Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Äo 96. Mihin tuo riittää?

Vierailija
27.05.2015 |

Siis lapsellani on tuo tulos tutkimuksissa. Miten hän tulee pärjäämään elämässään? Sain tietää tuon 4 vuotta sitten mitatun lukeman tänään. Pystyykö menemään esim lukioon ja yliopistoon.
.
Nyt kutosluokalla ja todistus on suunnilleen tämä: matikka, fysiikka ja kemia, bilsa ja maantieto 9;
Hissa ja ussa 10; äikkä 8; enkku 6.
.
Olen auttanut lastani kokeisiin lukemisessa.

Kommentit (45)

Vierailija
1/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aika skeptinen tuon ÄO/koulutus jutun mukaan jonka joku laittoi tänne. Monet korkean ÄO:n omaavat, eivät pärjää koulussa ollenkaan kun ei inspistä ole ja monet pienemmän ÄO:n omaavat saattavat omistautua todella hyvin ja pärjätä pitkällekkin koulutuksessaan. 

Itse sain vuosi sitten 130 Mensan virallisesta testistä. Olin siis juuri rajalla, etten päässyt Mensaan. Olen kuitenkin peruskoulun päättänyt 6,2 keskiarvolla ja korottanut 10 luokalla 7,2 keskiarvoon. Siitä mennyt amikseen, jättänyt vajaan vuoden jälkeen kesken. Aloittanut opiskelun merkonomiksi, jättänyt parin jakson jälkeen (btw 5 keskiarvolla, asteikko 1-5) ja nyt olen istunut cittarin kassalla ja tehnyt pari lasta. Olen 25v. Aloitan opiskelun aina innolla, mutta kyllästyn nopeasti enkä jaksa keskittyä. Jos istun tunnilla niin päässäni takoo vaan kokoajan, että voisin tehdä jotain hyödyllisempääkin kuin istua ja kuunnella kertausta. Myöskään itsenäinen opiskelu ei sovi mulle. En osaa keskittyä, kokeilin meinaan nettilukiotakin, mutta en vaan osaa istua alas ja keskittyä.

Kyllä mä vielä jotain aion opiskella, mutta todennäkösesti oppisopimuksella, koska en vaan millään osaa istua alas kovin pitkäksi aikaa.

Vierailija
2/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottahan tuokin on, että opiskelu on myös paljon innokkuudestakin kiinni. Valitettavasti lapsellani on jonkinlaista oman toiminnan ohjauksen pulmaa. Olen siis auttanut häntä kouluasioissa.
.
Itselläni on mitattu äo yths:ssä ja se oli 125. Virallinen monen tunnin testi. Silti oli opiskeluissa kova sinnitteleminen, että pärjäsi. Opiskelu oli mulle työlästä.
Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuossa iässä vielä kannata vetää mitään johtopäätöksiä äo:sta, sitten ylääasteella se antaa jo jotain osviittaa. Jos nyt koulussa pärjää, niin eiköhän kaikki ole ok. 

Vierailija
4/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:12"]

Mistä johtuu 3 alapeukkua aloitukselleni? Voisitteko perustella? Miksi tuo lähihoitaja+yliopiston humanistihömppäkin sai alapeukkuja? Ap

[/quote]

 

Jaa-a, ensinnäkin monille "humanistihömppä" aloille tarvitaan ihan oikeasti älyä edes päästäkseen sisään (tai tervemenoa vaan kokeilemaan esimerkiksi historian tai logopedian alalle), vaikka ne eivät niin "tuottavia" aloja monen silmään olekkaan. Toisekseen lähihoitajaksi on kyllä helppo päästä, mutta ei sitä työtä kannata aliarvostaa viitaten että se sopisi jollekin, joka ei ole niin älykäs. Kyllähän siitä työstä (vanhusten- ja lastenhoito esim) voi tykätä ja soveltua, vaikka älyä onkin. Kolmanneksi, en kyllä vetäisi yhtään mitään johtopäätöksiä ala-asteen älykkyysosamäärätesteissä, ellei niissä olisi selvää osviittaa esim jälkeenjääneisyydestä.

