Lue keskustelun säännöt.
Mikähän poikaa vaivaa?
24.05.2015 |
On aina ollut vähän levoton. Viihtyy yksikseen paljon, pelaa paljon ja on siinä hyvä. Koulussa ei muista tehdä läksyjä, unohtaa jatkuvasti kynät, urheiluvälineet, kokeet ja niihin lukemiset. On älykäs, mutta nyt yläkoulussa numerot ovat alkaneet laskea, koska äly ei pelkästään enää riitä, kun pitäisi lukea. On ajoittain hyvin kiukkuinen ja hankala, huutaa ja kiroilee. Wilma täyttyy huomautuksista ja opettajan huolesta, mutta silti kuulemma ei eroa juurikaan muista pojista. Voiko tämä kuitenkin olla jokin tarkkaavaisuushäiriö? Pojalla ei ole muita harrastuksia kuin pelaaminen, ajoittain käy tekemässä jotain muutakin, mutta ei halua esimerkiksi mihinkään joukkuelajeihin mukaan. Suhtautuu kaikken hyvin kielteisesti vaikka kuinka yritetään rohkaista ja viedä monenlaisiin lajeihin ja tekemisiin. Ei kuulemma ole yksinäinen, kertoo ettei oikein jaksa ihmisten seuraa kovin paljon. Ei kiusaamista pojan mukaan. Joskus sanoo että kokee olevansa erilainen kuin muut. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on erilainen lapsi. En usko, että kyse on mistään tarkkaavaisuushäiriöstä. Lapsenne lienee luonteeltaan enemmän introvertti.
Huutaminen ja kiukuttelu on normaalia yläkouluikäsille.
Poikaanne ei ilmeisesti liikuntalajit kiinnosta, niitä ei siis kannata toistuvasti tuputtaa.
Tutustukaa lapseenne, jutelkaa ja koittakaa ottaa selville, mistä asioista hän pelaamisen lisäksi on kiinnostunut. Hän saattaisi innostua jostain älyllisestä tekemisestä ennemmin kuin liikunnasta.
Onko lapsenne luova? Voisiko hän kiinnostua jostain luovasta tekemisestä?
Oletteko muuten varmoja, että hän ei ole koulukiusaamisen kohteena? Useimmat kiusatut eivät oma-aloitteisesti kerro asiasta vanhemmilleen, mutta eivät myöskään painostettuina. Tässäkin asiassa avain on lapsen luottamuksen saavuttamisessa.
Poikanne kertoo kokevansa erilaisuutta muihin verrattuna. Tämä asia kannattaisi selvittää. Miksi, miten, kuinka ilmenee, millaisissa tilanteissa. Onko hänellä ulkopuolinen olo, vaikka ei ulkopuolelle työnnettäisikään? Mikäli tunne on vahva, ehdottaisin kääntymistä nuorisopsykiatrian puoleen, jotta mahdollinen alkava psyykkinen sairaus saataisiin selville tai suljettua pois.
Keskusteluista voisi joka tapauksessa olla apua pojallenne, ulkopuoliselle ammattilaiselle hänenkin saattaisi olla helpompi avautua.