Lue keskustelun säännöt.
Sairaanhoitajan työharjoittelu ulkomailla? Kokemuksia, vinkkejä?
Ulkomaille
26.01.2022 |
Luin sitä ketjua missä ap pohti, että ei voi lähteä harjoitteluun parisuhteen vuoksi. Jäi ketjun lukeminen kesken kun se poistettiin jostakin syystä.
Eli aloitin minäkin sairaanhoitajan opinnot tammikuun alussa ja haaveilen ulkomailla harjoittelusta. Kielenä pitäisi olla englanti koska ruotsi huono, saksaa ja ranskaa en osaa. Ehkä Irlanti voisi olla kiva maa.
Joku siellä kirjoitti olleensa luennoilla ulkomailla ja mua jäi nyt vaivaamaan, että pitääkö työharjoittelun aikana suorittaa myös jotakin opintoja ja käydä koulussa? Kun jos suorittaa työharjoittelun Suomessa, niin ei kai sinä aikana välillä koulussa käydä vaan tehdään vain sitä harjoittelua. Itsellä ei tule olemaan ensimmäistä harjoittelua jos vaan saan sen ahotoitua lähihoitajan työkokemuksella.
Mutta siis sairaanhoitajat ja sellaiseksi opiskelevat! Kertokaa omia kokemuksianne, antakaa vinkkejä jne!
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Ok. Kiitos sulle vastauksesta! Mua kiinnostaa Irlanti ja mahdollisesti Iso-Britannia, mutta tuosta Iso-Britanniasta ainakin eilisessä ketjussa jotkut sanoivat brexitin vaikeuttavan asiaa. Usa olisi myös kiinnostava, mutta matka on kyllä pitkä. Joku New York olisi aivan unelma. Pitää nyt kypsytellä asiaa ja miettiä eri kohteita. Sekin ilmeisesti pitää ottaa huomioon, että mihin maihin omalla koululla on yhteistyötä.
Ruotsi ei tässä asiassa kiinnosta kun on ns. liian tuttu paikka ja lähellä. Ehkä mielummin Norja jossa en ole koskaan käynyt.
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Ok. Kiitos sulle vastauksesta! Mua kiinnostaa Irlanti ja mahdollisesti Iso-Britannia, mutta tuosta Iso-Britanniasta ainakin eilisessä ketjussa jotkut sanoivat brexitin vaikeuttavan asiaa. Usa olisi myös kiinnostava, mutta matka on kyllä pitkä. Joku New York olisi aivan unelma. Pitää nyt kypsytellä asiaa ja miettiä eri kohteita. Sekin ilmeisesti pitää ottaa huomioon, että mihin maihin omalla koululla on yhteistyötä.
Ruotsi ei tässä asiassa kiinnosta kun on ns. liian tuttu paikka ja lähellä. Ehkä mielummin Norja jossa en ole koskaan käynyt.
Olen itse ollut Yhdysvalloissa kaupallisen alan työharjoittelussa ja J1-viisumiprosessi vie sekä aikaa että rahaa. Jos siis haluat Nykkiin, on paperihommiin hyvä varata 9-12 kk aikaa. Tarvitset sponsorin viisumille ja myös heidän palvelunsa maksaa. Toisaalta palveluihin voi sisältyä toiveita vastaavan harjoittelupaikan etsiminen.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Ok. Kiitos sulle vastauksesta! Mua kiinnostaa Irlanti ja mahdollisesti Iso-Britannia, mutta tuosta Iso-Britanniasta ainakin eilisessä ketjussa jotkut sanoivat brexitin vaikeuttavan asiaa. Usa olisi myös kiinnostava, mutta matka on kyllä pitkä. Joku New York olisi aivan unelma. Pitää nyt kypsytellä asiaa ja miettiä eri kohteita. Sekin ilmeisesti pitää ottaa huomioon, että mihin maihin omalla koululla on yhteistyötä.
Ruotsi ei tässä asiassa kiinnosta kun on ns. liian tuttu paikka ja lähellä. Ehkä mielummin Norja jossa en ole koskaan käynyt.
Olen itse ollut Yhdysvalloissa kaupallisen alan työharjoittelussa ja J1-viisumiprosessi vie sekä aikaa että rahaa. Jos siis haluat Nykkiin, on paperihommiin hyvä varata 9-12 kk aikaa. Tarvitset sponsorin viisumille ja myös heidän palvelunsa maksaa. Toisaalta palveluihin voi sisältyä toiveita vastaavan harjoittelupaikan etsiminen.
Ok. Eli Usa ei ehkä sittenkään ole vaihtoehto. Kuinkahan vaikeaa on parin vuoden päästä Iso-Britanniaan työharjoitteluun meno. Toki onhan siinä Irlanti. Dublinissa olen ollut lomalla ja sinne kyllä haluaisin uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Ok. Kiitos sulle vastauksesta! Mua kiinnostaa Irlanti ja mahdollisesti Iso-Britannia, mutta tuosta Iso-Britanniasta ainakin eilisessä ketjussa jotkut sanoivat brexitin vaikeuttavan asiaa. Usa olisi myös kiinnostava, mutta matka on kyllä pitkä. Joku New York olisi aivan unelma. Pitää nyt kypsytellä asiaa ja miettiä eri kohteita. Sekin ilmeisesti pitää ottaa huomioon, että mihin maihin omalla koululla on yhteistyötä.
