Lue keskustelun säännöt.
Yltiöpositiivisuus
27.01.2022 |
Ketkä muut ei jaksa!? Olen perus positiivinen ihminen mutta rajansa kaikella. Työkaveri on koko ajan että ihanaa, kivaa, huippua. Kehuu muiden vaatteet päivittäin tai jotain muuta, hiuksia tms. Tiedän tämän kuulostavan oudolta kun tästä avaudun mutta liika on liikaa. Kyllä itsekin annan hyvää palautetta ja tykkään sitä saadakin mutta menee maku siitä positiivisuudesta kun sitä tuputetaan koko ajan tai kuulet kaiken olevan niin ihanaa. Ja sitten jos itsellä on vielä huono päivä ja muuta mielen päällä niin ei jaksa kuunnella sellaista lässytystä.
Kommentit (11)
Mulla on työkaveri, jolla menee aina hyvin, hehkuttaa päivittäin, miten energiaa, työmotivaatiota ja hyvää tuulta jne riittää. Jos häneltä joku kysyy, että no "Mirkku", mitä kuuluu, vastaus on takuuvarmasti: "Ai mulle? Mulle kuuluu aina hyvää!", eikä se ole mitään sarkasmia tms., koska hän puhuu siitä usein, positiivisesta asenteestaan. Jotenkin ärsyttävää oman erinomaisuuden alleviivausta. Voihan olla iloinen painottamatta sanoin, miten hyvin aina menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä haittaa positiivisuudesta on? Paljon kauheampaa on kuunnella ikuisen valittajan narinaa asioista, jotka eivät välttämättä vaikuta mitenkään hänen elämäänsä. Pitää päästä vain valittamaan ja haukkumaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa positiivisuudesta on? Paljon kauheampaa on kuunnella ikuisen valittajan narinaa asioista, jotka eivät välttämättä vaikuta mitenkään hänen elämäänsä. Pitää päästä vain valittamaan ja haukkumaan muita.
Oli kyse yltiöpositiivisuudesta. Heti menit ääriajatteluun, että positiivisuudessa olisi jotain vikaa. Etkö huomaa mitään nyansseja?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työkaveri, jolla menee aina hyvin, hehkuttaa päivittäin, miten energiaa, työmotivaatiota ja hyvää tuulta jne riittää. Jos häneltä joku kysyy, että no "Mirkku", mitä kuuluu, vastaus on takuuvarmasti: "Ai mulle? Mulle kuuluu aina hyvää!", eikä se ole mitään sarkasmia tms., koska hän puhuu siitä usein, positiivisesta asenteestaan. Jotenkin ärsyttävää oman erinomaisuuden alleviivausta. Voihan olla iloinen painottamatta sanoin, miten hyvin aina menee?
Mun työkaveri hehkuttaa myös päivittäin omaa urheilullisuuttaan ja terveitä elämäntapojaan. Näyttelee muille terveellisiä välipaloja ja kehuu miten liikkuu työmatkat kävellen tai pyöräillen, säällä kuin säällä. Joka aamu alkaa sillä kun hän kehuu omaa reippautta töihin tullessa ja kun kotiinlähtö koittaa hehkutetaan miten ihana on taas urheilla. Näytellään uusia lenkkareita tms. Kyseinen ihminen ei ole muuten millään tavalla liikunnallinen mutta työmatkat kulkee liikkuen. Ei ole muita liikunnallisia harrastuksia eikä niistä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työkaveri, jolla menee aina hyvin, hehkuttaa päivittäin, miten energiaa, työmotivaatiota ja hyvää tuulta jne riittää. Jos häneltä joku kysyy, että no "Mirkku", mitä kuuluu, vastaus on takuuvarmasti: "Ai mulle? Mulle kuuluu aina hyvää!", eikä se ole mitään sarkasmia tms., koska hän puhuu siitä usein, positiivisesta asenteestaan. Jotenkin ärsyttävää oman erinomaisuuden alleviivausta. Voihan olla iloinen painottamatta sanoin, miten hyvin aina menee?
Mun työkaveri hehkuttaa myös päivittäin omaa urheilullisuuttaan ja terveitä elämäntapojaan. Näyttelee muille terveellisiä välipaloja ja kehuu miten liikkuu työmatkat kävellen tai pyöräillen, säällä kuin säällä. Joka aamu alkaa sillä kun hän kehuu omaa reippautta töihin tullessa ja kun kotiinlähtö koittaa hehkutetaan miten ihana on taas urheilla. Näytellään uusia lenkkareita tms. Kyseinen ihminen ei ole muuten millään tavalla liikunnallinen mutta työmatkat kulkee liikkuen. Ei ole muita liikunnallisia harrastuksia eikä niistä kiinnostunut.
Varmaan auto on parkissa vähän kauempana.
Joku vikahan sillä on päässä. Yks tuttu on samanlainen - koko ajan hymyssä suin. Varmaan jos törmäisi lenkillä ruumiseen niin sekin olisi ihanaa😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverini on tätä sarjaa, sisäinen aurinko loistaa silmistä ja maailma on ihana paikka. Epäilen esittämistä. Tai todella hyvät mömmöt käytössä. Kaiken takaisin heijastava kiiltävä kuori itsen ja ruman maailman välissä.
Tyypillistä suomalaista valitusta, onhan se kauheaa, kun työkaveri kehuu sinua 🙄
Olen paljon mieluummin työpaikassa, jossa on hyvä työilmapiiri ja positiivinen henki, kuin paikassa, jossa valitetaan ja kiusataan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, olemme kaikki erilaisia. Hyvässä ja pahassa. Vilpittömyydessä ja kateudessa. masennuksesta maniaan, annetaan kaikkien kukkien kukoistaa, eikä dropata toisten tunnelmaa.🙂👌
YLTIÖpositiivisuus on syvältä. Se ei tunnu todellista, kun jokaisella on myös omat surunsa ja vastoinkäymisensä eikä tämä maailma ole pelkästään ihana paikka.
Yltiöpositiivisuuteen ei mahdu myöskään se, että toinen rehellisesti kertoisi jostain vaikeudestaan. Sille ei ole tilaa, vaan toisen kertoma joko ohitetaan tai käännetään jollain tavalla positiiviseksi. Ainakin niin käy tuntemani ihmisen kohdalla. Se estää yhteyden kokemista.
Nämä on omia kokemuksiani ja ajatuksiani. Jollakulla on toisella toisenlaisia. Voi kun täällä olisi enemmän kunnioitusta toisten mielipiteitä kohtaan! Tuon viimeisen lauseen kirjoitin yleisesti näiden palstan keskustelujen perusteella, en niinkään tämän. Helposti menee siihen, että on oikeita mielipiteitä ja vääriä. Sitten paheksutaan tms. niitä "vääriä", omista poikkeavia.Täällä on kyllä siistimpää keskustelua kuin jossain muualla :)
Ugh, olen puhunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös toksista positiiivisuutta. Sillä voidaan piilottaa esim. depressiota ja se voi olla vaarallista.
Samoilla linjoilla positiivinen saa olla, mutta jos hehkuttaa kaikesta siitä menee maku. Minua ärsyttää kun sanotaan että ollaan maailman paras jossain vaikka mennään rimaa hipoen.