kuinka hakea apua masennukseen?
minne pitää soittaa ja varata aika? soitin oman alueeni omahoitajalle ja jätin viestin aamulla. Ei ole soittanut vieläkään takaisin :/ yritin siis päästä lääkärin juttusille kun olen siinä käsityksessä että pitää ensin käydä yleislääkärillä ja sitten saa (jos saa) lähetteen psykiatrian avohoitoon.
kannataisko mun soittaa suoraan sinne mielenterveyspuolelle? mulla on kuitenkin ollut masennus jo tosi pitkään ja potilashistoriasta näkee että olen joskus aiemmin ollut masennuksen tiimoilta hoidossa.
Kommentit (10)
Suoraan mielenterveyskeskukseen. Älä luovuta
Soita vaan suoraan mt-puolelle. Voimia <3
Jos käyt töissä, niin yhteys yksityiselle. Julkinen puoli auttaa vain oikeasti sairaita. Voit saada lausunnon Kelaa varten terapiaan.
Missä päin asut? Voit varmasti soittaa mielenterveyspuolelle, kyllä he auttavat. Itselläni meni sillä lailla että pahassa paniikkikohtauksessa yritin soitta terveyskeskukseen, sen jälkeen johonkin kriisitaloon, tai jokin. :D Sinne sai vähän purkaa pahaa oloa ja kehoitettiin soittamaan uudestaan terveyskeskukseen ja kertomaan että olin heille soittanut. Ainakin täällä Oulussa on pitäny käydä kolmisen kuukautta juttelemassa hoitajalle ennen kuin tehään lähete mielenterveyspuolelle. Nyt odottelen koska aika sinne tulisi..:/ Niin ja ainakin multa otettiin ihan ekana verikokeet. Tai ennen masennuslääkityksen aloitusta.
Tsemppia sulle. Vaikeita asioita nää välillä on, avun hakeminen ja se että minne soittaa. Mutta muista että apua saa, ne ihmiset osaa neuvoa miten toimitaan.
Kiitos! mulle tuli juuri puhelu ja sain ajan heinäkuun alkupuoliskolle. Huih siitä on jo aikaa kun olen viimeksi käynyt alkaa vähän hermostuttamaan onneksi on aikaa psyykata itseänsä.
No höpö höpö, jos yhtään lohduttaa nii mä ainaki oon itkeny joka kerralla ku oon käyny lääkärissä tai hoitajalla. Välillä nauranukin, hullukshan muuten tulis ;) Yrität vaa miettiä nyt rauhassa mitä haluut kertoa.
Ite yritän aatella että eiköhän ne aina nää vähä ja vaikka mitä, ja mitä sitte jos ny itken ja hermoilen, apuahan mä oon hakemassa enkä mitään treffiseuraa. Nyt voit taputtaa itteäs olalle, tosi hienoa että hait apua! t: 7
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 15:17"]
No höpö höpö, jos yhtään lohduttaa nii mä ainaki oon itkeny joka kerralla ku oon käyny lääkärissä tai hoitajalla. Välillä nauranukin, hullukshan muuten tulis ;) Yrität vaa miettiä nyt rauhassa mitä haluut kertoa.
Ite yritän aatella että eiköhän ne aina nää vähä ja vaikka mitä, ja mitä sitte jos ny itken ja hermoilen, apuahan mä oon hakemassa enkä mitään treffiseuraa. Nyt voit taputtaa itteäs olalle, tosi hienoa että hait apua! t: 7
[/quote]kyllä lohdutti ja kiitos kun kerroit tuon! tuli parempi mieli kun kerroit tuon, ei hermostuta enää paljoa. Mulla tosiaan on ollut masennus jo monia vuosia samoin kuin ahdistusta. Mun läheinen ystävä kuoli pari viikkoa sitten ja haluan nyt hakea apua kun ei edes ruoka maistu enää.
Voi:/ Otan osaa, ei varmasti ole helppoa. En suoraan sanoen tiedä miten ite kestäisin tuollaista. Onkohan mitään kriisiapua tarjolla? En oikein tunne näitä käytäntöjä.. Ruokahalun menetys on tosi kurjaa, koska se vetää muunkin olon niin huonoksi. Itellä ainakin helposti ongelmia, yritän syödä ainakin jonkun banaanin ja vettä.
Vaikka nyt onkin varmasti vaikeaa, tuskin sun ystäväkään haluaisi että aivan kuihdut. Toivottavasti jaksat jotain pientä piristävää tehdä. Ite ainakin huomaan että suihku, kuorinta ja rasvaus auttaa. Ja venyttely, semmonen itsensä..tiedostaminen. Että tässä sitä ollaan ja hengitetään. Ei se aina oo helppoa, iteki just rupesin itkemään kahvin keiton lomassa, sitä miten vihankaan olla tämän mielen vanki. Ota kuitenkin aina askel eteenpäin. Sure ja itke mutta muista aina yrittää nousta. t:7
Ei siihen saa kunnon apua pl. yksityinen puoli. Olisinpa tajunnut tämän heti alussa niin olisin käyttänyt vähäiset voimavarani fiksummin