Miksi te lääkärit ja hoitajat olette aina niin ikäviä ihmisiä?

Veikkaan että sulle tulee tollanen fiilis, koska lääkäreitä ei näytä hetkauttavan vaivasi. Tosiaan ei niitä kiinnosta, monta potilasta käy päivässä. Tietty kun itse käyt harvoin niin se sinulle epänormaali tilanne kun olet sairaana ja lekurin vastaanotolla, mutta niille se on arkipäivää.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 10:58"]Kanssanne on erittäin ikävä asioida kun olette aina joko huonolla tuulella tai ylimielisen nokkavia. Miksi näin? Inhoatteko työtänne?
[/quote]

Niin ettäkö vika on muissa aina, vaikkapa ajaisit vastaantulijoiden kaistalla? Kumma juttu, itse olen yleensä saanut hyvää hoitoa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Jospa sun oma huono käytös on dokumentoitu ja kannat idiootin leimaa otsassasi tästä syystä?

Minulle on ihan sama hymyilläänkö vai ei. Pääasia on, että saan asiallisesti hoidettua asioita ja ammattilainen tietää mitä tekee.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:02"]

Tervedenhoito EI OLE asiakaspalvelua, eikä potilas saa päättää sitä mitä tutkimuksia tai lääkkeitä hän saa "valita". Tullaan sinne ruikuttamaan ja vaatimaan jotain pikkuvaivaa, joka hoituis normaalilla elämällä ilman hoitoja.

[/quote] minä oon vaatinut että saan sydänfilmin ja sain. Sanoin että suvussa on sydäntautia. Sydän oli ok, toki vaikuttaa perveelliset elämäntavat, ruoka mitä syöt, liikunta. Sitten vaadin kerran että nyt on saatava lähete kirurgille. Mulla on aikamoinen kuluma polvessa ja hankaloitti jo kävely. Pääsin muutamien viikkojen kuluttua kirurgille ja jalka oli siinä vaiheessa ok mutta jossain vaiheessa se täytyy leikata eli tekonivel. Seuraavan kerran kun menen niin kysyn milloin papa koe otettu viimeksi ja saa kirjoittaa lähetteen.

Käyttäkää oikeuttanne jos olette tyytymättömiä hoitoon:

http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/muistutus_tai_kantelu

Ap on varmasti jokaisen hoitajan ja lääkärin unelmapotilas! Ei koskaan valita turhasta.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:02"]

Tervedenhoito EI OLE asiakaspalvelua, eikä potilas saa päättää sitä mitä tutkimuksia tai lääkkeitä hän saa "valita". Tullaan sinne ruikuttamaan ja vaatimaan jotain pikkuvaivaa, joka hoituis normaalilla elämällä ilman hoitoja.

[/quote] minä oon vaatinut että saan sydänfilmin ja sain. Sanoin että suvussa on sydäntautia. Sydän oli ok, toki vaikuttaa perveelliset elämäntavat, ruoka mitä syöt, liikunta. Sitten vaadin kerran että nyt on saatava lähete kirurgille. Mulla on aikamoinen kuluma polvessa ja hankaloitti jo kävely. Pääsin muutamien viikkojen kuluttua kirurgille ja jalka oli siinä vaiheessa ok mutta jossain vaiheessa se täytyy leikata eli tekonivel. Seuraavan kerran kun menen niin kysyn milloin papa koe otettu viimeksi ja saa kirjoittaa lähetteen.
[/quote]

Ehkäpä lääkäri arvioi vaivasi laadun lähetettä vaativaksi kuitenkin. Ei hän siltikään ole automaatti, joka tekee mitä pyydetään

Kylläpä täällä nyt lyödään aloittajaa kuin vierasta sikaa. Miksi ei saisi vaatia hyvää palvelua myös lääkäriltä. Tämähän sisältyy jo lainsäädäntöönkin. Kivalla kohtelulla lääkäri saa myös kieltäytymisensä helpommin perille eikä valituksia synny. Jotenkin niin suomalaista, että nöyränä on mentävä tohtorin luo. Oikein hattu kourassa anelemaan josko korkea-arvoinen tohtori voisi tuota minun vaivaani katsoa...

