Lue keskustelun säännöt.
Älä muistele omaa kouluaikaasi, kun katsot lapsen numeroita
31.05.2015 |
Tämäkin palsta on täyttynyt ketjuista, joissa muistellaan omien kouluaikojen epäoikeudenmukaisia arviointeja. Koulu on muuttunut ja pääsääntöisesti tuon ajan opettajat ovat eläkkeellä. Nykyään numerot määräytyvät yhä tiukemmin opetussuunnitelmassa määritellyn numeroon kahdeksan vaadittavan osaamisen mukaan. Opettaja ei voi tästä arvioinnista poiketa, ellei oppilaalla ole henkilökohtaista opetussuunnitelmaa.
Opsin vaatimukset ovat varsin korkealla ja niissä arvioidaan lopputulosten lisäksi paljon myös tekemistä ja asennetta. Esimerkiksi missään ei lue, että parhaiten piirtävä saisi kuvataiteesta sen kympin! Mestaruuden voittanut hiihtäjäkään ei saa automaattisesti liikunnasta kymppiä, jos muut osa-alueet eivät suju.
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:01"]
Minkä ikäisille tämä ohje on? Minä en usko, että kouluajoistani olisi asia kerennyt niin kovasti muuttua. T. 2011 yläasteelta päässyt, jolla ei tosin ole lapsia, mutta biologisesti voisi mahdollisesti ollakin jo numeraalisia arvosanoja saavia jälkeläisiä.
[/quote]
miten se olisi mahollista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2, koska sinulla ei ole lapsia, alotus ei sinua koske... Ei terve näitä teiniäitejä ja heidän kavereita joita palstalla päivystää!
Sinä et ole kohderyhmää, jos sinulla teoreettisesti voisi olla lapsia koulussa.
Viimeiset suurten ikäluokkien opettajat ovat jäämässä tai jääneet eläkkeelle, joten opettajakunta on kovasti vaihtunut jo vuoden 2011 jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:01"]
Minkä ikäisille tämä ohje on? Minä en usko, että kouluajoistani olisi asia kerennyt niin kovasti muuttua. T. 2011 yläasteelta päässyt, jolla ei tosin ole lapsia, mutta biologisesti voisi mahdollisesti ollakin jo numeraalisia arvosanoja saavia jälkeläisiä.
[/quote]
Eli sinä olet 19-20 v? Numerita saadaan aikaisintaan n. 10-vuotiaana. Kuvitteletko oikeasti olevasi kohderyhmää?
2004 vuoden opsiin voimassa nyt. Uusi opsi astuu voimaan 2016, joten viimeistään silloin voi unohtaa ne vertailut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 11:46"]Opsin vaatimukset ovat varsin korkealla ja niissä arvioidaan lopputulosten lisäksi paljon myös tekemistä ja asennetta. Esimerkiksi missään ei lue, että parhaiten piirtävä saisi kuvataiteesta sen kympin! Mestaruuden voittanut hiihtäjäkään ei saa automaattisesti liikunnasta kymppiä, jos muut osa-alueet eivät suju.
[/quote]
Tää on niin totta! Pärstäkerroin vaikuttaa edelleen varsinkin liikunnassa, ehkä muissakin taito- ja taideaineissa. Onhan se nähty, että paikkakunnan urheilujoukkueen perusjäsen useammassa lajissa on saanut vain 7, mutta olikohan sittenkään vika vain oppilaan asenteessa, koska valinnaisliikunnan opettaja antoi 9?
Oma lapseni esitti ammattiopiston todistuksena jokseenkin täsmälleen samanlaisen rivin kuin minä itse sain aikoinani opistosta 1980-luvulla - vertailinpa kuitenkin, vaikka kielsit.
Tässä typistetysti kahdeksikkoon vaadittavat asiat liikunnassa:
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista
osaa luistella sujuvasti
hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.
Eli poika, joka kieltäytyy tanssimasta, ei suostu käymään suihkussa tai härnää toisia pallopeleissä taidoillaan, ei voi saada arvosanaa kahdeksan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä näköjään hävisi kokonaan ranskalaiset viivat. Kokeilen tässä viestissä toista tapaa.
Alakoulussa neljännellä luokalla voi saada kuviksesta kahdeksion kun osaa seuraavat asiat:
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi
• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
• tietää mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
• osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
• tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
• tietää mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntevat joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä
• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan
• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
• osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
• osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Vaatimukset ovat korkealla!
Ei todellakaan kannata vertailla muutaman vuosikymmenen takaisia kouluarvosanoja tämän päivän arvosanoihin. Vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Niilä tiedoilla ja taidoilla, joilla nykyään saa kahdeksin, olisi pari kolme vuosikymmentä sitten saanut hikisesti seiskan, sekin tiukassa.
Sama koskee muuten ylioppilaskokeidenkin arvosanoja. Esimerkiksi 1980-luvulla kielten kokeista ei edes päässyt läpi, jos pistemäärä pyöri 150 kieppeillä, nyt samoilla pisteillä mennään läpi heittämällä, saattaa tulla jopa B. Tosin korkeimman arvosanan saa tänään vaikeammin kuin ennen.
