Mistä ammennan päähäni rentoutta ja spontaaniutta, kun tapaan

ihanan ihanan ihmisen aina välillä ohimennen, ja kaikki tämä rentous, "helppous" ja hauskuuskin mitä minussa kanssaihmisenä luontaisesti todella kuitenkin on, katoaa nopeasti Hänen Kiinnostavuutensa lähellä, ja lopulta homma menee totutusti niin, että olen hänen lähistöllään melko tönkkö ja saatan jopa pakoilla. Enkä minä halua häntä kanssani naimisiin tai mitään sellaista välttämättä, vaan vaikka edes ystäväksi. Värjöttelen hänen valossaan aina sen kerran kuin vain voin <3  ja minä kun näkisin itseni hyvin helposti hänen kahvipöydässäänkin, mutta tämän oleellisen tiedon saattaminen hänen tietoonsa asioiden mennessä helposti niin kuin ne nyt menevät, on hieman haasteellista. :P