Miten pärjään lukioajan

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 23:08"]

Eliittilukiossa saa nostetta ja hyviä verkostoja.

[/quote]

Aijaa. Meidän lukiosta kaikki mun tutut läksi pitämään välivuotta. Ne verkostoituneet opettajien suosikit sekaantuivat huumeisiin, bilettivät ja huorasivat alituiseen. Ei lukioaikana tarvitse edes verkostoituaa. Sen voi ihan hyvin tehdä korkeakoulussa.

Olisikohan noita seikkoja pitänyt pohtia jo ennen kuin täyttelit yhteishakulomaketta. Onko kyseessä joku erikoislukio vai vain kyse siitä, että olet muka niin kyllästynyt kotipaikkaasi. Kolmisenkymmentä vuotta olen toiminut opona ja aina näitä asioita on pitänyt pohtia sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa kanssa. Usein kyse on todellakin vain siitä, että nuo 15-16-vuotiaat tytöt (harvemmin pojat) kuvittelevat olevansa jo niin aikuisia, että ei ole mikään ongelma muuttaa pois kotoa jopa satojen kilometrien päähän. Harva nuori osaa edes ottaa huomioon, miten paljon enemmän kuluu rahaa, kun asuu poissa kotoa. Mutta kun se kotipaikkakunta ja sen tuttu lukio on niin syvältä ...

Olen kohdannut lukuisia nuoria tyttöjä, jotka jo toukokuussa alkoivat katua kouluvalintaansa ja jonottivat lukion rehtorin puheille, koska he haluaisivat kuitenkin tulla kotipaikan tuttuun lukioon, jonne kaveritkin tulevat ja jossa suuri osa oppilaista ja opettajistakin on ennestään tuttuja. Ei siis sopeutumisongelmia. Ja onhan se paljon mukavampaa asua vielä kotona, sillä opintotukeakaan ei saa vielä heti, kun alle 17-vuotiaalle sitä ei makseta.

Olen myös tavannut niitä nuoria, jotka ovat suurin odotuksin lähteneet vieraalle paikkakunnalle ja jotka ovat siellä törmänneet monenlaisiin ongelmiin. Ei löydy kavereita, kun klikit ovat niin tiiviitä, ettei niihin haluta uusia. Asunto on karu ja illat ovat yksinäisiä ja pitkiä. Yleensä siellä uudella paikkakunnalla ei ole edes sukulaisia tai tuttavia, joiden luona voisi pistäytyä. Pian siinä sitten ensin tytär itkee puhelimessa äidille ja kohta äiti opolle tai rehtorille. Saako tulla takasin? Saa tulla.

On niitäkin, jotka lähtevät ihan asiallisesta syystä johonkin erityislukioon, esim. kun musiikin opiskelu on jo niin pitkällä ja vakavaa, että etenemisen vuoksi on mentävä isommalle paikkakunnalle. Olen tavannut useita, jotka ovat tulleet viimeiseksi vuodeksi kotipaikkakunnan lukioon, kun musiikin tutkinnot on suoritettu ja halu saada hyvät yo-paperit on suuri. Moni kertoo, miten siellä vieraalla paikkakunnalla päivät ovat pitkiä, kun on koulu ja sitten vielä musiikin, taiteen tai urheilun harjoittelu tms. Tosin paluu kotiinkaan ei aina suju parin vuoden jälkeen kitkatta. On jo totuttu itsenäiseen elämään ja kotona vanhemmat taas komentelevat kuin pikkulasta.

Onneksi heräsit ap pohtimaan asiaa jo hyvissä ajoin. Jos tulet siihen tulokseen, että muutto pääkaupunkiseudulle tulee liian kalliiksi, älä häpeile ottaa yhteyttä kotipaikkakuntasi lukioon kysyäksesi, onko siellä vielä vapaita paikkoja. Joudut todennäköisesti muodollisesti hakemaan kouluun, mutta paikkoja on, niin se ei ole ongelma. Harkitse asiaa ja keskustele vanhempiesi kanssa ja jos siltä näyttää, niin toimi sitten. Muista, ettei ole häpeä korjata virhevalintaansa. Hyvää kesää!

Loppujen lopuksi kaikki lukiot ovat suunnilleen samantasoisia, ja lukiomenestys on kiinni omasta panostuksesta. Miksi siis tarvitsisi mennä johonkin erikoislukioon ja joutua suuriin velkoihin sen takia? Muuta kommuuniin. Sellaisessa voi vuokra olla vain 200 euroa kuussa. Jos et siis kaupungilta saa kämppää.

- "eliittilukion" käynyt

Kyllä töitä tekevälle riittää. Opintotuki ja opintolaina sitten vaan pakko ottaa. Ja ruinaat opiskelija-asunnon. Yleensä muualta tulevat ovat etusijalla. Valmistautuu vain tarpeeksi aikaisin ja laittaa hakemuksia vaikka mihin.
Mulla oli keväällä 6 työpaikkaa, joista sain valita, että minkä pidän ja minkä otan vastaan ja mitkä lopetan. Ei mitään hääppösiä lukiokoulutuksella, siivousta, ravintola-alaa ja kauppaa, mutta niin, kyllä töitä tekevälle on!

[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 22:01"]Niin mistä sinä niitä töitä löydät kun ei työttömätkään saa töitä vaikka kuinka etsii?
[/quote]
Helsinki on iso kaupunki, osa työttömistä taas jossain perähikiällä, jossa työpaikkoja ei ole. Stadissa on joka nurkassa kookauppa, mäkkäri tai pizzeria. Pikaruokapaikat usein haluavat nimenomaan nuoria työntekijöitä, kun nuoret niissä käyvätkin.
.
Lisäksi kyseessä on aktiivinen, oppimisikäinen ihminen. Pitkäaikaistyöttömät lienevät aika syrjäytyneitä, jolloin työhön lähtö ei heidän osaltaan ole enää mikään helppo temppu. Lapsiakin jos vielä on ja työssäkäyvä puoliso, niin ei sieltä perähikiältä niin vain isompiin asutuskeskuksiin töihin muuteta.