Vierailija
5/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:32"]

Lisäkysymys: voiko älykkyys nuorena vielä nousta. Tavallaan saada ikätovereitaan kiinni? Voiko olla vaan hitaasti kehittyvä? Ap

[/quote]

 

Älykkyys kehittyy vielä aikuisuuteen asti.

Vierailija
6/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, mistä tiedät lapsesi ÄO:n noin tarkasti? Oliko lapsi psykologilla, saitko jonkun lausunnon? Pistemääriä ei pitäisi koskaan kertoa vanhemmille koska ihmiset helposti tulkitsevat ne juuri tuollaisten "listojen" kautta.

Jos psykologi tutki lapsen, sinulla pitäisi olla tiedossa kielellinen ja näönvarainen päättelysuoriutuminen eli vanhaa termistöä käyttäen ÄO. Toinen saattaa olla vahvempi kuin toinen. Sen lisäksi näiden sisällä lapsella on luultavasti suhteellisesti parempia ja huonompia osa-alueita. Sellainen tieto olisi tulevaa ajatellen paljon kuvaavampaa kuin pelkkä kokonais-ÄO.

Mitä tuohon lukuun tulee, niin se on siis ikäodotuksia vastaava. Mitä pienempi lapsi niin sitä enemmän tilannetekijät vaikuttavat: oliko väsynyt, levoton, jaksoiko keskittyä... Sanoisin että tokaluokkalainen + ÄO 96 = kaikki ovet vielä auki. Keskity mielummin siihen, miten lapsi pärjää koulussa, missä on hyvä ja missä haasteita - jos esim. toiminnanohjaus on heikkoa niin opeta askel askeleelta miten tehtäviä jaetaan pienempiin osiin ja missä järjestyksessä asioita tehdään jne. Toiminnanohjaus etenkin kehittyy vanhemmalta oppimalla!
T. Psykologi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahoittelen kappalejaon puuttumista, mutta jostain syystä ne katoavat kännykällä kirjoittaessa vaikka olisi jättänyt tyhjiä rivejä väliin.

Vierailija
8/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä palstapsykologi!

T: Kollega

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:32"]

Lisäkysymys: voiko älykkyys nuorena vielä nousta. Tavallaan saada ikätovereitaan kiinni? Voiko olla vaan hitaasti kehittyvä? Ap

[/quote]

Siis normaali ihminenhän lapsesi on! Haloo!

Etpä taida ihan tosissasi ollakaan.

Vierailija
10/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 20:32"]

Lisäkysymys: voiko älykkyys nuorena vielä nousta. Tavallaan saada ikätovereitaan kiinni? Voiko olla vaan hitaasti kehittyvä? Ap

[/quote]

Miten niin ikätovereitaan kiinni? Eikö tuo ole keskimääräinen äo, eli ikätovereissa, ja yleensä ihmisissä, lienee aika moni samanlainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se riittää kaikkeen mihin kiinnostus ja työskentelykin.

Unohda koko lukema. Jos alat kohdella lastasi jotenkin "tyhmänä" tms. hänestä tulee sellainen ( itsensä toteuttava ennuste). Hän tulee pärjäämään ihan hyvin, kunhan uskoo itsensä, valitsee itselleen sopivan koulutuksen ja ammatin ja on ahkera. Ja hyvät sosiaaliset taidot on tärkeät.

Vierailija
12/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sinulla on ÄO 96 ja €3,95, saat Hesen Sriracha-burgerin. Siihen se riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu. Kyllä psykologi kertoi tuloksen. Visuaalinen älykkyys oli hyvä.ja sanallinen huonompi.
.
Minusta oli hyvä, että kertoi tuloksen.
.
Vai tuota toiminnanohjausta pitäisi yrittää hänelle opettaa. Kuulostaa vaikealta, kun hän on siinä niin haluton. Ehkä olen siinä itsekin vähän huono.
.
Olisipa ihanaa, jos tästä vielä pääsisi iän myötä korkeammalle pistetasolle. Ymmärsinkö oikein, että se on mahdollista. Samoin tosin sitten myös tippuminen on mahdollista.
.
Ap

Vierailija
14/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 21:56"]

