INFP, onko ketään?

Itse oon aina tuntenut itseni jotenkin ulkopuoliseksi. Olen todella kiinnostunut psykologiasta ja tykkään tarkkailla muita ihmisiä. Innostun mutta myös masennun helposti. Joskus oon maailman onnellisin ja joskus taas tuntuu ettei mikään kiinnosta eikä missään ole mitään järkeä. En ole löytänyt vielä yhtään sielunkumppania vaan olo on usein ulkopuolinen. Monet on sanonut että olen aina positiivinen, iloinen, kiltti, ystävällinen, hyväntahtoinen ja vähän hölmö ja outokin.. En näytä huonoja puoliani muille. Oon tosi hajamielinen. JOskus ujo ja joskus puhua pälpätän ja hauskuutan muita. Mulle on tärkeää olla mukava kaikille ja haluan että minusta pidetään. Vitsailen paljon.

Viihdyn hyvin yksin koska en ole vielä tavannut ketään kaltaistani. Joskus vietän aikaa kavereitten kanssa mutta mukana on aina se ulkopuolisuuden tunne enkä saa oikein mitään irti.

Haaveilen paljon.

Olen haaveilija, idealisti, moralisti, luontaisesti vähän hajamielinen, ujo, luova, ymmärrän hyvin symboliikkaa ja olen intuitiivinen, olen normaalisti hyväntuulinen.

En ole kovin järjestelmällinen, käytännöllinen enkä realistinen. En ole "faktat faktoina" -tyyppi. Olen pohdiskelija, mutten erityisen älyllisesti suuntautunut.

Pyrin sosiaalisissa tilanteissa sovittelevuuteen ja harmoniaan. Olen niin hienotunteinen, että joskus en pysty sanomaan jotain, mitä pitäisi.

Olen herkkä tuntemaan häpeää. Olen hauras ja itken helposti.

Siinä nyt jotain... :) Olen aina saanut tulokseksi INFP. Toivoisin tavallaan, että olisin INFJ.

Olen tehnyt vuosien saatossa useita testejä, joka kerta pyrkinyt realistiseen arvioon itsestäni, aina tuloksena infp.

Luen helposti ihmisiä, ilmapiiriä, tunnetiloja, näen heikkoja signaaleja. Negatiiviset tunnelmat tarttuvat minuun ja voin niistä johtuen usein huonosti. Vaikeaa työskennellä samassa tilassa ihmisten kanssa. Alan miettimään heidän ongelmiaan ja yritän auttaa.

Minut ymmärretään usein väärin. Itsetuntoani arvostellaan kovempien tyyppien toimesta.

Elän voimakkaasti tunnemaailmassa ja elämäni onkin tästä syystä aika värikästä, vaikka ei ulkoapäin siltä näyttäisi. Jos pidän jostain, saatan pitää siitä niin paljon, että tuntuu että räjähdän. Masennun helposti, esim ihmisiin petyttyäni ja tämä ominaisuus onkin värittänyt voimakkaasti elämääni.

Kaikki tuntemani ihmiset ovat IN-tyyppejä. Tunnen joitain E-tyyppejäkin. Olisi kiinnostavaa tietää millainen on IS-tyyppi. He ovat tosi harvinaisia? Introversio ja intuitiivisuus on usein samassa ihmisessä?

Intuitiivisia eli N-tyyppiä on vain 25% ihmisistä, 75% on S. N on siis harvinaisempi, mutta niillä on taipumus kerääntyä samaan kaveripiiriin. :)

ENFP

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuntemani ihmiset ovat IN-tyyppejä. Tunnen joitain E-tyyppejäkin. Olisi kiinnostavaa tietää millainen on IS-tyyppi. He ovat tosi harvinaisia? Introversio ja intuitiivisuus on usein samassa ihmisessä?

On tästä tilastojakin, että I ja N esiintyvät tavallisimmin yhdessä.