Työskentelin yli 20 vuotta ensiavussa. Olen aina ollut asiallinen ja ytävällinen potilaille. Vain silloin kun minua kohtaan ollaan oltu agressiivisia tai sanallisesti hyökkääviä, niin en ole välttämättä hymyillyt ja puheeni on silloin aika suoraviivaista.

Kun potilas tulee luukulle ilmoittautumaan ja kertomaan vaivastaan, niin hän on silloin aika herkässä tilassa. Ja luukullehan tulee hyvin monenlaisia ihmisiä erilaisilla vaivoilla. Vaatii hienotunteisuutta, ymmärtämystä ja tilannetajua ottaa potilas vastaan ja erityiseti niissä tilanteissa kun hän on selvästikin "väärässä" paikassa tai "vähäpätöisen" vaivan kanssa luukulla. Tarkoitan siis sitä, että kun pitäisi potilaan kanssa keskustella vaivasta, joka ei vaadi ensiapua tai ei ehkä yleensäkään lääkäriä ollenkaan.

Mutta yleensäottaen tuntuu, että asiakkaat/potilaat vähättelevät lääkärien ja hoitajien kykyä tehdä arviota potilaasta satojen ja tuhansien vastaanvanlaisten tapausten kokemuksellakaan. Hoitotyössä oppii vuosien saatossa "näkemään jo nenänpäästä" onko potilaan vaiva nopeaa hoitoa vaativa. Ymmärrän sen että potilaat vaativat sitä ja tätä tutkimusta, mutta lukemattomien potilaskokemusten nojalla esim. lääkäri päättää ettei otata vaikkapa magneettikuvausta selkävaivaisesta nuoresta potilaasta. Jos kaikista selkävaivaisista potilasita otettaisiin magneettikuvat, niin terveydenhuoltoon varatut varat eivät yksinkertaisesti riittäisi, niin paljon ihmisillä on selkävaivoja ja välilevyn pullistumia. Ja hoitonahan siihen on syvien lihasten jumppa ja riittävä kipulääkitys. Vain pahimmat tapaukset leikataan (krooninen invalidisoiva kipu tai hermovaurion vaara).

Mutta koska elämässä ja lääketieteessäkään ei ole tarkaa vastausta kuten esim. matematiikan tehtävissä, tapahtuu myös niitä harvinaisia poikkeuksia.  Joskus sattuu vain sitä, että jollakin nuorella selkäkipuisella potilaalla joka lähtee lääkäristä kotiin fysioterapialähetteen ja särkylääkereseptin kanssa ja  jota ei magneettikuvata, löytyykin myöhemmin se syöpakasvain rangasta.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:42"]

Työskentelin yli 20 vuotta ensiavussa. Olen aina ollut asiallinen ja ytävällinen potilaille. Vain silloin kun minua kohtaan ollaan oltu agressiivisia tai sanallisesti hyökkääviä, niin en ole välttämättä hymyillyt ja puheeni on silloin aika suoraviivaista.

Kun potilas tulee luukulle ilmoittautumaan ja kertomaan vaivastaan, niin hän on silloin aika herkässä tilassa. Ja luukullehan tulee hyvin monenlaisia ihmisiä erilaisilla vaivoilla. Vaatii hienotunteisuutta, ymmärtämystä ja tilannetajua ottaa potilas vastaan ja erityiseti niissä tilanteissa kun hän on selvästikin "väärässä" paikassa tai "vähäpätöisen" vaivan kanssa luukulla. Tarkoitan siis sitä, että kun pitäisi potilaan kanssa keskustella vaivasta, joka ei vaadi ensiapua tai ei ehkä yleensäkään lääkäriä ollenkaan.

Mutta yleensäottaen tuntuu, että asiakkaat/potilaat vähättelevät lääkärien ja hoitajien kykyä tehdä arviota potilaasta satojen ja tuhansien vastaanvanlaisten tapausten kokemuksellakaan. Hoitotyössä oppii vuosien saatossa "näkemään jo nenänpäästä" onko potilaan vaiva nopeaa hoitoa vaativa. Ymmärrän sen että potilaat vaativat sitä ja tätä tutkimusta, mutta lukemattomien potilaskokemusten nojalla esim. lääkäri päättää ettei otata vaikkapa magneettikuvausta selkävaivaisesta nuoresta potilaasta. Jos kaikista selkävaivaisista potilasita otettaisiin magneettikuvat, niin terveydenhuoltoon varatut varat eivät yksinkertaisesti riittäisi, niin paljon ihmisillä on selkävaivoja ja välilevyn pullistumia. Ja hoitonahan siihen on syvien lihasten jumppa ja riittävä kipulääkitys. Vain pahimmat tapaukset leikataan (krooninen invalidisoiva kipu tai hermovaurion vaara).

