"Provosointi on tärkeää, mutta siitä voi olla myös haittaa. Joskus on mukavaa, kun saa mut ihmiset provosoitumaan, ja joskus huvittelenkin provosoimalla muita ihmisiä. Sitten kun huomaan onnistuneeni, vihellän pelin ns. poikki ennen kuin tilanne eskaloituu. Olen vissiin vähän perverssi kun tykkään joskus miettiä valmiiksi jonkun tunteen, ja sitten provosida sen esiin keskustelukumppanistani.

Toisaalta provosoinnista on myös hyötyä, koska jos ihmisellä on paha mieli tai muuten vaan huono, niin osaan puhua hänelle paremman olon. Tästä on apua kun ystavä on turhaan murhemielellä.

Tämä maiilma ei pyörisi ilman provokaatiota. Ihmisillä on monenlaisia motiiveja ja henkilökohtaisia ambitioita, mutta jos laskisi pelkästään niiden varaan, tämä yhteiskunta ei pyörisi. Jokainen tarvitsee aika-ajoin pientä provokaatiota, olkoon se sitten motivointia, yllyttämistä, vittuilua tai houkuttelua".

http://www.tiede.fi/keskustelu/38293/ketju/provosoinnin_psykologia

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu