Suomen kieli köyhtyy. Deskriptiivisiä verbejä ei enää käytetä tai niiden käyttöä pidetään maalaismaisena tai jopa junttina.

Tää vie todellakin yöunet!

Enimmäkseen hienosyistä murresanastoa niin ei ihme.  Ei kaikkia ole oikein ymmärretty kuin syntysijoillaan. Muutama elää yleiskielessä.

Kyllä mä köllötän ja makoilen ja käppäilenkin välillä.

Vaikea kääntää edes suomeksi lause: "Olisijako työ niin hyvijä, että tulisijako työ  meelle haataesiin?"

Ensimmäiseksi pitäisi kääntää tulisija ja työ. Fireplace ja work, mutta entä sitten...

Miks pitää nuoleskella ulkomaalaisia, suomalaiset saa puhua mitä haluaa.

Voisit aloittaa sillä että itse sanoisit "kuvailevia verbejä" eikä "deskriptiivisiä" ;)

Puhuisit nyt ensin edes suomea niin katsotaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Voisit aloittaa sillä että itse sanoisit "kuvailevia verbejä" eikä "deskriptiivisiä" ;)

Hitsi, ehdit ensin tulla kuittailemaan tuosta aloituksen sanavalinnasta suhteessa aiheeseen.

Minä käytän runsaasti kuvailevia verbejä ja erikoisempia termejä/nimiä. Ja tapaan keksiä niitä myös jatkuvasti lennossa lisää. Olen ollut koko ikäni kiinnostunut kielestä (kognitiivisena ominaisuutena) ja erityyppisistä kielistä, ja erityisesti se yhdistyy minulla huumoriin. Olen vähän sellainen viäräleuka, jonka sanavarastoa ja verbaliikkaa eivät varmastikaan kaikki ymmärrä (onneksi löytyy tilannetajua), mutta voinpahan lohduttautua sillä, ettei ainakaan minun osaltani suomen kieli ole päässyt köyhtymään. Tämähän on mitä mahtavin kieli, loputon inspiraation ja materiaalin lähde kielelliselle luovuudelle. Joskus se vähän harmittaa, ettei jotain juttua voi oikein kääntää kaverille englanniksi, käännöksessä useinkin katoaa kaikki hauska ja oleellinen.