ero - lapsi 8-v. - mikä asumisjärjestely paras?

No eronneet, kommentteja kiitos.

Lapsella koko ajan sama koti ja vanhemmat vaiihtavat asuntoa vaikkapa vuoroviikoin. Siis vanhemmat vaeltavat kahden kodin väliä.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 12:02"]

Viikko-viikko on toiminut meillä jo 5 vuotta. Nyt lapset ovat jo niin isoja, että heiltäkin voi kysyä mielipidettä, mutta eivätpä he halua tätä muuttaa. Siitä voi päätellä millaisina paskoina heittopusseina he itseään pitävät. Vai olisivatko jopa tyytyväisiä siihen, että heillä on edelleen kaksi rakastavaa vanhempaa, jotka osallistuvat täysipainoisesti heidän elämäänsä?

[/quote]

Ilmeisesti lasten on kuitenkin pitänyt mukautua jatkuvasti muuttamaan, vaikka olisi ollut parempi että vanhemmat olisivat vaihtaneet kotia päikseen vuuoroviikoin. Jäljet voivat näkyä vasta myöhemmässä elämässä. Lapset harvemmin valittavat vaan yrittävät mukautua ja olla mieliksi, varsinkin erolapset.

Lapsella pitää olla pysyvä koti! Se on ihan järkyttävää miten lapsia nykyään heitellään paikasta toiseen miten sattuu. Ei taas oo aikuisten itsekkyydellä mitään rajaa.

Riippuu vanhemmista, riippuu lapsesta mikä on kenellekin paras. Meillä asuivat vuorotellen aina 2 viikkoa kerrallaan. Ja asuvat edelleen, paitsi yksi joka 14 vuotiaana sanoi, että ei halua enää mennä edes takaisin ja on nyt pääsääntöisesti vain minun luona (kohta 18v). Mutta lapsia on koko ajan kuunneltu ja jos/kun eivät enää halua asua näin, niin sitten katsotaan tilanne uusiksi. Ovat yläasteikäisiä nämä kaksi muuta, ja ero tullut 10 vuotta sitten.

Tämä systeemi vaatii kyllä hyvät välit vanhempien kesken ja aika yhtäläiset säännöt mitä saa tehdä, kotiintuloajat yms.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 17:43"]

Lapsella koko ajan sama koti ja vanhemmat vaiihtavat asuntoa vaikkapa vuoroviikoin. Siis vanhemmat vaeltavat kahden kodin väliä.

[/quote]

Jos tämä vaan passaa vanhemmille niin on varmasti lapsen kannalta paras.

Jos molemmilla aikaa ja halua olla lapsen kanssa mahdollisimman paljon, niin jonkinlainen tasajako olisi varmaan syytä tehdä. Lasta kannattaa kuitenkin kuunnella. Jääkö toinen asumaan entiseen kotiin? Tuo on silloin varmaan luontevasti se lapsen varsinainen koti, jossa ne tärkeimmät asiat ovat, ja toinen sitten se "kesämökki". Lapsen kanssa kannattaa sopia, haluaako selkeät ajanjaksot, jolloin on isällä ja jolloin on äidillä vai tehdäänkö vain alustavat suunnitelmat ja lapsi itse sitten päättää, miten ne ajanjaksot toteuttaa. Jälkimmisessä vaihtoehdossa kannattaa kuitenkin pysyä tiukkana siitä, että tietyt päivät kuukaudessa vietetään sillä toisellakin vanhemmalla, koska muuten homma voi luisua siihen, että lapsi päättää asioista, jotka ovat aivan liian isoja juttuja hänelle. Järjestelystä ei saa tulla suosituimmuuskisaa vanhempien välillä.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 18:04"]Riippuu vanhemmista, riippuu lapsesta mikä on kenellekin paras. Meillä asuivat vuorotellen aina 2 viikkoa kerrallaan. Ja asuvat edelleen, paitsi yksi joka 14 vuotiaana sanoi, että ei halua enää mennä edes takaisin ja on nyt pääsääntöisesti vain minun luona (kohta 18v). Mutta lapsia on koko ajan kuunneltu ja jos/kun eivät enää halua asua näin, niin sitten katsotaan tilanne uusiksi. Ovat yläasteikäisiä nämä kaksi muuta, ja ero tullut 10 vuotta sitten.

Tämä systeemi vaatii kyllä hyvät välit vanhempien kesken ja aika yhtäläiset säännöt mitä saa tehdä, kotiintuloajat yms.

[/quote]

Ja meillä oli eka viikko-viikko systeemi, mutta todettiin aika nopeesti, että se oli liian lyhyt. Lisäksi asutaan ihan lähekkäin ja lapset näkee myös toista vanhempaa silloin kun on toisen luona.
Mutta tämä ei sovellu kaikille, ja lasta ei voi laittaa valitsemaan kumman luona haluaa asua, jos hänellä ei siitä selvää mielipidettä ole.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 17:43"]

Lapsella koko ajan sama koti ja vanhemmat vaiihtavat asuntoa vaikkapa vuoroviikoin. Siis vanhemmat vaeltavat kahden kodin väliä.