INFP. Puhdasverinen. Olen tehnyt Myers-Briggs testejä useita kertoja parinkymmenen vuoden ajan ja tulos ei ole muuttunut. Ehkä kulmat ovat vähän pyöristyneet. Pyrkimys harmoniaan ja kauneuteen vaikeuttaa usein kommunikaation aloitusta, mutta jos kääntää sen vahvuudeksi ja haluaa ymmärtää erilaisuutta, rumuutta tai poikkeavuutta niin voi alkaa löytyä hyviä tulokulmia. Tarkkailijan rooli on itselleni hyvin ominainen. Tarkkailen aina kaikkia ihmisiä ja näen helposti esim. julkkisten kaksoisolentoja ihmisissä. Harvoin kukaan muu näkee. Hyvä havaintokyky ja huumorintaju helpottaa elämässä. Itse tykkään hakeutua sinne missä on ihmisiä vaikka saankin energiani sisäisestä ajatteluprosessista. Alussa jännitin esiintymistä, mutta alkujännityksen hellitettyä sain itsestäni aivan uusia piirteitä esille ja poikkeava esiintyminen on usein saanut jännityksen laukeamaan myös kuuntelijoissa. Tsemppiä kaikille INFP:eille. Meidän on maailma.

Minä olen myös INFP. Minulta vei parikymmentä vuotta aikuisikää kunnes pääsin omasta kuplastani kosketuksiin muun maailman kanssa. Tai olen aina ollut hyvä keskustelija ja kuuntelija, mutta vasta nyt tunnen oloni ei-sivulliseksi. Minut tuntevat ihmiset luonnehtivat minua pohtijaksi ja ajattelijaksi. Minulla on tiettyjä osa-alueita joista olen todella kiinnostunut, ja ei minua koulussakaan kiinnostanut kuin ne jutut jotka kiinnosti. Muuten meni päivät haaveillessa ja ikkunasta ulos katsellessa, paitsi jos puhuttiin siitä asiasta josta olin kiinnostunut. Opettaja oli niin rohkaiseva, että nosti minut luokan asiantuntijaksi ja antoi minun kertoa asiasta muille oppilaille. Tuolloin olin niin ujo että puna nousi helposti poskiin kun jouduin muiden huomion kohteeksi. Tänä päivänä ujous ei niinkään iske ja osaan olla hyvin sosiaalinen, jos tahdon. En kuitenkaan jaksa kauaa tilanteita uusien ja vieraiden ihmisten keskellä.

Tämmöinen kaveri minä olen. 

Masa1963 kirjoitti:

INFP. Puhdasverinen. Olen tehnyt Myers-Briggs testejä useita kertoja parinkymmenen vuoden ajan ja tulos ei ole muuttunut. Ehkä kulmat ovat vähän pyöristyneet. Pyrkimys harmoniaan ja kauneuteen vaikeuttaa usein kommunikaation aloitusta, mutta jos kääntää sen vahvuudeksi ja haluaa ymmärtää erilaisuutta, rumuutta tai poikkeavuutta niin voi alkaa löytyä hyviä tulokulmia. Tarkkailijan rooli on itselleni hyvin ominainen. Tarkkailen aina kaikkia ihmisiä ja näen helposti esim. julkkisten kaksoisolentoja ihmisissä. Harvoin kukaan muu näkee. Hyvä havaintokyky ja huumorintaju helpottaa elämässä. Itse tykkään hakeutua sinne missä on ihmisiä vaikka saankin energiani sisäisestä ajatteluprosessista. Alussa jännitin esiintymistä, mutta alkujännityksen hellitettyä sain itsestäni aivan uusia piirteitä esille ja poikkeava esiintyminen on usein saanut jännityksen laukeamaan myös kuuntelijoissa. Tsemppiä kaikille INFP:eille. Meidän on maailma.

