Nelikymppisen miehen alentunut libido - siunaus vai syy huolestua?

Tulenpa nyt aamutuimaan heti kaapista äärimmäisen tabun kanssa: olen mies (41 vuotta) ja olen huomannut etten ole enää erityisen kiinnostunut seksistä. Siinä missä vielä 5 vuotta sitten olisin sitä harrastanut mielelläni päivittäin, enää asia ei todellakaan käy edes mielessä välttämättä useampaan päivään. Mitä käytännön toteutukseen tulee, minulle riittää tätä nykyä aivan hyvin kerta viikossa. Perinteistä pakottavaa "panetusta", jota aiemmin oli usein, on nykyään todella harvoin (ehkä 2 kertaa kuukaudessa).

Mutta sitten dilemmaan: elämänlaatuni on libidon laskun myötä parantunut merkittävästi. Seksin määrä oli parisuhteessani yksi keskeisiä riidanaiheita yli vuosikymmenen, koska halumme vaimon kanssa eivät kohdanneet (minä halusin monta kertaa viikossa, hänen 2-3 kertaa kuukaudessa). Hyvin yleisiä oli nämä useamman viikon tauot, joiden aikana minusta tuli todella ärsyyntynyt eikä muunkaanlainen läheisyys sitten kiinnostanut. Tämä tietenkin sitten tuntui vaimosta pahalta eikä todellakaan ainakaan lisännyt hänen halujaan.

Nyt, kun omat haluni ovat laskeneet, on myös riidat asian tiimoilta vähentyneet paljon ja tunnelma kotona parantunut selvästi. Siinä missä usein iltaisin ennen toivoin seksiä lasten nukahdettua, nyt on ihan hyvä vain olla sohvalla vaimona kanssa ja jutella.

Eli, vaikka kokonaisuutena elämänlaatu on parantunut, silti mielessä on pieni huoli siitä, onko tässä nyt kuitenkin hakeuduttava johonkin tutkimuksiin. Toisessa yhteydessä testosteroniarvot mitattiin puoli vuotta sitten ja niissä ei ainakaan syytä tähän muutokseen ole. Lieneekö sitten normaalia ikääntymistä?

Kiitos asiallisista kommenteista!