla sitä mieltä, että vanhus saa päättää asioistaan, vaikka miniä olisi jo vuokrannut pakun tyhjentääkseen anopin asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Jep, näin on jo tehtykin jonkin verran, että hoidetaan hänen asioitaan mm. minä yleensä vien hänen laskunsa pankkiin hänen allekirjoituksellaan varustettuna (hänellä ei ole pankkitunnuksia) ja kotihoito käy kerran päivässä.
Ongelma on se, että ei tiedä, johtuuko hänen tilansa muistisairauden alkamisesta vai virtsatietulehduksesta, joita on nyt ollut kuukauden sisällä kaksi vaiko molemmista. Nyt hän on kohtuullisen selvillä vesillä toisin kuin jokin aika sitten, kun oli pissatulehdus.
Vanhuksella ei tarvitse olla verkkopankkia eikä kenekään sukulaisen pitäisi niitä käyttää, vaikka olisikin. Pankissa voidaan tehdä jollekin sukulaiselle verkkopankkitunnukset joilla on oikeus käyttää tämän vanhuksen tiliä. Sillä tavalla tämä joku sukulainen voi hoitaa vanhuksen pankkiasioita hänen tililtään (ja sitä pystytään seuraamaan ja valvomaan, toisin kuin jos vanhus luovuttaa omat tunnuksensa jollekulle muulle).
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vanhuksen pään kunnosta siis yksilöllistä on.
Ei ole olemassa ” parasta ennen” ikä vuotta.
Aivan. Naapurini on 97v ja ei mitään ongelmaa järjen kanssa. Liikuntakyky on huono, mutta pää pelaa paremmin kuin nuoremmilla. Eikä ole tarvinnut sydän tai verenpainelääkettä. On melkeinpä ihme ja hiuksissa harmaata vain ehkä viidennes.
Siis kysymys edellä kirjoitettuun. Koska pitää alkaa vahtimaan esim. hänen rahankäyttöään ym.?
Ap