Valmis yrittämään lasta

Niin... lisäksi juuri ostettu talo yms. Ehkä lähinnä kaipaan henkistä ajattelua, kuin sitä, että onko asiat rahallisesti kunnossa. Ap.

Eroatte kuitenkin vielä niin siirtäisin vauvajutut lähemmäs 30v.

Kiitos tsempistä:D ehkä kaipaisin erilaista keskustelua kuitenkin...

Varmaan itse jokainen sen tietää että milloin on oikea aika. Sitten kun tuntuu että nyt haluaa laittaa lapsen ja perheen ykköseksi seuraavaksi 20 vuodeksi. Matkustelukin onnistuu mutta kaikki on tosi erilaista kuin ilman lasta.

Joo kyllä se nyt on niin, että katsoessani kristallipallosta sekä tarot- korteista havaitsin, ettet ole vielä valmis. Odota 31-vuotiaaksi.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:56"]Joo kyllä se nyt on niin, että katsoessani kristallipallosta sekä tarot- korteista havaitsin, ettet ole vielä valmis. Odota 31-vuotiaaksi.
[/quote]

Noniin, kiitos tiedosta! Ehkä luotankin nyt tähän....
Ap

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:52"]Varmaan itse jokainen sen tietää että milloin on oikea aika. Sitten kun tuntuu että nyt haluaa laittaa lapsen ja perheen ykköseksi seuraavaksi 20 vuodeksi. Matkustelukin onnistuu mutta kaikki on tosi erilaista kuin ilman lasta.
[/quote]
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Se minua pelottaakin, että tiedänkö? Tiedän kyllä, että olen nuori. Koen kuitenkin olevani jo aikuinen ja valmis lapseen ja vastuuseen, joka siitä seuraa. Kuitenkin pelkään, että haluanko sittenkin elää jotain muuta elämää ennen, menetänkö koulu- tai työmahdollisuuksia ymsyms. Peruspelkoja kai, mitä uskoisin muillakin ihmisillä olevan... Odotetaan jotain ihmeellistä elämältä, mutta onko se sen ihmeellisempää silloin kuin matkustaa kuin että saisikin lapsia...? Jokaisen meistä on kai opittava nauttimaan kaikesta tästä, mitä meillä on.

Itse kävin ennen ehkäisyn jättämistä samat asiat läpi, tein tänne vielä keskustelun, että mitä pitäisi vielä kokea että kannattaa alkaa yrittää. Päätettiin jättää ehkäisy pois jo silloin, koska kaiken pohdinnan jälkeen olimme miehen kanssa kummatkin varmoja. Nyt on 7kk yritetty ja olemme kokoajan vain varmempia. Minä 20 mies 22.

Jos nyt saisin valita toisin niin voi olla että siirtäisin lapsen tekoa vaikka ihan 2-3 vuotta. Sain esikoisen 2 vuotta sitten 21-vuotiaana. Nyt on iskenyt pienoinen vapaudenkaipuu kun helpon vauvavuoden jälkeen todellisuus on iskenyt vaativan taaperon kanssa. Olisin vielä hetken voinut nauttia rauhallisista aamuista, pitkistä unista, parisuhdeajasta ja ehtinyt kenties reissaamaankin miehen kanssa. Tuolloin vain vauvakuume oli niin kova, etten nähnyt mitään muuta kuin sen ihanan nyytin mielessäni. Iso vaikutus oli myös sillä, ettei minulla ollut kokemusta lapsista eikä siten myöskään ihan todenmukaista kuvaa lapsiperhearjen vaativuudesta. Itsehän jokainen tietenkin oman tilanteensa tietää parhaiten, mutta näiden tietojen valossa voisin sinuakin ap kehoittaa hetken vielä vain nauttimaan tästä hetkestä, kun kaikki on vielä kovin helppoa ja rentoa :) Ottakaa vaikka koira vauvakuumeen lievittäjäksi ja olkaa yhdessä varastoon asti niin että sitten kun on vauvan aika, voitte täysin rinnoin nauttia siitä. Lapsi tosiaan sitoo sen 20 vuotta ja olette vielä nuoria, ehditte vallan mainiosti siihen kelkkaan hypätä vielä parin vuoden päästäkin! Nyt on myös hyvää aikaa säästää rahaa lasta ja äitiyslomaa silmälläpitäen :) -Ä23

Kiitos Ä23 :) haluaisin kovasti lapsen, mutta silti mietityttää, että haluaisinko sittenkin matkustella ja saada mukavan työn (onko edes mahdollista lähivuosina) ja muuta mukavaa ennen lapsia... Kuitenkin mietityttää, että voidaanko edes matkustaa miehen työn takia, onko työtilanne parempi 4 vuoden päästä jne. Olen kuitenkin melko sidottu taloon ja mieheeni. Olen onnellinen, mutta samalla minua jännittää tämä pysyvyys. Tiedän, olen turhan kova stressaamaan, miettimään ja järkeilemään. Tällainen asiakin kun saattaa olla sellainen, jota ei voi pelkällä järjellä päättää. Ap

Sinuna odottaisin. Todennäköisesti täydellistä ajoitusta ei ole, mutta lapsi muuttaa elämää todella paljon henkisellä tasolla, joten nauti siitä huolettomuudesta ja vapaudesta nyt vielä muutama vuosi kun olet nuori!
Ja kyllä - lapsen kanssa voi matkustaa ja saada kokemuksia yms, mutta tarkoitan nyt sitä henkistä puolta. Vastuu painaa, eikä vanhempana edes välttämättä huvita enää tehdä samoja asioita kuin ennen.

Kiitos :) jollain tavalla olen kuitenkin vielä itsekäs ja haluan tehdä asiat omalla tavallani, koska voin. Tietysti se lapsi muuttaa kaiken, ei voi olla itsekäs, vaan hän on sitten aina etusijalla. Enkä tiedä olenko siihen vielä valmis. Vaikka elämmeki jo elämää, johon lapsi sopisi täysin, eikä varsinaisesti rajoittaisi mitään menoja. Ap