Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

miten yhdistää perhe ja työ

Vierailija
23.06.2015 |

En ole vieläkään hahmottanut miten yhdistää perheen aika ja työt. Mies haluaa opiskella ja tehdä töitä ihan hirveästi ja joudun siis aina vain odottamaan, jos hän sanoo, että nyt voidaan lomailla jos siis yhdessä halutaan lomailla, koska työt on niin tärkeitä. Jos mies esimerkiksi ilmoittaa, ettei pidä vuosiin mitää lomaa niin jää myös itsellä pitämättä , koska en halua yksin mihinkään etelään lähteä, kun matkat olisi minusta perheen aikaa. Tuntuu oudolle, että parisuhteessa jää nii rriipuvaiseksi toisen suunnitelmista. Toki työ on itsellenkikin tärkeää, mutta ehtisn kyllä pitämään lomaakin.

 

Pointti on se, että miten nyky työelämässä jää perheille tai pareille yhteistä aikaa, jos kumpikin haluaa luoda uraa ja olla hyvä töissään.

Nyt jo tuntuu siltä, että parisuhdetta ei enää edes ole, kun kumpikin herää joka päivä töihin ja palaa illan suussa jolloin toinen on niin uupunut, ettei jaksa edes keskustella.

Onhan se myös hyvä sanoa, että jos niitä töitä ei olisi niin, mitäs sitten.

Olen miettinyt millaisia vanhempia voi tulla ihmisistä  jotka ovat vain työn perään.

 

Tai jos toinen osapuoli ei jaksa suunnitella mitään,  kyllä aikuisetkin tarvisevat kivoja kesäsuunnitelmia , vai pitääkö vain päättää esimerkiksi, että nyt lähden huomenna vaikka miniristeilylle, jos toista ei kiinnosta, tehköön töitä, alkaa siis toteuttamaan työn lomassa haluamiaan asioita.

 

 

 

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me lähdetään just kahdeksi viikoksi etelään, mies tekee etä(työtä) sieltä. Minä ja lapset keskenään päivät, muutamaksi illaksi lastenvahti ja käydään ulkona syömässä.

Viime vuonna oltiin 3kk reissussa samalla kaavalla.

Meidän ero on, että pidetään kumpikin työnteosta niin joustoa löytyy puolin ja toisin.

Vierailija
2/2 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ihan ensiksi kannattaa valita itselleen sopiva puoliso. Jos on valinnut vääränlaisen niin pitänee miettiä josko vaihtamalla paranisi vai olisiko parempi yksin. Tai sitten vaan elää kuin yksin vaikka oliskin liitossa sellaisen kanssa, jolla on ihan eri intressit kuin itsellä.

Minä oon kahden nuoruuden avoliittokokeilun jälkeen löytänyt sen oikean, jonka kanssa on nyt eletty 10v ja on se kivaa kun on samanlaiset intressit työn, lomailun, perheen, harrastusten ja vapaa-ajan suhteen. Toisaalta meillä on myös mahdollisuuksia erikseen lomailuun omien kavereiden kanssa kun ei tartte mitään mustasukkaisuusdraamoja kehitellä, aikuisia ihmisiä kun ollaan ja monet vaikeudet elämässä jo nähty ja eletty. Elämä on valintoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan seitsemän