AP, mistä tiedät lapsesi ÄO:n noin tarkasti? Oliko lapsi psykologilla, saitko jonkun lausunnon? Pistemääriä ei pitäisi koskaan kertoa vanhemmille koska ihmiset helposti tulkitsevat ne juuri tuollaisten "listojen" kautta. Jos psykologi tutki lapsen, sinulla pitäisi olla tiedossa kielellinen ja näönvarainen päättelysuoriutuminen eli vanhaa termistöä käyttäen ÄO. Toinen saattaa olla vahvempi kuin toinen. Sen lisäksi näiden sisällä lapsella on luultavasti suhteellisesti parempia ja huonompia osa-alueita. Sellainen tieto olisi tulevaa ajatellen paljon kuvaavampaa kuin pelkkä kokonais-ÄO. Mitä tuohon lukuun tulee, niin se on siis ikäodotuksia vastaava. Mitä pienempi lapsi niin sitä enemmän tilannetekijät vaikuttavat: oliko väsynyt, levoton, jaksoiko keskittyä... Sanoisin että tokaluokkalainen + ÄO 96 = kaikki ovet vielä auki. Keskity mielummin siihen, miten lapsi pärjää koulussa, missä on hyvä ja missä haasteita - jos esim. toiminnanohjaus on heikkoa niin opeta askel askeleelta miten tehtäviä jaetaan pienempiin osiin ja missä järjestyksessä asioita tehdään jne. Toiminnanohjaus etenkin kehittyy vanhemmalta oppimalla! T. Psykologi

[/quote]

Minut testattiin 12-vuotiaana psykologilla, mutta mitään pistemääriä tai lukuja ei edes vanhemmille kerrottu. Ainoastaan kahden sanan loppulausunto, senkin sain tietää vasta aikuisena. Opinnot sujuivat helposti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis ajattelin, että onkohan nuoruudessa mahdollisuus olla ikätovereihin nähden liikkuvalla älykkyystasolla. Aikuisenahan se on sitten pysyvä lukema.
.
Vähän niin kuin esim kävelemään tai puhumaan oppiminen, että lopullinen taso on hyvä, mutta kehittyminen eritahtista eri lapsilla.
.
Ap

Vierailija
16/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä me muut juurikaan tuedetä pisteitämme. Onneksi. Koko äkykkyys(testaus) on aika kiistanalainen juttu, varsinkin tuollaisena yhtemä lukemana, kuren edellä jo oli puhetta. Sitä (lukemaa) ei tarvita mihinkään. Älykkyyttä on monenlaista. Älykkyys ei ole tae mistään.

Vierailija
17/45 |
28.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannustan opiskelemaan entiseen tapaan. Mieheeni tuo voi kyllä.vaikuttaa varmaan, kun ainasuhtautuu mutenkin niin pessimistisesti.
Ap

Vierailija
18/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän tuo yleinen lukema kertoo jonkinlaisesta henkilön keskimääräisestä kyvykkyydestä.

Vierailija
19/45 |
27.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta olisi ollut outoa, jos psykologi olisi lukeman saanut ja ei olisi sitä kertonut.

Vierailija
20/45 |
28.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perus tollikka.

Oma int aka äo on jossain 130-140 välillä ollut testattuna ja yliopistoon pääsin helposti amiksesta jossa olin koko koulun paras keskiarvollisesti.

Tosin itse opiskelu välillä tökkii koska motivaatio ei ole kovin suuri kun tiedostaa mitä paskaa ihmiskunta on ja ei innostaisi toimia orjana koneistossa jne.

Eli älykkyys on myös taakka jos näkee kulissien läpi ja sitten on vaikea motivoida tekemään jotain ihmisten typeryyksiä "koska niin vaan on". Tyhmemmät on onnellisempia kun tieto ei lisää tuskaa jne.

Pärjään hyvin ilman suurta panostusta ja toisaalta luontainen laiskuus estää että jaksaisi kunnolla panostaa mihinkään mikä ei oikeasti kiinnosta. Asiat jotka kiinnostaa tuleekin ahmittua nopeasti.

Ja äisinkielen kielioppi ei ole niitä asioita, niille jotka aina itkee miten paskasti joku älykkö kirjoittaa

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan kaksi