Isovanhempien yo-todistuksia ei kannata vertailla lainkaan nykytodistuksiin, sillä arvosanavalikoima oli suppeampi: hyväksyttyjä arvosanoja oli vain kolme eli approbatur, cum laude approbatur ja laudatur. Se joka sai laudatureja, oli todellinen huippu. Arvostelu oli muutenkin erilainen, niin kuin kokeetkin. Kielissä esim. käännettiin vieraasta kielestä suomeen ja suomesta vieraaseen kieleen. Virheet oli luokiteltu pisteiksi, pahin virhe oli 9 pistettä. Yksikin 9 pisteen virhe pudotti arvosanan alemmas. Näitä pahoja virheitä olivat mm. ruotsissa ja saksassa sanajärjestys ja englannissa verbin kolmannen persoonan s.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskan marjat. Ihan yhtälailla vedetään edelleen pärstäkertoimella.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:19"]
Tästä näköjään hävisi kokonaan ranskalaiset viivat. Kokeilen tässä viestissä toista tapaa.
Alakoulussa neljännellä luokalla voi saada kuviksesta kahdeksion kun osaa seuraavat asiat:
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi
• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
• osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
• tietää mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
• osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
• tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
• tietää mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntevat joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä
• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan
• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
• osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
• osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Vaatimukset ovat korkealla!
[/quote]
heh, huvikseni kysyin juuri nelosen päättäneeltäni tytöltä että puhuttiinko kuviksen tunneilla taiteilijoista tai arkkitehdeistä tai tunnetuista taideteoksista. Ei kuulemma kertaakaan. Eivät käyneet myöskään missään taidenäyttelyissä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kolme kouluikäistä lasta, joilla on ollut näiden vuosien aikana yhteensä kymmeniä opettajia. Ja yleisesti ottaen mun mielestä arvosanat ovat olleet kohdillaan. Kun mun lapset menivät kouluun, luin opetussuunnitelmia ja perusteluja eri arvosanojen antamiseen koulujen ja opetusviraston nettisivuilta. Vähän kärjistäen kai voisi sanoa, että aineesta kuin aineesta (ml käyttäytyminen!) saa nykyaikana kasin, kun hallitsee just sen, mitä pitää. Jos on vähän heikompi, saa seiskan, jos vähän parempi, saa ysin.
Kun mun kiltti ja tunnollinen vanhin lapsi sai aikoinaan ekaan numerotodistukseensa käytöksestä ysin, mulla oli kiire selittää isovanhemmille, että ei, hänen käytöksessään ei ole ollut mitään vikaa, päinvastoin. Kun mä olin koululainen, kaikilla kunnollisilla oli käytös 10, eli jo ysiin oli pitänyt osoittaa jonkin sortin pahennusta.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:25"]
Kun mä olin koululainen, kaikilla kunnollisilla oli käytös 10, eli jo ysiin oli pitänyt osoittaa jonkin sortin pahennusta.
[/quote]
Minkäikäinen olet? Minä olin ala-asteella 80-luvulla ja jo tuolloin 10 oli harvinainen, luokalta 1-2 sai sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15, olen 43 eli kävin peruskoulun 80-luvulla. Meillä oli normaalia saada niitä käytöskymppejä, en omista kavereistani muista ketään, joka ei olisi saanut. Tosin mun ala-asteen opet olivat järjestään pari vuotta vaille vanhuuseläkeiän, ehkä sekin sitten vaikuttanut..? t. 14
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:39"]
15, olen 43 eli kävin peruskoulun 80-luvulla. Meillä oli normaalia saada niitä käytöskymppejä, en omista kavereistani muista ketään, joka ei olisi saanut. Tosin mun ala-asteen opet olivat järjestään pari vuotta vaille vanhuuseläkeiän, ehkä sekin sitten vaikuttanut..? t. 14
[/quote]
Ok, mulla oli nuoria opettajia, eli heillä oli varmaan sitten jo uudet kriteerit. Oma käytösnumeroni oli aina 9, olin hiljainen ja peruskiltti.
Totta. Minun numeroni olivat 7-8 tasoa, omilla lapsilla 9 on heikoin numero. Arvostelu on paljon lepsumpaa kuin oppikouluaikanani, jolloin piti tehdä tosissaan töitä, että sai sen arvosanan 8. Nyt se tulee käytännössä jokaiselle, joka on tunnilla läsnä.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 12:25"]
Kun mä olin koululainen, kaikilla kunnollisilla oli käytös 10, eli jo ysiin oli pitänyt osoittaa jonkin sortin pahennusta.
[/quote]
Minkäikäinen olet? Minä olin ala-asteella 80-luvulla ja jo tuolloin 10 oli harvinainen, luokalta 1-2 sai sen.
[/quote]
Samoihin aikoihin olen ollut ala-asteella (-82 aloitin koulun). Kyklä meillä tuli käytöksestä kymppejä reilustikin, mutta myös ysejä. Kasi oli sitten jo huono käytösnumero.
Ollaan miehen kanssa laitettu merkille, että koulunkäynti on todellakin vaativampaa kuin ennen. Opetus on paljon laajempaa, saksa alkaa jo neloselta yms. Joten todellakin ollaan iloisia kaikista kympeistä jotka koreilee lasten todistuksissa. T: kaksi korkeakoulutettua
Minkä ikäisille tämä ohje on? Minä en usko, että kouluajoistani olisi asia kerennyt niin kovasti muuttua. T. 2011 yläasteelta päässyt, jolla ei tosin ole lapsia, mutta biologisesti voisi mahdollisesti ollakin jo numeraalisia arvosanoja saavia jälkeläisiä.