Mies ei hyväksy opintojen aloittamista

Onko tuollaisella suhteella muutenkaan tulevaisuutta?

Jossain kohtaa ennen keski-ikää olet vain katkera akka.

No tietenkin meet opiskelemaan, eihän se tulojen tippuminen oo kuin väliaikaista ja sitten tienaat entistä enemmän. Ja voithan jatkaa siellä kassalla osa-aikaisena myös opiskeluiden ohessa, jolloin tulot eivät tipu sentään niin radikaalisti. Ei sun miehellä oo mitään sanottavaa tossa asiassa, jos se ajattelee sun parasta ni tottakai se tukee sua sun haaveissa saavuttaa parempi ammatti ja työpaikka. Eihän nyt kukaan haluu koko elämäänsä missään kaupan kassalla istua, luulis miehen tajuavan sen.

Olin itsekin aikuisopiskelija ja olihan se taloudellisesti rankka vaihe. Tulotaso putosi, mutta toisaalta opintotuesta ja satunnaisista työjaksoista tuli tukea. Tarkkana tosin saa olla, etteivät tuet katkea. Opintoihin kannattaa kyllä kunnolla paneutua, sujuvat silloin myös ripeämmin. Hyvä liitto kestää, mutta mikään suhde ei toimi pitemmän päälle ilman työtä. Meillä tiukimmat vaiheet johtuivat juurikin talouspaineista, joten miehesi huoli on minusta varteenotettava. Omalla kohdalla oli kyllä ponnistusten arvoista, ehdottomasti, mutta riippuu tavoitteista ja oman alan kehityksestä. Työttömäksi valmistuminen näinä aikoina ei ole sekään viisasta. Kannattaa myös huomioida, että vallalla on kouluusinflaatio ja maisterit taistelevat niistä harvoista vapaista paikoista. Työsuhteita kannattaakin pitää vireillä koko opiskeluajan ja kulkea omia polkujaan, jos mahdollista. Silloin koulutus näkyy lähinnä palkkauksessa, toivottavasti. Mikään i nykyaikana kuitenkaan enää ole automaatio. Työttömyysturvaakin ollaan paikoin leikkaamassa.

Menet opiskelemaan. Viisikin vuotta menee hujauksessa, sekä opiskellessa että siellä kaupan kassalla. Mieti kummassa tilanteessa haluat silloin olla jos nyt jo tuntuu tuolta. Muuttakaa vaikka pienempään kämppään siksi ajaksi kun opiskelet. Jos miehesi ei tätä hyväksy niin siinäpä on turha ukko.

Jos teet opintoja myös kesällä, niin voit helposti valmistua vaikka vuodenkin etuajassa. Siltä varalta jos sillä äijälläsi on hätä saada sinut töihin.

Meillä oli tuo tilanne aikoinaan ja ratkaisuna (miehen ehdotuksesta) oli siirtyä yhteisten rahojen sijasta kummankin omiin rahoihin. Maksettiin kaikki juoksevat menot puoliksi, joten mun opiskeluni ei käynyt miehen lompakolle. Kun valmistuin ja sain hyväpalkkaisen työn, en halunnut siirtyä enää yhteisiin rahoihin vaan meillä on edelleen omat rahat ja maksamme juoksevat menot puoliksi. Minulle jää nykyisin enemmän rahaa kuin miehelle ja voin käyttää ne omiin huvituksiini miten haluan.

7 on oikea asenne ja toimintatapa!!

Sano vaan sille ukolles että ole hyvä ja elätä mut sitten vaan! Mun ukko ei oo ikinä ollu opiskeluja vastaan koska sen jälkeen sitä rahaa tulee aina pari kertaa enemmän kuin ennen (nyt ylempi korkeakoulututkinto menossa.) Mies hoitaa työnsä, kodin ja lapset, minä käyn töissä ja opiskelen. On se mukava sitten kun rouva tienaa 7000e/kk. Ei sitä osaa kuvitella ennen kuin se tulotaso nousee.

Mulla kanssa mies vastusti mutta siitä on jo aikaa. Suhde loppui kun lähdin vaihto oppilaaksi Istanbuliin.

Usein työssäkäyvän miehen ja opiskelevan naisen suhteessa nainen kyllä häviää kun työllistyy uuteen ammattiin valmistumisen jälkeen. Ihan opiskelijoiden kanssa seurusteleville miehille tiedoksi. Kun nyt jo olette yhdessä, niin et nyt ap mene ihan tuhon kategoriaan. Aloita ihmeessä opinnot ja elä omaa elämääsi vaikka oletkin suhteessa. Työn ohessa opiskelussa mies jää kyllä aika yksin. Teet sitten läksyt sängyssä peppu pystyssä, niin eiköhän se siitä.

Opiskele osa-aikaisena tai iltaopintoina. Jos putoat pois työelämästä nykyisessä työttömyyshuumassa niin sinua ei välttämättä oteta enää takaisin, joten ymmärrän miehesi sanomat riskit. Sinun on kuitenkin ajateltava tulevaisuuttasi ja jos koet että opinnot ovat hyväksi niin suorita niitä.

Itse en tosin kokonaan jättäytyisi työelämästä pois koska takaisin on hankala päästä. Kortisto on täynnä korkeastikoulutettuja työttömiä ja kuulun itsekin heihin.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 16:00"]

Opiskele osa-aikaisena tai iltaopintoina. Jos putoat pois työelämästä nykyisessä työttömyyshuumassa niin sinua ei välttämättä oteta enää takaisin, joten ymmärrän miehesi sanomat riskit. Sinun on kuitenkin ajateltava tulevaisuuttasi ja jos koet että opinnot ovat hyväksi niin suorita niitä.

Itse en tosin kokonaan jättäytyisi työelämästä pois koska takaisin on hankala päästä. Kortisto on täynnä korkeastikoulutettuja työttömiä ja kuulun itsekin heihin.

[/quote]

Tämä. 

Kiitos vastauksista! Joo oon pohtinut että jatkaisin kaupassa pari vuoroa viikossa opintojen ohella, kun se jopa on ok esimiehelle. Asutaan nyt jo tosi edullisesti. Toi omat rahat on hyvä ajatus! Taidankin ehdottaa sitä miehelle. :) On tää opiskelu sijoitus tulevaisuuteen kuitenkin ja haluaisin mahd nopeasti paperit ulos tietenkin. Kiitos teille ajatuksia herättävästä keskustelusta!