Mutta koska elämässä ja lääketieteessäkään ei ole tarkaa vastausta kuten esim. matematiikan tehtävissä, tapahtuu myös niitä harvinaisia poikkeuksia.  Joskus sattuu vain sitä, että jollakin nuorella selkäkipuisella potilaalla joka lähtee lääkäristä kotiin fysioterapialähetteen ja särkylääkereseptin kanssa ja  jota ei magneettikuvata, löytyykin myöhemmin se syöpakasvain rangasta.

[/quote]

Ensiavusta tässä aloituksessa nyt ei tainnut olla kyse. 

Muistuttaisin lukijoita vielä siitä, että on aina mahdollista pyytää toisen lääkärin mielipide. On uskomatonta, kuinka tilannekuva voi muuttua kun sen antaa toinen lääkäri.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 10:58"]

Miksi te lääkärit ja hoitajat olette aina niin ikäviä ihmisiä?

[/quote]

Siksi koska olet wt-eliö. Siis sellainen jota on pakko hoittaa, vaikka olisi kunnon ihmisiäkin jonossa. Todennäköisesti olet vielä itse aiheuttanut oireesi huonoilla wt-elämäntavoilla.

Onpas sinulla ikävät kokemukset AP. Itse käyttäydyn aina kohteliaasti, ja perustelen toimenpiteet ja ratkaisut. Aina diagnoosi ja hoito ei ole potilaan oletuksen/toiveen mukainen, tällöin varsinkin omien ratkaisujen perustelu/ kertominen miksi potilaan "omadiagnoosi" oli väärä on tärkeää. Aina ei voi hymyilyttää, mutta normaaliin, kohteliaaseen kanssakäymiseen pystyy kyllä.

Ja toisaalta, joillakin potilailla asenne on valmiiksi agressiivinen ja hyökkäävä. Tällaisen henkilön kanssa on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen vaikka itse olisi kuinka korrekti. Eli teitä potilaita on myös laidasta laitaan, ihan niin kuin meitä lääkäreitä ja hoitajiakin.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 15:14"]

Minun täytyy olla eri mieltä ap:n kanssa tämän vaatiessa "kunnioitusta", mitä se lieneekin ja "auttamisenhalua". Hoitotilanteet on hoidettu ihan normaalisti, jonkun hoitajan kohdalla olen ihastellut hienotunteisuutta ja ystävällisyyttä esim. virtsakokeen oton yhteydessä ja ajatellut että tuo nainen on oikealla alalla. Ei minulla ole ollut mitään ongelmia lääkäreiden tai hoitajien kanssa. Apn "Mitään apua on aivan turha kuvitella saavansa" asenteella varmaan metsä vastaa kuten sinne huudetaan?

T: mies

[/quote]

Miesten on vaikea edes kuvitella, miten eriarvoisen kohtelun naiset saavat naispuolisilta hoitajilta (nimenomaan hoitajilta, harvemmin lääkäreiltä), kuin miehet. Pätee suurimpaan osaan naisvaltaisista aloista. Jotain ihan uskomatonta, ja tällä vuosituhannella. Mutta joo, se siitä, jatkakaa.