Masa oot kuin minä, tai minä kuin sinä:)

Minä olen kanssa INFP, vaikka en noihin testeihin hirveästi luotakkaan. Vaadin paljon omaa tilaa ja olen todella herkkä. Käytänän jatkuvasti metaforia ja symboliikkaa pihuessani. Löysin musiikin omaksi kiinnostuksenkohteekseni ja se on kuin täydellinen mailma INFP:le. Se on iso mielikuvitistusmailma jonka luokse pääsen aina arjen asioita pakoon. Kirjoitan biisini metaforien alle niin, että voin sanoa herkätkin asiat ilman pelkoa haavoittuvaisuudesta. Ulkopuolinen olo tulee yleensä ihmisten kanssa, mutta se ei haittaa kun on tuo oma mailmani ja muutama hyvä ystävä joiden kanssa pystyn olemaan itseni. Sosiaaliset tilanteet sujuvat nykyään silti varsin hyvin, koska ajattelen hyvin syvällisiä asioita ja näistä myös ihmiset tykkäävät keskustella knassani. Pystyn skippaamaan näin lähes aina turhan small talk vaiheen uusien ihmisten kanssa pois...

Olen INFP ainakin parin nettitestin perusteella. Viihdyn paljon yksin. Minulle on sanottu että on vaikea tutustua, koska en puhu mitään itsestäni. Sosiaalisissa tilanteissa heittelen "hauskoja" one linereita jolla saa ihmiset nauramaan. Teen outoja havaintoja, esim ryhmätöissä saa hitaita katseita kun heittelee kaikkia ufo ideoita. Ihmissuhteet ei onnistu, koska haluaa omaa tilaa. Kyllästyn helposti, mutta kun on joku projekti päällä meinaa mennä yöunet, kun saatan kelailla sitä juttua.

Olen infp:n ja infj:n rajalla. Olen siis aika järjestelmällinen ja systemaattinen, mutta en tykkää liiasta järjestyksestä.

Tuntuu, että puhun eri asioita kuin moni muu ihminen. Jotenkin katson elämää ihan eri näkökulmasta.

Tykkään olle yksin, oma sisäinen maailma viihdyttää minua enemmän kuin muut ihmiset.

Onneksi mieheni on myös N. Eksä oli S, ja sellaisen kanssa on vaikeaa ymmärtää toista.

N49

Ajattelin ensin että turha ketju, kun ärsyttää ihmisten liika luokittelu. Mut pakko myöntää että oon ollut aina testeissä enfp (ikää myöten vähemmän ja vähemmän ulospäinsuuntautuneesti, en koe oikeastaan olevaani oikein kumpaakaan) ja kuulostaa niiiiin tutulta nämä kommentit!

Monesti mietin, että olen ihan liian pehmeä (työympäristössäni vielä korostuu tietty jyrääminen, johon pitää sitten ajaa itseään) ajattelen liian outoja, en vaan pääse täysin sisään mihinkään vaan aina katselen hieman samalla. Tutustun kyllä ihmisiin, kun oon puhelias ja tykkään vitsailla ja useimmat ihmiset on mielestäni kivoja, mutta on tosi vähän ystäviä, joiden kanssa tuntuu että voi todella päästää sisäisen friikkinsä irti ilman että sensuroi. Ehkä pitäisi myös vaihtaa niitä työympyröitä, suorituskeskeinen ja materialistinen elämänpiiri on aika jyrkässä ristiriidassa omaan ajatteluun nähden ja välillä mietinkin, et saatan joku päivä vaan napsahtaa ja jättää menemättä. Keskityn nyt kuitenkin vaan perheen elättämiseen ja tulevan taloudellisen riippumattomuuden haaveiluun. Haaveilen minäkin, mitä stressaavampi hetki sitä enemmän.

