Koen syyllisyyttä exän itsemurhasta
Exäni riisti henkensä viime marraskuussa, kun hävisi huoltajuuden minulle. En kiusallani oikeuteen asti mennyt, lapsen parasta ajattelin. Exä oli alkoholisti, joka jätti pienen lapsemme yksin kotiin jos lähti baariin juomaan päätä täyteen. Exälle sanottiin, että saa tavata lastamme, kun oma elämä on kunnossa. Ratkaisu ei siis ollut loppulinen eikä siinä yritetty häntä erottaa lapsesta. Koen syyllisyyttä exäni itsemurhasta koska sehän oli tavallaan syyni, kun sain yksinhuoltajuuden. Tiedän, että ratkaisu oli oikea ja lapselle paras mutta silti asia vaivaa. Miten tästä tunteesta pääsee eroon? Vai onko se takaraivossa ikuisesti.
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:24"]Ex tappoi itsensä, koska oli alkoholisti, jolla oli mielenterveysongelmia.Ei sen vuoksi, että menetti lapsesi huoltajuuden.Sisäistä tämä, niin lakkaat potemasta turhaa syyllisyyttä.
[/quote]
Niin. Ainakin noin aion kertoa lapselle, kun hän aikoinaan kysyy miksi äiti kuoli.
Ei se ollut sun syysi. Todellakaan.
Itsemurha jättää jäljelle jääville aina syyllisyydentunteen, tapauksesta ja taustoista riippuen suuremman tai hieman pienemmän. Mutta aina jää se jossittelun vara.
Et oikeastaan voi muuta kuin järkeillä asiaa itsellesi. Olet toiminut parhaaksi katsomallasi tavalla, ajatellen ensisijaisesti lasta, mikä oikein onkin ja velvollisuutesi.
Anna ajan kulua, helpotus tulee aikanaan. Keskity tekemään lapsenne elämästä mahdollisimman hyvä, muista pitää huolta myös itsestäsi. Kerro lapselle mukavia asioita hänen poismenneestä vanhemmastaan, isompana voit kertoa sitten myös ongelmista, jotka johtivat itsemurhapäätökseen.
Mikäli syyllisyydentunteesi alkavat kovasti vaivata, hakeudu juttelemaan terapeutille. Tsemppiä.
Kohtalotoveri täällä. Ja silti en osaa sanoa tähän oikein mitään. Itse ajattelen, että eksäni oli luovuttanut elämänsä suhteen jo vuosia sitten. Itsemurha on aina itsekäs teko. Em. henkilö ei enää kykene huomioimaan ketään toista. Tunne-elämän sairaus. Ei kenenkään vika.
En ole myöskään aikonut siitä syyllisyyttä kantaa, masennus on sairaus.
Jos tunnet todella voimakasta syyllisyyttä niin kannattaa myös sulkea pois masennuksen mahdollisuus. Joskus syyllisyyden tunteet on kytköksissä masennukseen.
Oletko harkinnut ammattiapua? Joskus keskustelu neutraalin ihmisen kanssa auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja antaa terveempää näkökulmaa omile ajatuksille. Syyllisyyttä ei kannata kantaa mukana! Monissa kunnissa on esimerkiksi matalan kynnyksen kriisikeskuksia, johin voi varata aikaa ammattilaisen kanssa keskusteluun.
Minä kyllä uskon, että ihmisen voi myös ajaa itsemurhaan. Tulee mieleen pitkäaikainen koulukiusaaminen tai nujertaminen vaikka parisuhteessa.
Älä syyllistä itseäsi exän kuolemasta. Mulle kävi vähän samoin, otin eron narsistimiehestä, joka pari kuukautta eron jälkeen ampui itsensä. Mua syytettiin ihan exän vanhempien toimesta tappajaksi, vaikka erolla pelastin oman henkeni (meinasi pariin otteeseen henki lähteä), enkä itse eroa kadu yhtään. Mutta yritä ajatella että sinä et exääsi tappanut, vaan hän teki sen ihan itse, ja se oli hänen oma ratkaisu. Et ole vastuussa exän hengestä.
Itsemurha on itsekäs teko AINA ja tekijät usein narsistisia ja äkkipikaisia. Tyyliin "nytpä kostan heille", "vain minulla on oikeus päättää omasta kohtalostani"
Mistä te noita narsismidiagnooseja saatte? Kotikutoisia dignooseja? Usein muuten se narskupotilas on täysin sairaudentunoton ja kokee muissa olevan juuri sitä vikaa, joka onkin itsessä. Myös naiset voivat olla narsisteja ja syyttä kaikesta miehiään.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:45"]Mistä te noita narsismidiagnooseja saatte? Kotikutoisia dignooseja? Usein muuten se narskupotilas on täysin sairaudentunoton ja kokee muissa olevan juuri sitä vikaa, joka onkin itsessä. Myös naiset voivat olla narsisteja ja syyttä kaikesta miehiään.
[/quote]
Ööh, no Ihan seurailemalla dokumentteja ja kirjoituksia aiheesta? Tuliko yhtään mieleen..
