tyttöystävä ei tue

Täysin samat on kokemukset. Ei se kai ole naisen tehtävä olla tukena?

Keskustelemalla. Kerro hänelle, että kaipaat hänen tukeaan nyt. 

Toki voit sanoa hänelle vittuilun alkaessa jotain sellaista että "kuulepas, minä tuin ja autoin sinua silloin kun sinulla oli vaikeaa masennuksen (tms.) aikana. Nyt on sinun vuorosi tsempata minua."

Mutta kuulostaa pahasti siltä että tyttöystäväsi mielestä sinun tulisi olla aina vahvempi ja se joka kannattelee häntä. Jotkut nyt vaan ovat sellaisia että haluavat vain saada, eivät antaa. 

Vaihtamalla paranee. Ottaako se edes suihin?

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 22:20"]

Toki voit sanoa hänelle vittuilun alkaessa jotain sellaista että "kuulepas, minä tuin ja autoin sinua silloin kun sinulla oli vaikeaa masennuksen (tms.) aikana. Nyt on sinun vuorosi tsempata minua."

[/quote]

Tähän tollaset vastaa että "omapa on häpeäsi".

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 22:23"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 22:20"]

Toki voit sanoa hänelle vittuilun alkaessa jotain sellaista että "kuulepas, minä tuin ja autoin sinua silloin kun sinulla oli vaikeaa masennuksen (tms.) aikana. Nyt on sinun vuorosi tsempata minua."

[/quote]

Tähän tollaset vastaa että "omapa on häpeäsi".

[/quote]

Niinpä. Tai kertovat parikymmentä syytä miksi ja miten heillä oli kuitenkin paljon paljon vaikeampaa.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 22:16"]

Tyttöystävällä on monesti ollut vaikeita aikoja elämässä ja olen aina ollut hänen tukena ja turvana. Nyt hänellä on vaikeudet jo melkolailla takana ja elämässä menee hyvin. Nyt taas minulla on ollut vaikeuksia esim. työttömyys johon tyttöystävä suhtautuu välinpitämättömästi eikä tunnu tukevan minua lainkaan.. saan ennemminkin vittuilua kun haluaisin tukea. tämä turhauttaa ja masentaa kun toinen ei ole tukena vaikeina aikoina.. onko muilla samanlaisia kokemuksia? miten ottaisin asia esille että saisin enemmän tukea?

[/quote]

Minulla on aivan sama kokemus. Olin tukenut avopuolisoani monta vuotta suhteen alusta alkaen ja lopulta avopuolisoni ollessa raskaana minulle tuli vastoinkäymisiä enkä saanut häneltä mitään tukea, hän kommentoi vain "Yrittäisit edes"! Oli kyllä murskaava kokemus. Sama meno jatkunut siitä asti, nyt muutamaa vuotta myöhemmin olen eroamassa. Hyvin kyllä hänelle henkinen ja taloudellinen tuki kelpasi, mutta mitään en itse saanut. Pienen lapsen takia ero tulee vasta nyt. Kyllä kaduttaa koko suhde.

Heikko mies ei ole viehättävä.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 11:51"]

Heikko mies ei ole viehättävä.

[/quote]

Niinpä. Huomaan suhtautuvani mieheen kylmästi, kun hän on miesflunssassa ja kerjää huomiota. En ole hänen äitinsä. Ja me muutkin perheenjäsenet olemme selvinneet flunssasta elävinä. Ehkä tilanne olisi eri, jos hän kohtaisi jonkun oikean vastoinkäymisen elämässä.

Lisäksi naisille painotetaan aina, että miehet haluavat selvitä asioista yksin ja kokevat säälin ja myötätunnon osoitukseksi, ettei nainen luota heihin ja heidän kykyynsä selviytyä itse. Että avun tarjoaminen miehelle on syvä loukkaus hänen miehisyyttään kohtaan.

Ette sovi yhteen. Nainen kaipaa perinteistä naisen roolia ja sinä kaipaat nykyaikaista naista?

Itse olen aina tukenut miestäni, jos hänellä on ollut vaikeaa. Ja meis minua, jos minulla on ollut vaikeaa.

Mielestäni on aika anteeksiantamatonta, jos jätetään toinen yksin vaikeassa elämäntilanteessa. Yksi parisuhteen parhaista puolistahan on se että ollaan tukena niin myötä- kuin vastamäessä. Mitä sellaisella suhteella edes tekee, jossa toinen jättää sut yksin tiukan paikan tullen?