[/quote]

Juuri näin! Vanhemmat voivat vuorostaan kokeilla miltä tuntuu seilata ja ajelehtia kahden kodin välillä. Vanhempien erostahan tässä kyse on eikä lapsia siitä tule rangaista. Eli lapsi jää asumaan nykyiseen kotiinsa ja vanhemmat vuorottelevat miten parhaimmaksi katsovat.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 13:30"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 12:02"]

Viikko-viikko on toiminut meillä jo 5 vuotta. Nyt lapset ovat jo niin isoja, että heiltäkin voi kysyä mielipidettä, mutta eivätpä he halua tätä muuttaa. Siitä voi päätellä millaisina paskoina heittopusseina he itseään pitävät. Vai olisivatko jopa tyytyväisiä siihen, että heillä on edelleen kaksi rakastavaa vanhempaa, jotka osallistuvat täysipainoisesti heidän elämäänsä?

[/quote]

Ilmeisesti lasten on kuitenkin pitänyt mukautua jatkuvasti muuttamaan, vaikka olisi ollut parempi että vanhemmat olisivat vaihtaneet kotia päikseen vuuoroviikoin. Jäljet voivat näkyä vasta myöhemmässä elämässä. Lapset harvemmin valittavat vaan yrittävät mukautua ja olla mieliksi, varsinkin erolapset.
[/quote]

Aivan mieletön ajatus, että vanhemmat muuttaisivat. Kenellä on varaa ylläpitää niin montaa asuntoa? Siksihän sitä erotaan, ettei tarvitse asua saman katon alla, joten ei voi olla niin että lasten kodin lisäksi on vain yksi asunto, jossa aikuiset asuvat vuoroviikoin. Aikuisillakin on oikeus omaan elämään, olisi luonnotonta että me laittaisimme omat elämämme jäähylle vuosiksi. Minulla on uusi puoliso ja meillä talo, jossa lapsilla on omat huoneet, toisin kuin iskällä.

Ihmiset tekevät kodin lapsille, eivät seinät. Ja nyt lapsilla on vielä hyvä isäpuoli, joka tekee asioita heidän kanssaan, hänen kauttaan isovanhemmat, jotka välittävät lapsista enemmän kuin biologiset isovanhemmat, ja vieläpä serkkuja lisää. Näitä ei olisi, jos asuisimme exän kanssa jossain hikisessä yksiössä vuoroviikoin.

Se että muutatte niin lähelle toisianne, että lapsi pääsee itse helposti kulkemaan matkan kävellen tai ainakin pyörällä. Sitten lapsi asuu vakituisesti toisen luona ja on viralliset joka toinen viikko-tapaamiset. Tämän lisäksi lapsi voi halutessaan käydä iltaisin koulun jälkeen siellä toisen luona koska haluaa.

Älkää vaan ottako vuoroviikkoja!! Kiitos yksi koti riittää. Se rasittaa ja hämmentää ketä vaan! Siitä ei seuraa mitään hyvää, niistä vuoroviikko paskoista. Olen seurannut sivusta.
T.15v

Suomessa ihmisellä, siis myös lapsella, voi olla virallisesti vain yksi koti.

Luontevampaa on, jos on yksi koti jossa eletään arkea (ihan käytännön jutut, tehdään läksyt, säilytetään tarvikkeet, syödään ja nukutaan) ja sitten se toinen, missä vieraillaan.

En tiedä, millaisia ihmisiä ja vanhempia olette, mutta meillä on toiminut tosi loistavasti se, että isä pääsi vanhemmuudestaan, siis siitä ikävästä arkivanhempana olosta. Hän elää viikot sitä omaa elämäänsä ja pystyy keskittymään pari kertaa kuussa olemaan kiva isä.

Saattaa kuulostaa vähättelyltä, mutta kun ketään ei voi pakottaa muuttumaan niin tämä vaihtoehto että pystyy vihdoin näkemään, mikä niissä lapsissa on niin arvokasta että niiden kanssa haluaa viettää aikaa on toimnut meillä.

Viikko-viikko paras. Läheiset välit pysyy molempiin.

Kuinka kaukana vanhempien uudet kodit?

Itse olin vanhempien eron aikaan suunnilleen saman ikäinen, muutettiin äidin kanssa melko lähelle mutta kävin isällä kylässä aina kun huvitti, joko muutaman tunnin tai sitte olin yötä. Tykkäsin kyllä tuosta järjestelystä ja siitä että myös mun mielipide otettiin huomioon. Läheinen oon vieläkin kummankin vanhemman kanssa vaikka aikaa tuosta on tietenki kauan.

uppista

Viikko-viikko on toiminut meillä jo 5 vuotta. Nyt lapset ovat jo niin isoja, että heiltäkin voi kysyä mielipidettä, mutta eivätpä he halua tätä muuttaa. Siitä voi päätellä millaisina paskoina heittopusseina he itseään pitävät. Vai olisivatko jopa tyytyväisiä siihen, että heillä on edelleen kaksi rakastavaa vanhempaa, jotka osallistuvat täysipainoisesti heidän elämäänsä?