Mulla on aina ollut tosi mukavia ja sympaattista lääkäreitä. Ei ikinä ole huonoa sattunut kohdalle, paitsi yksi gynekologi taisi pitää minua vähän yksinkertaisena (olin nuori ja kyselin tyhmiä), mutta muuten oli ihan mukava :D

Sen sijaan terveyskeskukseen soittaminen on aina inhottavaa, koska lähes joka kerta olen saanut puhelimitse todella inhottavaa ja tiuskivaa palvelua. Samoin päivystyksen vastaanotossa ollut aina elämäänsä kyllästyneitä hoitajia. Mursin jalkapöytäni hiljattain ja piti lähteä yöllä päivystykseen, koska kipu oli kova. Kyynelehdin kivusta (en kuitenkaan itkenyt tyylillä byääähh) ja sain paskaa palvelua taas vastaanotossa. Vammaani vähäteltiin ja oltiin lähettämässä kotiin ilman lääkärin tapaamista. Murtunuthan se oli. Onneksi sisko on röntgenhoitaja.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:02"] Tervedenhoito EI OLE asiakaspalvelua, eikä potilas saa päättää sitä mitä tutkimuksia tai lääkkeitä hän saa "valita". Tullaan sinne ruikuttamaan ja vaatimaan jotain pikkuvaivaa, joka hoituis normaalilla elämällä ilman hoitoja. [/quote] minä oon vaatinut että saan sydänfilmin ja sain. Sanoin että suvussa on sydäntautia. Sydän oli ok, toki vaikuttaa perveelliset elämäntavat, ruoka mitä syöt, liikunta. Sitten vaadin kerran että nyt on saatava lähete kirurgille. Mulla on aikamoinen kuluma polvessa ja hankaloitti jo kävely. Pääsin muutamien viikkojen kuluttua kirurgille ja jalka oli siinä vaiheessa ok mutta jossain vaiheessa se täytyy leikata eli tekonivel. Seuraavan kerran kun menen niin kysyn milloin papa koe otettu viimeksi ja saa kirjoittaa lähetteen. [/quote] Ehkäpä lääkäri arvioi vaivasi laadun lähetettä vaativaksi kuitenkin. Ei hän siltikään ole automaatti, joka tekee mitä pyydetään

[/quote] siellä oli tiedot jolloin olin aikajoja sitten kertonut suvun sydäntaudeista, korkea kolestroli jne. Lääkäri ei reagoinut mitenkään. Vaihdoin lääkäria ja kerroin että haluan sydänfilmiin ja pääsin kans. Tästä lähtien vaadin.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:14"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:05"]

Koko ammattikuntaa tuntuu vaivaavan melkoinen moraalipula. Missä aito auttamisenhalu ja ihmisten kunnioitus? Ihmettelen todella.

Ap

[/quote] Joku pikkupiru siellä taas provoilee ja heittelee kieli poskessa näitä kommentteja. Et tiedä mitään siitä raskaasta työstä, mitä terveydenhuollossa tehdään. Ja varsinkin päivystysvastaanotoilla suuri osa asiakkaista on kännisiä ja muita sekakäyttäjiä, jotka kolhineet itseään. Ei vaan jaksa olla  viikosta toiseen ystävällinen näille samoille ääliöille.
[/quote]

Nämä samat päivystyksen ihmiset kohtelevat kyllä huonosti ihan kaikkia pienistä lapsista vanhuksiin. Olen käynyt päivystyksessä muutaman kerran itse ja saattajana, ja todella huonosti käyttäyyyviä ihmisiä on ollut vastaanottohenkilöistä lääkäreihin.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 17:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:31"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:02"] Tervedenhoito EI OLE asiakaspalvelua, eikä potilas saa päättää sitä mitä tutkimuksia tai lääkkeitä hän saa "valita". Tullaan sinne ruikuttamaan ja vaatimaan jotain pikkuvaivaa, joka hoituis normaalilla elämällä ilman hoitoja. [/quote] minä oon vaatinut että saan sydänfilmin ja sain. Sanoin että suvussa on sydäntautia. Sydän oli ok, toki vaikuttaa perveelliset elämäntavat, ruoka mitä syöt, liikunta. Sitten vaadin kerran että nyt on saatava lähete kirurgille. Mulla on aikamoinen kuluma polvessa ja hankaloitti jo kävely. Pääsin muutamien viikkojen kuluttua kirurgille ja jalka oli siinä vaiheessa ok mutta jossain vaiheessa se täytyy leikata eli tekonivel. Seuraavan kerran kun menen niin kysyn milloin papa koe otettu viimeksi ja saa kirjoittaa lähetteen. [/quote] Ehkäpä lääkäri arvioi vaivasi laadun lähetettä vaativaksi kuitenkin. Ei hän siltikään ole automaatti, joka tekee mitä pyydetään

[/quote] siellä oli tiedot jolloin olin aikajoja sitten kertonut suvun sydäntaudeista, korkea kolestroli jne. Lääkäri ei reagoinut mitenkään. Vaihdoin lääkäria ja kerroin että haluan sydänfilmiin ja pääsin kans. Tästä lähtien vaadin.

