Lue keskustelun säännöt.
Miten purkaa patoutunut viha?
11.02.2022 |
Vinkkejä kehiin?
Sisällä vuosien aggressio vaatii ulospääsyä
Kommentit (39)
Terapia. Ei tosin ole mitään hyötyä, riippuu tietysti terapeutista paljon, yleisesti ottaen homma on aika heikoissa kantimissa. Ei puhuminen useinkaan yksin riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee tuonne (Hajoittamishuone, näitä on useissa kaupungeissa): https://yle.fi/uutiset/3-12088399?utm_source=social-media-share&utm_med…
Aloituksessa ei kerrota, mikä ongelma on. Vähän erilaisiin juttuihin käy erilaiset keinot.
Jos ongelmasi kohdistuu jonkin henkilöön, niin yksi keino on se, että kirjoitat kirjeen, JOTA ET KOSKAAN LÄHETÄ.
Istut alas ja raapustat siihen paperille kaiken, mitä haluaisit henkilölle sanoa. Kun kaikki on siinä, voi heittää kirjeen tuleen tai repiä.
Tuntuu ihan liian yksinkertaiselta, mutta toiminut monelle.
Mutta muista, ettet koskaan lähetä sitä kirjettä kenellekään! Se vaikuttaa kirjeen laatuun, ja oikeasti et halua kenenkään edes sitä lukeavan.
Auttaisko Ukrainan eturintamaan meno? Voisit purkaa monen muunkin suomalaisen 30-luvulta alkaen aiheutunutta patoutunutta vihaa!
Jos on tapahtunut joku oikea vääryys niin se pitää tietenkin pyrkiä korjaamaan, mahdollisuuksien rajoissa.
Jos kyseessä on asia jolle ei voi mitään, esim. henkilökemiajutut, niin ei tuo kuntosaliehdotus (tai muu fyysinen toiminta) niin huono ole. Se vain, että nimenomaan ei yritä haudata ja peittää sitä tunnetta toisella toiminnalla, vaan huhkia oikein aggressiivisesti ja tyyliin kuvitella hakkaavansa vihan kohdetta pesäpallomailalla, vaikka niin ei ikinä tekisi todellisuudessa. Mä kiroan vihani kohdetta ääneen ja nostan käsipainoja ja kuvittelen hänelle väkivaltaisen kohtalon, vaikka kuoleman tulipalossa. Se helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuntosalille, kun keho voi hyvin, voi mieli paremmin myös.
Keho ja mieli on kylläkin kaksi täysin eri asiaa, vaikka samassa kropassa istuvatkin. Muista tämä jatkossakin!
Vierailija kirjoitti:
Viha on tarpeellinen tunne (normaalille ihmiselle). Joskus ihmisen täytyy saada motivaatio korjata vääryyksiä. Ei olisi normaalia olla tuntematta vihaa, jos jotain todella pahaa tapahtuu. Vihaa pitäisi tuntea enemmän pahuutta kohtaan. Normaalit jäävät jalkoihin.
Hyvä kommentti. Viha ei aina ole yhtäkuin pahuus, tavaroiden rikkominen, ilkeämielisyys tai muu negaatio, vihalla voi saada myös hyvää aikaiseksi, mutta valitettavasti se on kiinni vastapuolesta, yleensä viha leimataan huonoksi asiaksi, minulle se on tunne muiden tunteiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raivohuone, pesäpallomaila käteen ja antaa mennä!
Tee niin kuin kaikki muutkin palstalla eli lue tiivitaavin kolumneja ja vähän lisää feminismiä. Sillä se lähtee, millä tulikin.
Red Pill Uncle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaiva sieltä syvemmältä, että mitä muuta vihan alta löytyy kuin suuttumusta.
Käsittääkseni viha kumpuaa usein pelosta. Joku voi vaikka raivostua kumppanilleen myöhäisestä kotiintulosta. Oikeasti takana on pelko siitä, että jotain on sattunut eli menettämisen pelko.
Pura se mieheen niin kuin sadat miljoonat muutkin naiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiva sieltä syvemmältä, että mitä muuta vihan alta löytyy kuin suuttumusta.
Käsittääkseni viha kumpuaa usein pelosta. Joku voi vaikka raivostua kumppanilleen myöhäisestä kotiintulosta. Oikeasti takana on pelko siitä, että jotain on sattunut eli menettämisen pelko.
Ei se aina pelkoa ole. Jotkut suuttuvat aivan järkyttävän paljon jos oma tahto ei toteudu ja huomaa että on menettänyt kontrollin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiva sieltä syvemmältä, että mitä muuta vihan alta löytyy kuin suuttumusta.
Käsittääkseni viha kumpuaa usein pelosta. Joku voi vaikka raivostua kumppanilleen myöhäisestä kotiintulosta. Oikeasti takana on pelko siitä, että jotain on sattunut eli menettämisen pelko.
Ei se aina pelkoa ole. Jotkut suuttuvat aivan järkyttävän paljon jos oma tahto ei toteudu ja huomaa että on menettänyt kontrollin
Silloinhan kysymys on kontrollin menettämisen pelosta eli turvattomuudesta.
Opettele ajattelemaan toisin. Käännä aggressio voimavaraksi. Päätä että syyt aggressiohin, eivät merkitse sinulle enää mitään. Ole välinpitämätön niitä asioita kohtaa jotka saisivat muutoin raivon partaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro kokemuksestasi. Kosto auttaa, edes lievä. Pahuus kasvaa.
Kosto on pahuutta karseimmillaan.
Tuo on typerysten puhetta. Pahuus pitää nitistää tai se leviää. Tilannekohtaista. Todellinen pahuus pitää tuhota.
Jos aina kostat pahuuden pahuudella, se ei koskaan vähene, puhumattakaan että se loppuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiva sieltä syvemmältä, että mitä muuta vihan alta löytyy kuin suuttumusta.
Käsittääkseni viha kumpuaa usein pelosta. Joku voi vaikka raivostua kumppanilleen myöhäisestä kotiintulosta. Oikeasti takana on pelko siitä, että jotain on sattunut eli menettämisen pelko.
Ei se aina pelkoa ole. Jotkut suuttuvat aivan järkyttävän paljon jos oma tahto ei toteudu ja huomaa että on menettänyt kontrollin
Silloinhan kysymys on kontrollin menettämisen pelosta eli turvattomuudesta.
Mustasukkaisuus ja omistuhalu ei ole pelkoa
En ole löytänyt tähän ratkaisua. En edes ole luonteeltani sellainen, että osaisin raivota tai hakata jotain säkkiä, ei se vaan tunnu mulla hyvältä. Padon kaiken vaan sisälleni ja sitten syön pahaan olooni ja turpoan kuin pullataikina. Tavallaan siis käännän vihan itseeni päin kun pitäisi päästää se jotenkin ulos.
Hyökkää naapurivaltioon.