Ruotsi ei tässä asiassa kiinnosta kun on ns. liian tuttu paikka ja lähellä. Ehkä mielummin Norja jossa en ole koskaan käynyt.
Olen itse ollut Yhdysvalloissa kaupallisen alan työharjoittelussa ja J1-viisumiprosessi vie sekä aikaa että rahaa. Jos siis haluat Nykkiin, on paperihommiin hyvä varata 9-12 kk aikaa. Tarvitset sponsorin viisumille ja myös heidän palvelunsa maksaa. Toisaalta palveluihin voi sisältyä toiveita vastaavan harjoittelupaikan etsiminen.
Ok. Eli Usa ei ehkä sittenkään ole vaihtoehto. Kuinkahan vaikeaa on parin vuoden päästä Iso-Britanniaan työharjoitteluun meno. Toki onhan siinä Irlanti. Dublinissa olen ollut lomalla ja sinne kyllä haluaisin uudestaan.
Brexitin jälkeen Britteihin harjoitteluun lähtö ei ole yhtä suoraviivaista kuin ennen, mutta en pitäisi asiaa aivan täytenä mahdottomuutena. Joillakin kouluilla on myös omia suoria yhteistyösopimuksia ulkomaalaisten oppilaitosten kanssa ja vuoteen 2024 mennessä joitakin muita Erasmusta vastaavia sopimuksia on voinut syntyä.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikallisen ryhmän opinto-ohjelman mukaan mennään. Välillä on sairaalaharjoittelua ja välillä luentoja. Jos on mahdollisuus lähteä, niin kannattaa lähteä vaihtoon. Euroopassa osataan verrattain hyvää Englantia ja sillä pärjää missä päin eurooppaa tahansa. Vieraassa maassa opiskeleminen voi avata ovia parempaan kielitaitoon, joten ei kannata sulkea pois esim. ruotsia, (sielläkin pärjää hyvin englannilla jos tilanne niin vaatii). Euroopan opsikelijavaihtojen etuna on se, että hoito on länsimaista tasoa, eikä kultuurishokit ja hoitokulttuurishokit ole niin voimakkaita. Aasian ja Afrikan vaihdot on jännittävää seikkailua ja samalla tärkeää yhteiskunnallista työtä. Kolmansissamaissa voi kuitenkin jäädä jotain oppimatta tai hoitomenetelmät on erilaisia kuin länsimaissa. Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä. On kuitenkin tärkeää pohtia minne haluaa mennä opiskelemaan ja mitä opiskelijavaihdolta haluaa.
Ok. Kiitos sulle vastauksesta! Mua kiinnostaa Irlanti ja mahdollisesti Iso-Britannia, mutta tuosta Iso-Britanniasta ainakin eilisessä ketjussa jotkut sanoivat brexitin vaikeuttavan asiaa. Usa olisi myös kiinnostava, mutta matka on kyllä pitkä. Joku New York olisi aivan unelma. Pitää nyt kypsytellä asiaa ja miettiä eri kohteita. Sekin ilmeisesti pitää ottaa huomioon, että mihin maihin omalla koululla on yhteistyötä.
Ruotsi ei tässä asiassa kiinnosta kun on ns. liian tuttu paikka ja lähellä. Ehkä mielummin Norja jossa en ole koskaan käynyt.
Olen itse ollut Yhdysvalloissa kaupallisen alan työharjoittelussa ja J1-viisumiprosessi vie sekä aikaa että rahaa. Jos siis haluat Nykkiin, on paperihommiin hyvä varata 9-12 kk aikaa. Tarvitset sponsorin viisumille ja myös heidän palvelunsa maksaa. Toisaalta palveluihin voi sisältyä toiveita vastaavan harjoittelupaikan etsiminen.
Ok. Eli Usa ei ehkä sittenkään ole vaihtoehto. Kuinkahan vaikeaa on parin vuoden päästä Iso-Britanniaan työharjoitteluun meno. Toki onhan siinä Irlanti. Dublinissa olen ollut lomalla ja sinne kyllä haluaisin uudestaan.
Brexitin jälkeen Britteihin harjoitteluun lähtö ei ole yhtä suoraviivaista kuin ennen, mutta en pitäisi asiaa aivan täytenä mahdottomuutena. Joillakin kouluilla on myös omia suoria yhteistyösopimuksia ulkomaalaisten oppilaitosten kanssa ja vuoteen 2024 mennessä joitakin muita Erasmusta vastaavia sopimuksia on voinut syntyä.
Pitää siis katsoa mikä on tilanne myöhemmin. Kun mietin asiaa, niin Iso-Britannia houkuttelisi ehkä enemmän. Pitää kysyllä koulusta tätä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostetaan vielä. Mietin sitäkin, että entäs Kanada? Onko sinne vaikea päästä vai onko helpompaa kuin USA? Thunder Bayhin olisi ainakin kiva päästä lomalla koska siellä asui mun isoisoäiti jota en koskaan tavannu kun ei käynyt Suomessa eikä me käyty siellä.
Uuup