[/quote] kolestrolin mittaus 2 x vuodessa

Terveydenhoitoalalla töihin pääsee jokainen, joka on suorittanut tutkinnon loppuun. Erityisesti lääkäreiden osalta ylläpidetään lääkäripulaa, jonka vuoksi kilpailua työpaikoista ei synny ja palvelu on sitten sen mukaista. Terve kilpailu pakottaisi lääkärit ja hoitohenkilöt ottamaan paremman asenteen potilatyöhön.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 11:02"]Tervedenhoito EI OLE asiakaspalvelua, eikä potilas saa päättää sitä mitä tutkimuksia tai lääkkeitä hän saa "valita". Tullaan sinne ruikuttamaan ja vaatimaan jotain pikkuvaivaa, joka hoituis normaalilla elämällä ilman hoitoja.
[/quote] Idiootti! Mitäs muutakaan se on kuin asiakaspalvelua. Jokaista tulisi palvella hyvin. Tuli asiakas rikki menneen kynnen tai syövän takia vastaanotolle. Ja kyllä potilaallakin oma sanansa on sanottavana siitä mitä lääkkeitä haluaa syödä tai ei. Ketään ei voida väkisin hoitaa.

Johan on rankkaa yleistämistä. 

Itse olen hoitoalalla, olen lasten sairaanhoitaja. Nautin työstäni, minusta on kiva tehdä töitä lasten ja perheiden kanssa. Olen työssäni iloinen ja ystävällinen. Meillä on osastolla loistava yhteishenki, työporukan hyvä fiilis luo mielestäni hyvän yleisvireen kaikelle tekemiselle mitä hoidettaessa tapahtuu.

Lastenlääkärit on pääasiassa aivan huipputyyppejä. Ystävällisiä ja huumorintajuisia. Toki on heitäkin joilta harvemmin hymyä irtoaa, mutta fakta on että ihmiset on erilaisia. Samanlaiseen muottiin ei saa mitään ammattikuntaa puristettua, eikä se tottavie olisi mielekästäkään. Osa on sosiaalisilta taidoiltaan hieman kömpelömpiä, mutta sydämellisiä ihmisiä silti varmasti. 

Itselläni on kokemuksia joidenkin erikoisalojen yhteistyöstä, ja karkeasti jos pitäisi sanoa niin iäkkäämmät arvonsa tuntevat kirurgit ovat ehkä niitä vähiten miellyttäviä ja rentoja työkavereita. Anestesiapuolella on ystävällistä porukkaa, naistentaudeilta ja sisätaudeilta on itse potilaana kokemusta ja olen ollut hyvin tyytyväinen niin lääkäreiden kuin hoitajienkin ammattitaitoon ja tapaan kohdata minut potilaana. Synnytysvuodeosastolla koin jääneeni käytännössä kokonaan ilman hoitoa, että jos jonnekin pitäisi negatiivista palautetta laittaa niin sinne. Mutta olen ammattini puolesta sen verran realisti, että tiedän ettei kukaan tahallaan jätä potilastaan heitteille. Synnärillä on ollut takuulla kamala kiire, ja minun on varmaan katsottu pärjäävän parhaiten yksikseni, koska olen hoitaja. Eihän sekään tietty oikein ole, mutta joskus realismia.

Mutta joo. Minulla on paljon ystäviä hoitajissa ja lääkäreissä, ja mukavia ihmisiä ovat kaikki tyynni. Ja lähes kaikki nauttivat työstään. Päivystyksessä on tuttuja jotka suunnilleen vihaavat työtään, ja heille tekisikin mieli vihjaista, että voisi olla aika vaihtaa työpaikkaa. Mutta pääosin ap:n aloitus on minun silmissäni outo. En allekirjoita sitä kyllä lainkaan.