Joskus tuntuu, että kaupungissa puhekontaktin saa vain erilaisiin myyjiin

Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset vielä juttelevat keskenään. Helsingissä voi olla tylympää.

Häirikkömäinen myynti on lisääntynyt sitä mukaa, kun tuottava työ on vähentynyt. Välillä tuntuu, että on basaarilla, missä parin metrin välein joku yrittää kuvainnollisesti pysäyttää ja pakkotuputtaa jotain myyntiartikkelia.

Entä somessa sama?

Vierailija kirjoitti:

Entä somessa sama?

Ei sentään somessa tätä tapahdu samassa määrin.  Somessa voi mainokset poistaa omalta uutissivultaan.

Kaupungissa edellytetään turvallista viitekehystä puhekontaktille, kerrostalon pesutupa ei ole, saati jokin kellari, mutta yhteistoimitila saattaa olla. Koiranulkoiluttajilla omat sääntönsä. Bussipysäkillä saa kysyä neljällä sanalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa edellytetään turvallista viitekehystä puhekontaktille, kerrostalon pesutupa ei ole, saati jokin kellari, mutta yhteistoimitila saattaa olla. Koiranulkoiluttajilla omat sääntönsä. Bussipysäkillä saa kysyä neljällä sanalla. 

Tämä taitaa olla sarkasmia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungissa edellytetään turvallista viitekehystä puhekontaktille, kerrostalon pesutupa ei ole, saati jokin kellari, mutta yhteistoimitila saattaa olla. Koiranulkoiluttajilla omat sääntönsä. Bussipysäkillä saa kysyä neljällä sanalla. 

Tämä taitaa olla sarkasmia. 

Noinhan se menee että pitää vähän varoa tuntemattomia.

Joskus kun on aikaa, tuhlaan sitä oikein reilusti tälläisen feissarin, liittymämyyjän tai muun tuputtajan kanssa. Pitkitän ja pitkitän, kyselen ja jatkan niin kauan, että jo hermostuvat. Sitten vihdoin ja viimein kerron, että en ollut alunperinkään kiinnostunut. Ikäväkseni osa näistä jo tunnistavat minut kaukaa ja ja jättävät rauhaan. Epäreilua. Onneksi on vielä puhelinmyyjät.

Onhan sekin tutkittu juttu, että enitsen yksinäsiä ihmisiä elää ja asuaa siellä missä on lähellä eniten muita ihmisiä, kuten suurkaupungeissa....

Keneen pitäis saada?