Äitini luulee,että oon kiinnostunu vaan valittamaan sen juomisesta
Hän kyllä juo usein,mutta vain kännissä tosi ärsyttävä tapaus.Rakastan häntä silti,mutta en voi puhua hänen kanssaan asiasta tai hän joko jyrää mut,alkaa valittamaan,sivuuttaa asian tai tekee siitä jonkun kääntöpuheen hänen juomista ja häntä vastaan.Oon kyllästyny tähän ja haluun muuttaa viim.16v kodist omaa kämppään.Kaadoin hänen kaljan pois kun hän oli kännissä ja oli aiemmim sanonu ettei olis halunnu juoda.Sitten tulee raivoomaan mulle jostain olemattomasta yhen aikaan yöllä ja myöhemmin kaljasta.Olen itsepäinen kiittämätön teini,vaikka itseni mielestä olem muuttunut jo kauan aikaa sitten. EDES KATKOLLA OLEMINEN EI AUTTANUT ÄITIIN.Tuntuu kuin pääni räjähtäisi pian ja en jaksa enää.Olen uupunut jo tähän. Toivon,että äiti lukisit tämän ♡ Ja jos joku haluaa auttaa tätä 14v tyttöö niin kiitos C:
Kommentit (8)
Kiitos viesteistä,mutta tiedän ettei isäni kykisi huolehtimaan minusta ja hyvä jos edes tunnen hänet.Ehkä kuitenkin annan äidin yrittää vielä.. En millään jaksaisi enää sellaista samaa rumpaa kuin aikaisimpina vuosina.Ja ei sisaruksia,paitsi kuulemma isän puolelta. Tyttöystävä on..
Ei enää tiettyjen juttujen vuoksi.Haluaisi kyllä mutta taitaa alkaa vain olla kotona.
Oon ollu samassa jamassa kun sinä. Onko sulla sisaruksia tai ketään kelle pystyt puhumaan? Ei kannata yksin yrittää selviytyä tollasesta, se on rankkaa.
Ja vaikka se vaikeelta tuntuukin kuulla, niin sun äitis ei oo kykenevä huolehtimaan susta.
Jaksamista, valitettavasti minäkin tiedän tunteen. Toivottavasti voit jonkun kanssa puhua asiasta, jos sinulla ei ole ketään kenen kanssa puhua niin ota yhteyttä vaikka mll:n puhelimeen. Jos haluat niin voin etsiä sinulle nettisivuja? Käykö äitisi töissä tai koulussa?
Soita tuonne. He pystyvät kysymään tarvittavat kysymykset ja antaa neuvoja paremmin kun saavat paremman kokonaiskuvan teidän tilanteesta kuin me täällä. http://www.mll.fi/mll/auttavatpuhelimet/lnpn/
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 17:23"]Kiitos viesteistä,mutta tiedän ettei isäni kykisi huolehtimaan minusta ja hyvä jos edes tunnen hänet.Ehkä kuitenkin annan äidin yrittää vielä.. En millään jaksaisi enää sellaista samaa rumpaa kuin aikaisimpina vuosina.Ja ei sisaruksia,paitsi kuulemma isän puolelta. Tyttöystävä on..
[/quote]
Olisi silti hyvä jos voit jonkun kanssa jutella, ei sit kasva liian isoks möykyks omaan päähän ja purkaudu sit tuhoisasti joskus 20 vuoden päästä se paha olo jota nyt tulee.