Puoliso on ihan erilainen kuin minä, ehkä jopa istj. Jokin sivustaseuraajuus ja tietty elämänkatsomus meitä kuitenkin yhdistää, ja sen vuoksi on jaksettu tosi hankaliakin persoonien yhteentörmäyksiä. Vuosien varrella onneksi oppii paljon toisesta, eikä aina tulkitse tekemisiä oman viitteensä mukaan vaan hänestä käsin.

Missä te muut olette töissä, tai oletteko? Pidättekö?

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin ensin että turha ketju, kun ärsyttää ihmisten liika luokittelu. Mut pakko myöntää että oon ollut aina testeissä enfp (ikää myöten vähemmän ja vähemmän ulospäinsuuntautuneesti, en koe oikeastaan olevaani oikein kumpaakaan) ja kuulostaa niiiiin tutulta nämä kommentit!

Monesti mietin, että olen ihan liian pehmeä (työympäristössäni vielä korostuu tietty jyrääminen, johon pitää sitten ajaa itseään) ajattelen liian outoja, en vaan pääse täysin sisään mihinkään vaan aina katselen hieman samalla. Tutustun kyllä ihmisiin, kun oon puhelias ja tykkään vitsailla ja useimmat ihmiset on mielestäni kivoja, mutta on tosi vähän ystäviä, joiden kanssa tuntuu että voi todella päästää sisäisen friikkinsä irti ilman että sensuroi. Ehkä pitäisi myös vaihtaa niitä työympyröitä, suorituskeskeinen ja materialistinen elämänpiiri on aika jyrkässä ristiriidassa omaan ajatteluun nähden ja välillä mietinkin, et saatan joku päivä vaan napsahtaa ja jättää menemättä. Keskityn nyt kuitenkin vaan perheen elättämiseen ja tulevan taloudellisen riippumattomuuden haaveiluun. Haaveilen minäkin, mitä stressaavampi hetki sitä enemmän.

Puoliso on ihan erilainen kuin minä, ehkä jopa istj. Jokin sivustaseuraajuus ja tietty elämänkatsomus meitä kuitenkin yhdistää, ja sen vuoksi on jaksettu tosi hankaliakin persoonien yhteentörmäyksiä. Vuosien varrella onneksi oppii paljon toisesta, eikä aina tulkitse tekemisiä oman viitteensä mukaan vaan hänestä käsin.

Missä te muut olette töissä, tai oletteko? Pidättekö?

Minä olen amk-ope. Tykkään nykyään. Kesti vain vuosia löytää itsestään E, mitä tässä tarvitaan.

33

Up

Mulla tuli ISFJ-T.

Minä olen INFP-A. "Sovittelija". Sopii ihan hyvin.

Meitä INFP-A tyyppejä on vaan 4% väestöstä. Hitsi kun ois mukavaa tavata!

INFP-T täälläkin. Aina ollut ulkopuolinen. Kielet ja kirjoittaminen, musiikki ja kirjallisuus parhaita pelastamaan päivät. Stressinsietokyky olematon. 

Olen tehnyt vuosien varrella eri versioita MBTI-testistä, ja aina saan tulokseksi INFP:n.

Olen rauhaa rakastava, mielikuvituksekas ja haaveileva. Hahmotan hyvin ilmiöiden, tapahtumien ja esineiden symbolisia merkityksiä ja selitän kokemuksiani metaforien kautta muille. Sisäistän uusia asioita ja tehtäviä parhaiten lopusta alkaen (niiden päämäärän ja tarkoituksen kautta). Olen humoristinen ja nauran paljon. Olen herkkä ja empaattinen ja itken helposti. Olen idealisti ja moralisti.

En sisäistä irrallisia faktoja kovin hyvin. Minulla on taipumusta arkuuteen, eskapismiin ja konfliktien välttelyyn. Olen liian hienotunteinen ja varovainen, en aina uskalla ilmaista näkemystäni, koska joku voi loukkaantua tai suuttua. Olen epäkäytännöllinen ja minulla on taipumusta hajamielisyyteen. Hätäännyn herkästi.