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:39"]
Minä kyllä uskon, että ihmisen voi myös ajaa itsemurhaan. Tulee mieleen pitkäaikainen koulukiusaaminen tai nujertaminen vaikka parisuhteessa.
[/quote]
Itsemurha on silloinkin yksilön oma teko, oma päätös ja valinta. Uhri valitsee itse silti lopullisesti ne tavat, joilla selvitä kokemuksistaan.
Entäpä jos ex olisi tehnyt jotain ja lapsi olisi kuollut tai vammautunut. Känninen alkoholisti ei voi huolehtia lapsesta. Too bad - näin se on.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:39"]
Minä kyllä uskon, että ihmisen voi myös ajaa itsemurhaan. Tulee mieleen pitkäaikainen koulukiusaaminen tai nujertaminen vaikka parisuhteessa.
[/quote]
Samoin, täällä on pitkään asiaa harkinnut. Kiusaajani on asiasta tietoinen ja moneen kertaan yrittänyt hänelle asiasta mainita, mutta ei häntä kiinnosta vaikka mielestäni jokaisen ihmisen kuuluisi asiassa auttaa kun vaihtoehtoja ulospääsyyn on. En voi koskaan antaa anteeksi ja lapseni ja vaimoni tulevat syyn tietämään. Todennäköisesti tämä syyllinenkin jotain saa auttamisvelvollisuuden hylkäämisestä ja ainakin lopun elämää mietittäväkseen miksi tappoi perheeltä isän kiusaamalla ja kuinka isänsä menettäneet voivat...
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:24"]Ex tappoi itsensä, koska oli alkoholisti, jolla oli mielenterveysongelmia.Ei sen vuoksi, että menetti lapsesi huoltajuuden.Sisäistä tämä, niin lakkaat potemasta turhaa syyllisyyttä.
[/quote]
Niin. Ainakin noin aion kertoa lapselle, kun hän aikoinaan kysyy miksi äiti kuoli.
[/quote]
Kerrot, kun lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtämään, ihan pienelle lapselle sitä ei kannata kertoa.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:35"]
Mikä siinä on niin julmetun vaikeaa antaa miehelle? Omani kanssa 17v naimisissa. On eletty yövalvomiset sun muut lasten vuoksi. Mikä siinä on tosiaan niin vaikea antaa miehelle tyydytys, jos sitä haluaa? Miehet nyt ylipäätään haluaa enemmän kuin naiset. Minä halusin aivan hulluna kaikissa raskauksissa ja mies on aina pitänyt minut tyytyväisenä, ei ole tarvinut naapurin jormia vahdata. Jos mies haluaa, niin voidaan ottaa pikaset, kiihottaa minuakin ne. Mikä helvetti? Miksette anna? Ja se vielä, että kun antautuu antamaan niin silloin ne halut vasta syttyykin :P
[/quote] Minkä himskatin takia tunnet tarvetta postata tämän replasi joka toiseen ketjuun, vajakki? Oletko juuri keksinyt miten copypaste toimii?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 12:35"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:39"]
Minä kyllä uskon, että ihmisen voi myös ajaa itsemurhaan. Tulee mieleen pitkäaikainen koulukiusaaminen tai nujertaminen vaikka parisuhteessa.
[/quote]
Samoin, täällä on pitkään asiaa harkinnut. Kiusaajani on asiasta tietoinen ja moneen kertaan yrittänyt hänelle asiasta mainita, mutta ei häntä kiinnosta vaikka mielestäni jokaisen ihmisen kuuluisi asiassa auttaa kun vaihtoehtoja ulospääsyyn on. En voi koskaan antaa anteeksi ja lapseni ja vaimoni tulevat syyn tietämään. Todennäköisesti tämä syyllinenkin jotain saa auttamisvelvollisuuden hylkäämisestä ja ainakin lopun elämää mietittäväkseen miksi tappoi perheeltä isän kiusaamalla ja kuinka isänsä menettäneet voivat...
[/quote]
Ihan tiedoksesi että tuo ihminen ei siitä tulisi mitään syytettä saati tuomiota saamaan. Ja jos tapat itsesi niin se olet sinä joka vie perheeltään isän. Ihan kaikki tulevat ajattelemaan niin vaikka sinun sairas mielesi sanoisi muuta. Kannattaa keksiä joku muu keino lopettaa kiusaaminen kuin (itse)murha.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:44"]Itsemurha on itsekäs teko AINA ja tekijät usein narsistisia ja äkkipikaisia. Tyyliin "nytpä kostan heille", "vain minulla on oikeus päättää omasta kohtalostani"
[/quote]
Uskomatonta paskaa suollat!
Maaentunut nimenomaan ajattelee, että kaikkien on parempi, kun hän poistuu kuvioista, pilaamassa esim. Lastensa elämää enempää. Vakavasti masentuneen ajatusmallit ovat vääristyneitä sairaudesta johtuen.
Sinä urpo et lie ikinä ollut masentunut.
Ex tappoi itsensä, koska oli alkoholisti, jolla oli mielenterveysongelmia.Ei sen vuoksi, että menetti lapsesi huoltajuuden.Sisäistä tämä, niin lakkaat potemasta turhaa syyllisyyttä.